Käyttäjän Jätkä pätkät kirjoittamat vastaukset
-
Vinsseissä on yleensä tukijalat, jotka yltävät maahan, kun nostolaite lasketaan alemmaksi.
On olemassa suhteellisen uusia vinssejä, joissa on myös kaatumisen estävä automatiikka, eli kun traktori kallistuu, vinssi pysähtyy.
Monissa juontokourissa on visnssi lisävarusteena, samoin puutavaranostureissa.
Traktorin keulalla olen sellaisen havainnut ja edelleenkin vanhat vinssit ovat kysyttyä tavaraa.
Tuulikaadoissa, ojitusalueella tai hankalissa maasto-olosuhteissa vinssi on tehokas laite.Meillä oli rajanaapurin puolella kasvatushakkuu, molempien männikkö oli samanikäistä ja meidän puoli harvennettu vuotta aikaisemmin.
Hakkuukone oli napannut muutaman rungon meidän puolelta – ehkä noin viisi kpl pikkutukin kokoisia runkoja.
Eipä ole tullut otettua puheeksi naapurin kanssa asiaa.Kun sahoissa oli vielä meisselillä säädettävät kaasuttimet, saattoi pienehköissä ammattisahoissa päästä tehdsasetuksiin verrattuna jopa 15 minuuttia pidempään kestävään tankilliseen.
Isommissa sahoissa ero oli suurempi, johtuen siitä, että niissä on isompi säiliö ja pienemmässä puustossa kone käy hyvin hieman laihallakin.
Lähes aina piti öljypumppua säätää pienemmälle, koska teräöljy tahtoo loppua.
Elikkäs sahan säädöissä voi olla merkittäviä eroja saantoon vertailtaessa. Saha ei saa lämpöisenä savuttaa.
Huippukierroksia olen käyttänyt aina, en koskaan ole sahaillut puolikaasulla.”Sillä he eivät tiedä, mitä he puhuvat”
”Nyt kyllä jätkä kirjoittelee aika poskettomia juttuja. Nyt ei kyllä ammattilainen ole perillä ”pätkääkään” nykyajan logistiikasta. Että olisi tehtaalla aikaa läträtä kuitukasoja ja etsiä tukkia. Aikoihin on eletty
Lähetetty: 2 h, 44 min sitten
Lähettäjä: Metsuri motokuski ”Et näköjään ymmärrä lukemaasi. No omapa on häpeäsi.
Kyllä metsurikoulutus kattaa kaikki neljä luokkaa, vaikka ei pelkän koulun käynyt kaikkea välttämättä hallitse.
Itsenäiseen työskentelyyn pystyvä metsuri on kyllä tehnytkin alan töitä enemmän ja vähemmän.
Ei pelkkä koulu anna valmiuksia vaativiin pihapuihin taikka myrskytuhojen perkaamiseen.
Erään metsänomistajan nuoressa kuusikossa oli metsurikurssin jotenkin läpäissyt kaveri harventanut ja huonon jäljen lisäksi hän oli M-sahalla karsinut jäävien puiden tyvet pariin metriin asti, ja ketju oli raappinut kuoreen niin, että nila paistoi ja pihka vuoti.
Isäntä ja emäntä oli lopettanut työsuhteen heti kun huomasivat.Nuo oikein pitkät puut kasvavat – voisi sanoa aina, rinteen alaosassa, jossa ravinteet tulevat valuen rinnettä alas. Jos rinteen päällä on kunnollinen metsä, kasvaa alaosan puusto latvuksensa samalle tasolla, jolloin se hidastaa pituuskasvuaan kun kilpailu on loppunut.
Männyt lopettavat herkemmin kuin kuuset.
Todella harvoin kasvaa pitkä puu aukealla, varsinkaan tasaisella maalla.Se on niin pirusti kiinni rungon koosta. 1,5 mottia pikkutilhin tankilla ei ole huono.
”Ansiosidonnaisen” metsurin on tehtävä yleensä vähintään satasen päiviä, muuten ei pärjää.
Kohtuukuntoinen kaveri varmaan jaksaa sahata pikkutilhillä kuusi tankillista, joten 9 kiintoa siinä kertyisi.
HVA:lla varmaan sait kolme kiintoa tankillisella, sillä kuusi tankkia päivässä edellyttää jo tosihyvää fysiikkaa.Onhan noita pitkiä puita taaskin etsitty ja ”Lehmon jätti” on mitattu 38,9 metriseksi männyksi.
Asikkalassa on kuusi, jonka pituudeksi on mitattu 44,5 metriä, väitetään sen vielä kasvavan pituutta metrin kolmessa vuodessa.
Pohjanmaalla ei yleensä puut kasva pitkiksi, johtunee siitä, että siellä on pilvet niin lähellä maanpintaa (vitsi vitsi. joillekin pitää aina sanoa, koska on esillä vitsi tai huumoria, muuten he tykkäävät kyttyrää)
Rannikon puut ovat lähes kaikki latvastaan kumartuneet itäänpäin, kai siellä poliittinen aate on sinne kallellaan.
Meilläkin on Etelä-pohjanmaan pisimpiä puita ja ne eivät todellakaan kasva tasaisella maalla, jossa pohjavesi tirskuu askelien alla.Möläyttele sinä vaan, mielenvikaiseksi ei sinua ole VIELÄ kukaan TÄÄLLÄ sanonut.
Nimittelystä muualla en sano mitään, mutta…