Käyttäjän Jätkä pätkät kirjoittamat vastaukset
-
Jos on 4,5 milliselle sopiva ohjuri, niin sen kanssa saa helpohkosti viilaa nostettua ylemmäs. Vapaalla kädellä se on vaikeampi homma. Viilasta pitäisi noin 0,5 – 1 mm olla kourun selän yläpuolella.
Jos käytössä on rullaviilanohjain, niin sekin pitää olla viilan koon ja ketjutyypin mukainen.
Isommalla viilalla saa paremman purutilan kouruun, jolloin lastu mahtuu paremmin isossakin puussa hampaan koloon.
Me olemme käyttäneet RS:n terissä 6,3 millin viilaa juuri samasta syystä. Sille vaan ei ole vielä löytynyt ohjuria, mutta henkilökohtaisesti viilaan aina vapaalla kädellä.Onhan suomen metsäomistajien valoisa tulevaisuus siinä että tuotetaan perhanasti huonolaatuista mäntykuitua hintaa 14 € / motti. Sitä kun kasvattaa 10 mottia vuodessa, saa jopa 140 € :n tulon vuotta kohti.
Hyvälaatuisen männikön kasvattamisessa ei tietenkään ole mitään järkeä, vaikka sekin kasvaa 10 kuutiota joka vuosi.
Kun sshen männikköön tekee ensiharvennuksen silloin, kun päävaltapuut ovat max 14 cm D 1,3, iskee runkoluvun 800 r / ha:iin, pystykarsii parhaita runkoja 400 kpl / ha ja lannoittaa. Kasvu ohjautuu silloin vain noihin 800 runkoon.
N. 15 vuoden kuluttua harvennetaan karsimattomat puut pois, ne ovat siinä vaiheessa n. kuution puita (yli 20 cm D 1,3) – ja lisälannoitusta.
Pian puut ovatkin yli 40 senttisiä ja voidaan alkaa myymään niitä.
Firmat, joilla on viilun höyläystä tai sorvausta, kilpailevat tukeista. Samoin erikoissahatavaraa tuottavat yksiteräisellä sahaavat.
Pieni linjasahakin voi kiinnostua, jos erä on riittävän suuri.
Tuollaiset tukit kiinnostavat myös puusepän teollisuuden sahaajia, koska oksattomasta 100 mm:n laudasta saa enemmän rahaa kuin 50 x 150 mm:n US soirosta.
Suomen sirkkelisahat sahaavat kaupallisesti yli 2 miljoonaa kuutiota joka vuosi. Suuri osa siitä on erikois-sahattua tilaustyönä tehtyä tavaraa, jota ei suursahoilta saa.
Esim Stamwarea sahaavia sahalaitoksia on suomessa erittäin vähän. Samoin ratapöllejä ei suursahat sahaa.Meillä kävi esittelykeikalla hyvin vaatimaton rakeidentekolaite, jolla syntyi pientä helmeä tuhkasta ja vedestä. kokoluokka oli sellainen, että sillä voisi vaikka vain muutaman kotitalouden tuhkat rakeistaa kannattavasti muotoon, jossa ne voisi vaikka käsinlevityksenä laittaa kiertoon ilman pölyhaittoja.
Kyseistä konseptia toteuttava järeämpi laite kulkisi rekan perävaunussa ja pystyisi isommankin lämpölaitoksen puutuhkat hoitamaan nopeasti.
Jos taas laitoksen pitäisi kaikki suomen puutuhkat käsitellä, sen pitää olla iso, mutta tuhkakuljetuksien hinta voi olla tekijä, johon rojekti kompastuu.” RE: Tukkien latvaläpimitta18 senttiin
Jätkät pätkät, laskepas mihin kaikkiin ratkaisuihin se vaikuttaa, että sille silmäparille ja käsiparille koitetaan rakentaa nykyaikaista toimistoa vastaavat olosuhteet. Kustannukset eivät synny pelkästään taivutetusta ohutlevystä…
Lähetetty: 30.12.2015
Lähettäjä: Pete ”
– Sillä, maksaako esim hakkuukone vaikkapa 30 000 enemmän tai vähemmän, ei ole oikeasti merkitystä.
Merkitystä on sillä, kuinka hyvin kone kestää, paljonko sen muuttuvat kustannukset ovat esim 1 miljoonan bruttotuloa kohti.
Isommallakaan hakkuukoneella eivät muuttuvat kustannukset tuntia kohti ole korkeammat kuin keskikokoisella koneella. Kuitenkin se saattaa paremman tekniikan avulla hakata jopa 50 % enemmän samassa ajassa.
Hakkuurobotin idea onkin siinä, että se hakata narskuttaa yötä päivää.
