Käyttäjän Jätkä pätkät kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 421 - 430 (kaikkiaan 850)
  • Jätkä pätkät

    ”Suomen metsätalous on unohtanut jo aikoja sitten sen, millä täällä pystytään kilpailemaan.
    Laadusta nyt puhutaan. Sahatavarassa siis.

    Tällähetkellä suomen puodeista saatava sahatavara on täyttä paskaa. Kaiken maatilallani tarvittavan lauta- ja lankkutavaran sahuutan itse, vaikkakin tulee kalliimmaksi. Itse olen valmis laadusta maksamaan.

    Ei me täällä pystytä määrällä kilpailemaan, laatu on se ainoa kilpailuvaltti.
    Lähetetty: 1 h, 22 min sitten ”
    Kun vientikauppa käy hyvin, jää kotimaahan vain pelkkää raakkia.
    Joskus on käynyt niin, että puutavaraliikkeessä ei kerta kaikkiaan ole kelvollista soiroa. Lähinnä runkotavarasta kun on kysymys.
    Kun sahauttaa itselle, niin kyllä siinä voi säästää, kun tekee tukit juuri oikean pituisiksi ja katsoo, että paksuus on sopiva.
    Jos tarvii 2 x 4 , niin minimi läpimitta on 15 senttiä, että saa kaksi täysisärmäistä pöllistä. Moneen kohteeseen saa helvetin hyvää tavaraa kirjanpainajien tappamasta kuusesta.
    Mitallistettu runkovärkki on vajaata molempiin suuntiin. Mitallistaminen ei kuitenkaan poista mutkia, kieroutta, eikä oksaisuutta.
    Nyt tarvitaan runkoon lujuusluokiteltua tavaraa, mutta monella sirkkelisahaajalla on jo leimausoikeus.
    Likkäs kun alkaa rakentaa, tarvitaan sahatavaraluettelo ja vasta sen kanssa tukkimetsälle.
    Mittasakset ja mittanauha mukaan – ja kirjanpito.

    Jätkä pätkät

    Sinulla on siis turvamies vahtimassa, ettet jää tuulikaadon kannon alle. Se on ihan hyvä juttu. Onko hän uimahousuissa vai verrareissa?

    Jätkä pätkät

    Veikkaan arton koealoista voittajaksi kuusikkoa, vaikka noilla runkoluvuilla ei hyvää tule.
    Ravinteet sieltä loppuu ensimmäiseksi ja luonto alkaa harventamaan. Lehtikuusi ja Raudus vaativat myös tilansa. Rauduksen sanotaan kärsivän oksakosketuksesta, eli siellä alkaa latvat tippumaan aika äkkiä noilla runkoluvuilla.

    Jätkä pätkät

    Veikkaan arton koealoista voittajaksi kuusikkoa, vaikka noilla runkoluvuilla ei hyvää tule.
    Ravinteet sieltä loppuu ensimmäiseksi ja luonto alkaa harventamaan. Lehtikuusi ja Raudus vaativat myös tilansa. Rauduksen sanotaan kärsivän oksakosketuksesta, eli siellä alkaa latvat tippumaan aika äkkiä noilla runkoluvuilla.

    Jätkä pätkät

    Jaa! Se onkin erilainen tuulikaatosavotta artolla. Raivaussahalla tehtyjä tuulikaatoja 100 mottia?
    Sitä on muuten työskentelyohjeissa kielletty yksintyöskentely tuulikaatosavotassa.

    Jätkä pätkät

    Kyllä se täytyy olla ohjelmassa se vika. Tyhjäkäynnillä pitää saada bensaa myös kiihdytyksen aloitukseen, eli vastata heti kaasuun. Onko 550:n kaasuttimessa kiihdytyspunppu?

    Jätkä pätkät

    ”Kuinkahan nuo kauppakirjat toimii joissa on lupaus tehdystä työstä ja sitten se ei ole tehtykkään, kuten ennakkoraivaus. Aika mahdotonta se on aukottomasti todeta onko raivattu vai ei riittävästi. Joidenkin mielestä ennakkoraivaus on sellainen että pienempiä risuja kaadetaan ja toisten mielestä raivaus pitää olla kunnollinen. Kukapa siellä sitten sen viimeisen sana sanoo. On varmaan työlästä jokaista riitatapausta käräjäoikeuteen viedä.

    Kyllä nuo isäntien ja myös palkkametsureiden raivuut ovat niin monen moisia. Joistakin ei ole mitään hyötyä ja jotkin osaavat jopa jotain tehdäkkin. Toisekseen on myös niin että joillekkin konemiehille kelpaa huonompikin laatu kun taas jotkin vaativat tosi hyvää raivauksen laatua ja kaadettujen risujen repimistä maahan.

