Käyttäjän Jätkä pätkät kirjoittamat vastaukset
-
Ainakin toistaiseksi Trestimalla tehdyt vertailevat mittaukset ovat näyttäneet melkoisen epätarkoilta.
Kun tutkimus tehdään niinkin tarkasti, kuin Evolla on tehty, lienee syytä vielä suhtautua varauksella Trestiman tuloksiin – ainakin myyjän kannalta.Jos joku haluaa, niin saa hakea minun metsästä vaikka useammankin kuusen.
Itse en hae.” /Palvelut/Profiili/?userId=685
RE: Kasvaako metsäni 7,6% vai 4,8%???
Itsellä ainakin usko horjuu metsäkeskuksen metsänhoitoaapiseen. Ainut mikä pitää paikkansa on pinta-alat 🙂Jos on laadittu 2000m3 tilavuus ja siitä lähteekin 2600. Lisäksi latvusmassaa 500m3.ja koivuja ittele 300m3 Olihan se kuitenkin sinneppäin :)”
Metsätoimihenkilöt on koulutettu ja käsketty tekemään aina kaikki hakkuusuunnitelmat ja arviot alakanttiin. Perusteena on ollut jo kymmeniä vuosia siksi, että metsänomistajalle on surkea pettymys, jos leimikosta tuleekin 30 % vähemmän puuta / rahaa, kuin oli suunniteltu.
Eli normi on se, että puusto arvioidaan tarkastikin, mutta sitten vähennetään jopa useita kymmeniä prosentteja – jopa 70 %.
Kaikki suunnittelijat seuraavat tarkasti, paljonko heidän mittaamansa puumäärät heittävät hakkuussa todetuista.On hieman outo nimike ”suorakulmainen”.
Itse olen käyttänyt teräväkulmaisia ketjuja, mutta niitä ei kannata normaali hakkuutyössä käyttää, jossa myös karsitaan oksia pyyhkäisemällä, koska teräväkulmainen ketju tunkee puuhun pyyhkäistäessä.
Karsintaan sopii mielestäni pyöreäkulmainen ketju, ei ole suurta eroa, onko päällistä tasoitettu, vai onko se kauttaaltaan pyöristetty.
Sitten on vielä talttahampainen, joka on teroitettava päältä lattaviilalla, taikka omalla hiomalaitteella. Sellaista ketjua en suosittele hakkuuseen. Kiekkojensahaukseen sellainen on oikein hyvä, mutta karsinta vaatii totuttelua.
Henkilökohtaisesti ostan vain Tilhin vakioketjuja, ne ovat erinomaisia minun käyttööni.
Kokemukseni mukaan mikään ketju ei ole muita raskaampi sahalle.Nuo kausivaihtelut eivät olisi niiiiin pahat, jos sesongin ollessa päällä ansiot noisisivat merkittävän korkeiksi. Tunnen muutaman ”Pikipojan”, jotka ovat olleet joka kesän pikihommissa ja tienanneet hyvin, joutuen kuitenkin lomautetuiksi talvikaudeksi. Osa on sen aikaa pelkästään ansiopäivärahalla ja suhteellisen tyytyväisiä, kunhan malttavat vaan pitää korkin kiinni.
Sama sydeemi on ollut monilla raksamiehillä, jotka kylläkin ovat tuon päivärahajakson ajan rakentaneet omakotitaloa ”itselleen” taikka talkoilla kaverilleen ja molemmilla on tarkoituksena myydä valmis talo pois.
Kuitenkin tuo kausiluonteisuus syö paljon hyviä kuskeja alalta muihin hommiin ja kansantaloudelle sekin on kallis laku.
Metsäkonekuljettajien koulutus on kolmanneksi kalleinta suomessa. Kalleinta on hävittäjälentäjän koulutus, toiseksi kalleinta on teatterikoulutus ja kolmantena onkin metsäkonekoulutus.Lähes kaikissa jakopäissä on sekä hammashihnalle, että nokkaketjulle väsätty kiristimet, jotka pitävät ketjun ja hihnan riittävän tiukalla.
Jos ketjua kiristetään hydraylisesti, saattaa kylmäkäynnistyksessä olla vielä ketju löyhällä, jolloin myös raklatus kuuluu, mutta paineen noustessa se loppuu.
Joskus ääntä pitää myös hydrayliset venttiilin nostimet, mutta myös se vähenee paineiden noustua.
En oikein ymmärrä, että ketju hypähtäisi kesken ajon, mutta jos se sen tekee, joissakin moottoreissa männät törmäävät venttiileihin surullisin seurauksin.Kun tuijotetaan vain kasvuprosenttiin, niin varsin nuoressa taimikossa vuosikasvu on hurja, koska siellä tulee vuosia, jolloin vuosikasvu on yli 50 %.
Kuitenkin kuutioissa kasvu hehtaarille voi jäädä jopa alle 1:n kuutiometrin.
Uudistuskypsässä metsässä saattaa lisäkasvu olla esim. 6 kuutiota, mutta koska puuston tilavuus on 300 mottia, jää lisäkasvu pariin prosenttiin.
Jos metsä on hyvin hoidettu ja oikealla metsätyypillä, on lisäkasvu 40 – 60 vuotiaassa metsässä VT:lläkin lähemmäs kymmenen kuutiota ja rehevämmillä pohjilla helposti tuplaten tuon. Kun päällä on puustoa 150 – 400 kuutiota, voi laskeskella kasvuprosentteja, mutta usein prosentti on hyvinkin vaihteleva.
Vanha totuus on, että hehtaari kasvaa puuta saman verran, on runkoluku lähes mikä hyvänsä, kunhan se on riittävä.
Voimme siis harventaa lakirajalle asti lisäkasvun suuremmin kärsimättä, mutta tuhoja ei ole varaa tulla enää.
Kannatan siis taimikonhoitoa 2000 runkoon hehtaarille, mutta arto saa polttaa tylsällä terällään kymmensenttiset kuusentaimet ja alle puolimetrisetkin pajut pois.Etelä-pohjanmaalla on tiloja pilattu aivan mielettämällä tavalla. Eräs taloussuunnitelma oli näytillä: Metsäpinta-ala 450 hehtaaria, leveimmällä kohdalla oli leveyttä 200 metriä, kapeimmalla kohdalla 5 metriä.
Menimme kerran hakkuutekniikkakurssia pitäessämme MHY:n toimarin kanssa palstalle, jossa saivat kurssilaiset harjoitella.
Seuraavan päivänä tuli korjaus = olimme menneet yhden saran verran liian vähän poikittain, eli sarkoja kävellen ylitettävänä piti olla kahdeksan, olimme ylittäneet vain seitsemän.
Siellä on syytä olla naapureiden kanssa välilöissä.Eipä siinä ”löylykään” auta, jos terä ei ole kunnossa.
Tuossa lähellä on istutuskoivikko lehtomaisella pohjalla, sitä isännöi metsänhoitaja, joka hommasi siihen lampurin, jonka lampaat hoitivat kenttäkerroksen hienosti. Lampurikin on metsänhoitaja, joten luultavasti he olettivat koivuille olevan vain hyötyä moisesta.