Jos pistetään pikkuinen moto työstämään isoja puita, käy siinä helposti niin kuin entiselle majavalle, joka jäi oman kaatamansa puun tyven alle ja kuoli.Rakeistamo voi olla myös melko kevytrakenteinen ja helppo siirrettävä, jolloin tuhkan rahtaaminen pitkien matkojen takaa ja-takaisin voitaisiin korvata ristelevällä rakeistamolla, joka kiertäisi puuhaketta käyttävien paikkakuntien kautta tehden rakeita vaikkapa suursäkkeihin metsiin kuljetusta varten.
Meilläkin oli tilaisuus, jossa esiteltiin laitteita ja levitettiin metsään koealueita, joiden mukana oli myös kangasmaata, johon levitettiin vedenpuhdistamolta otettua lietettä tuhkan kanssa pelletoituna.
En tiedä, onko alojen kasvusta ja ravinteista tehty tutkimusta vielä, mutta aivan varmasti niistä vielä tulee julkaisut.Eihän piensahureiden toiminta maassamme ole mitään verrattuna Hybridihaavan kasvattamiseen myrkyttyneillä mailla.
Toimivia sirkkeleitä suomessa on vain parituhatta ja kokonaismäärä vaatimattomat 5000 kpl.
On luonnollisesti toisarvoista puhua männyn laatutyvestä, josta voidaan maksaa 100 – 200 euroa kuutio ja silti tehdä sievoinen tili, kuin viritellä paimenpoikalankoja ympäri metsiä lahojen haavanronttojen ”turvaksi”.
Jos suomessa halutaan metsätaloutta kammeta ylöspäin ahdingosta, on kaikki hyvin tuottavat aikeet syytä ottaa vakavasti.
Tiedätkö – jeesmies, mikä ero on kuutiolla sorvivisaa ja kuutiolla haapaa? V = n 1500 euroa!Ilmeisesti tuhkarakeiden tarvitsijat eivät ole halukkaita maksamaan tarpeeksi muuten niin hyvästä aineesta.
Vai onko rajoittava tekijä levityskaluston puute?
Maataloudessa on käytetty keskipakolevittimiä tai viuhkalannoittimia, samoin apulannan levitystä on tehty metsiin eräänlaisilla puhaltimilla.
Varsinkin harvennushakkuun jälkeen ajouraverkosto olisi hyvä kuormatraktorin kulkea ja levittää tuhkaa hangelle. Toki siitä kustannuksia syntyy, mutta hyöty lienee paljon suurempi.
On kumma, jos valtiolta ei löydy rahaa noin hyvään ja kestävää kehitystä edustavaan toiminnan kehittämiseen.Ikkunakantellin sahauksessa on vielä yksi jippo. Kuvitellaan, että tukista sahataan neljä noin neliskulmaista ”parrua”, sanotaan vaikka 90 x 90 mm. yhteen nurkkaan yritetään saada vajaata – max on 12 mm.
Siihen vajaaseen jyrsitään pykälä lasia varten, jolloin vajaa häipyy. Vuosilustot tulevat siis alimmassa kapulassa noin nurkasta nurkkaan ja olkosivussa ne ovat alaviistoon, jolloin vesi valuu ”tippanokilta” toisille.
Tietenkään vuosilustot eivät saa olla yli 3 mm.
PS. Parrun koon nykäisin hilseestä kuin Aleksanteri Stubb.
Tehdään myös liimakantellia, joka liimataan kolmesta osasta.Kyllä ammattikäyttöön oikea saha Huskilla on 550.
Pienemmät on semmoisia turisijoita, eikä oikein ole papua. Isommat eivät pysy koossa, eli alkaa osat irtoilemaan aika äkkiä ja riittäähän tuo teho yleiskäyttöön kovemmallekin hanulle.
550 on 346 :n perillinen ja hyvä niin.Kun 242 tuli markkinoille, oli siinä lapsentauteja, jotka kestivät n. 2 vuotta. Loppuviimeksi melko pienitehoinen saha verrattuna esim 346 :n, jossa oli pahat lapsentaudit.
254 oli erinomainen versio – 154:n jälkeinen.
Jotkut naukuvat vieläkin rivinelosen perään – turhaan.
Huskun valmistaja saa luokitella rojunsa mihin luokkaan tahansa. Hinnasta pitäisi tyhmimmänkin huomata, milloin sahan valmistuksessa on käytetty kunnollisia osia.
On melko varmaa, että Makitan saha on ”ihan hyvä” – ja myös HVA-merkkisenä se on sitä, mutta se ei merkitse, että se on HYVÄ.
Jonseredin valikoimaa arvioitaessa raja on vedettävä siihen, että ne pari mallia, jotka ovat HVA:n osista koottu ja HVA:n näköisiä, ovat ”ihan hyviä”.
Tilhilläkään ei ole hyviä sahamalleja valikoimissaan kovin montaa. Tosin sieltä on löytynyt viimevuosina kilpailukykyisiäkin malleja.
Jos tarvitsisin uuden yleissahan, se olisi Shindaiwa 490. Se on kone!