Käyttäjän Jätkä pätkät kirjoittamat vastaukset
-
”En epäile ollenkaan etteikö miehittämätöntä motoa tai ajokonetta voisi rakentaa.Kannattaako semmoisen hankinta riippuu hinnan ja tuottavuuden lisäksi siitä saadaanko siitä toimintavarma.Jos kone toimii hienosti mutta vain ajoittain niin jonkun korjaustaitoisen(=kovapalkkaisen) on kuitenkin päivystettävä lähietäisyydellä.
Nimittäin puhkeamattomia letkuja,epäkuntoon menemättömiä antureita tai tylsymättömiä teräketjuja ei kukaan yritä kehittää koska markkinat romahtaisivat.Liian hyvän tuotteen kehittäminen olisi typerää liiketaloudellisesti.
Lähetetty: 25 min sitten
Lähettäjä: Rane ”
Ikuinen työ tuottaa ikuisen nälän, tavataan sanoa. Toki voidaan kehittää kone, jossa on monta terälaitetta valmiiksi asennettuna, mutta sekin lisää jossain määrin painoa ja kustannuksia.
Onhan toki, jos kustannuksia ajatellaan, kuljettajan palkkakustannus melkoinen kuluerä urakoitsijalle, vaikka ajaisi itsekin, koska onhan hänenkin saatava palkkansa.
Hyvä konenäkö ja siihen yhdistettynä hyvä koneäly kyllä toimisivat yhdessä hyvin, mutta…Toki itseohjautuvat koneet tulevat ennemmin ja hyöhemmin. Uskon, että konenäkö voittaa huonon kuljettajan mennen tullen ja robotti – hakkuukone toimii 24 / 7 automaattisesti, käyden vain kerran vrk säiliöautolla.
Se toki pystyy valitsemaan oikeat ajolinjat ajokoneellekin, eikä eksy naapurin puolelle pimeässäkään.
Arviot kuljettajan ohjaamon painosta ja hinnasta menevät kyllä yläkanttiin. Loppujen lopuksi sen hita taitaa jäädä pariinkymmenee tuhanteen, eikä painoa kerry yhtä tonnia enempää.
Suurin piirtein nykyistä vastaava tekniikka on kuitenkin asennettava koneeseen, on siinä kuljettajan paikkaa tai ei.Saman kiinalaispajan sahaa myydään 45 kuutioisena Metsuri-merkkisenä Keskisen kyläkaupassa 100 euroa 2 kpl. olikohan se lauantaina vai sunnuntaina päivän tarjouksena. normaalihinta 59 euroa kpl.
Samassa rakennuksessa on myös maahantuojan huolto, jossa varaosat ja tieto / taito on KO laitteelle.
Ei ole hinnankiroissa moottorisaha.Avolava on hyvin kätevä.
Tänä päivänä ottaisin kuitenkin peräkärryn ja siihen mönkilän, jonka voisi pistää kärryn eteen huonon tien alussa.
Kömpijällä kulkisi taimetkin jopa uudistusalan keskelle jne.
Nelivetokömpijä ketjut takapyörissä menee melko mukavasti, kokemusta on.Tähän asti on oltu uskossa, että kulotus vähentää huomattavasti pintakasvillisuutta muutaman vuoden ajan.
Se, että Harjavallassa metsät menehtyvät, johtuu pitkälti siitä, että teollisuuden päästöjen laskeumat ovat myrkyttäneet siellä kaiken, myös ihmiset.
Kulotuksessa poltetaan kuntasta mielellään noin puolet, jolloin samalla palaa myös heinät ja siemenet. Jos kuntta palaa kokonaan, menee alue ”nilelle”, jolloin se on kuin vanha hietakuoppa.Minulla ei ole paljoa kokemuksia maastureista. Jonkin verran Jeepin Cherokeesta ja Waconeerista – ei kovin hyviä, liian pitkiä.
Volkkarin Transportter synkro pitkänä mallina – sama juttu, vaikkakin hyvä maantiellä.
Mutta tarvitseeko autolla ajaa ne viimeisetkin parikymmentä metriä?
Minulla on nyt Audi a6 avant, enkä sillä taimikuormaa veisi huonoa tietä. kyllä ainakin peräkärryn ottaisin mukaan, ottaa muuten aika helposti pohjastaan kiinni. Ei sen muuten niin väliä, mutta kun se istuu kiinni, niin onhan se lujassa.
Lada Samara olisi henkilöautona aivan parasta A-ryhmää. Lyhyt akseliväli, hyvä maavara ja alusta. Takapenkin kaatamalla tai poistamalla hyvä kuljetin. RS katolle, vaikkapa suksitelineelle.Kyllä joka tapauksessa pitäisi olla hydraylinen ajovoima, joka nestemoottorista eteenpäin menee mekaanisena pyörille.
Sydeemi on verraten yksinkertainen ja voisihan se olla jopa ilman telien tasauspyörästöä, kuten oli Lokomom ensimmäisissä ”pikkukoneissa”. Niissä perä kesti ja molemmat puolet vetivät yhtä tasaisesti.Noista pikkukoneista mieleen on jäänyt Nordcar, joka on näppärä ja tehokas vehje – uutena. kone on niin kuin Mini Brunet pienempänä, mutta toteutus näyttää suorastaan surkealta Brunettiin verrattuna.
Tuo Profikin kaipaa teloja allensa kesät talvet, silloin ei pienet pyörät haittaa.Tuosta päätehakkuuiästäkin sen verran, että kun puuta on hehtaarilla vaikkapa hyvin hoidetussa metsässä 400 kiintoa ja lisäkasvu vaikkapa 8 mottia / ha. niin kasvu on silloin 2 %.
Jos pääomalle saa paremman tuoton jossain muualla, kannattaa katkaisuhoito ja uusi puusukupolvi kasvamaan.
Sitä ylijäreää ja hitaastikasvanutta puuta saa vielä venäjältä erikoistarkoituksiin ja löytyy sitä suomestakin.
Merenkulkuhallitus tarvitsi suoraa mäntyä, pituus 8,5 m ja minimiläpimitta latvasta 45 senttiä.
Löytyi aika läheltä kopullista käyttökohdetta, ainoa hankaluus oli riittävän tehokkaan sahan saaminen paikkakunnalle.
(Nuo ylisuuret männyt olivat eräällä hautausmaalla, josta ne poistettiin.)
Meillä on parille keskisuurelle sahalle kertynyt joka vuosi isoja mäntytukkeja. Sahailimme niitä pienemmiksi sirkkelillä. 45 x 45 senttisinä ne mahtuivat linjasta läpi. Höylärit ostivat tukkeja sahalta hintaan 100 € / kiinto + ALV.
Hinta tuntuu kovalta, mutta kun sellaisesta tukista alkaa tulla oksatonta lautaa, niin sitä tulee sitten niin perkeleesti.
Nyrkkisääntö on, että kun isosta tyvitukista tulee kaksi US – lautaa joka sivusta, onkin loppu puhdasta voittoa.Meillekin on joskus tuonut metsänomistaja kunnon kahvit ja korvapuustit. Kun on parinkymmenen oppilaan kanssa metsässä ja metsänomistaja kantaa kaikille riittävän määrän nisuja ja kahvia, niin kyllä tytöt ja pojat sen muistavat pitkään.
Joskus on myös käynyt niin, että emäntä on tarjonnut vierihoitoa savotan kunniaksi. Eipä siitä kehtaa kieltäytyä, kun nuorehko nainen tarjoaa.