    Parempi lienee olisi että korjuutaksa menisi tehdyn työajan puitteissa.
    Lähetetty: 1 h, 29 min sitten
    Lähettäjä: Metsuri motokuski ”
    Niinhän se on, että niin monta mallia kuin on tekijääkin.
    Olemme katselleet monta kemera-kohdetta, joissa on isäntä tai emäntä tehnyt RS-työtä ja melkein voisi sanoa, että paha mieli niistä tulee. Jos omassa metsässään tekee vaikka ennakkoraivauksen, niin kannattaa unohtaa kaikki höpinät, joissa sanotaan, että vain hakkuuta haittaavat risut poistetaan. Jäävien puiden ei tarvitse näkyä. PASKAT – sanon minä.
    Meillä tehtiin omaan metsään parikymmentä eri ER- kuviota yhteensä reilu kaksikymmentä hehtaaria.
    Ostajan edustaja kävi kuviot läpi ja piirsi kartan, mitkä pitää E-raivata.
    Minun oma poika halusi sen tehdä ja hän on ammattimetsuri – minun opettama.
    Hän tekaisi ne pois ja koska savotta oli noin suuri, tuli tarkastus. Minä sanoin, että se on turhaa, koska se on tehty minun ohjein.
    Tarkastaja nauroi ja sanoi, että onhan näitä nähty, joka kuvio tarkastetaan. Kolmannen kuvion jälkeen hän sanoi, että tämä on tässä, lähdetään kahville.
    Ei ollut insinöörillä ollut yhtäkään niin hyvin tehtyä tarkastuskohdetta uransa aikana.

    Jätkä pätkät

    Tuo laite oli todella yksinkertainen ja pieni. henkilöauton peräkärryssä kulki.
    Sinä voisit värkkäillä sellaisen itsekin: Laite oli tehty 220 litran tynnyristä, johon on akseli asetettu niin, että se menee vinosti ”nurkasta nurkkaan”. Jolloin tynnyri hemppuu puöriessään kuin ennen maatiloilla jyvien peittausmyllyt.
    Pieni sähkömoottori pyörittämään pienillä kierroksilla satsi, jossa on tuhkaa ja vettä.
    Kuten arvata saattaa, en osaa sanoa valmistajaa, koska minua silloin ei kiinnostanut pätkääkään koko homma.
    Esittelijäkin oli meidän vanha oppilas, josta minulle jäi todella vastenmielinen kuva. Jostain Etelä-Pohjanmaalta se on.
    (Voisi toimia betonimyllylläkin, taikka tasosekoitin olisi tehokkaampi.) Rakeet olivat kuin lasia, vain varasalla rikki.

    Jätkä pätkät

    Ketjupaketin takapuolella on luettelo erilaisista ketjuista ja niihin sopivista viiloista. (Ainakin Oregonilla on)
    Kannattaa huomioida hampaan mallin vaikutus viilan kokoon. Joihinkin hammasmalleihin ei ”sopiva” viila tahdo uutena mahtua, jolloin ehkä ollaan kipurajoilla.
    Jos viila uppoaa hieman sivulenkkeihin, se ei ole vaarallista, mutta luonnollisesti ollaan jo toleranssin ylärajoilla viilan koon tai korkeuden suhteen.
    Itse tykkään pikku – Tilhin ketjun viilata 4,5 millisellä, se kun ei katkea niin helposti ja tuo purun kevyemmin sahausraosta,

    Jätkä pätkät

    ”Jonseredin valikoimaa arvioitaessa raja on vedettävä siihen, että ne pari mallia, jotka ovat HVA:n osista koottu ja HVA:n näköisiä, ovat ”ihan hyviä”…………….. Voihan sen noinkin ilmaista. husqvarna ja jonsered ovat aivan erinäköisiä. toinen ns. suorakahvamalli ja toinen viisto. tulevat samasta tehtaasta eli kummatkin koottu samoista osista ei siis vaan 2.Jonserediltä täysipäiväisiä metsurin malleja(eli ammattimalleja) löytyy 9kpl kokoluokka 50.1cc-87.9cc ovat ns ammattimalleja….Husqvarna taas luokittelee xp niis kutsutuiksi ammattimalleiksi. Olkoon kokoluokka mikä vaan,
    Lähetetty: 03.01.2016
    Lähettäjä: arto ”
    – Montako tankillista huitaset menemään päivässä 87,9 kuutioisella Jonssilla?
    Suurin osa noista ”ammattimalleista” on sellaisia, joita ei montaakaan kappaletta myydä suomessa ja jos joku sellaisen haluaisi, se pitäisi tilata, ainakaan sitä ei ole hyllyssä.
    Siellä on toki niitäkin – VuoluKallen pyörittäjiä ja vastaavia, joita kukaan täysijärkinen ei metsään veisi.
    Oli HVA:n numeron perässä mitkä kirjaimet tahansa, ne eivät tee sahasta hyvää metsurisahaa.
    Olitko muuten arto – siellä tuulikaatosavotassasi yksin, vai oliko sinulla lakimääräinen työkaveri siellä?

Esillä 10 vastausta, 421 - 430 (kaikkiaan 850)