Käyttäjän Jätkä pätkät kirjoittamat vastaukset
-
Nyt on ”Tuhannen taalan paikka” konemiesten aloittaa lakko, kun ovat jo valmiiksi sopimuksettomassa tilassa.
Eiköhän palkkoihin tule enemmän korotusta kuin vain pari senttiä / tunti.Taitaa olla paljon reservissä talvileimikoita, mutta hyvä olisi, jos nyt saataisiin tienvarteen ja rahat pois.
– 27,7 pykälää celsiusta, kyllä nyt pehmeikötkin tekeytyvät.Vie rumpu takaisin kauppaan ja vaadi uusi – sopiva rumpu.
Yksi mahdollinen ”korjaus” olisi ohut ja kapea prikka kytkinkeskiön alle, akselissahan on olkapää, jota vasten keskiö kiristyy.Onko osa aito? Ettei laakeri ole hirttänyt kiinni?
Keskikohta liian paksu?Kun työ tehdään urakalla, erot syntyvät lähinnä työn jäljen mukaan. Jos jälki ei ole sellaista kuin sopimuksessa on kirjoitettu, se korjataan ennen kuin raha vaihtaa omistajaa.
RS- työtkin voidaan hinnoitella TESsin mukaan, se onko taksat kohdallaan, on toinen juttu.
Nostan hattua RS- henkilöille, jotka pärjäävät esim tyypillisissä keskisuomalaisissa karanneissa taimikoissa. MS-työt ovat niin valkkaantuneet, että jäljellä on lähinnä erikoiskohteita. Niiden hinnoittelu urakalla on vaikeaa.
Käytännössä on tainnut käydä niin, että metsuriyrittäjät ovat polkeneet hintoja, jolloin yhtiön palkkametsurit ovat joutuneet muihin hommiin.
Yleensä ottaen näyttää parhaat yrittäjät pärjäävän oikein hyvin.Jos kantohintojen sitomisesta puhutaan niin sellun maailmanmarkkinahinta olisi oikea vertailukohde. Metsäalan palkkojen sitominen sellun hintaan nostaisi ja laskisi palkkoja kohtuuttomasti, onhan nähty muutoksia, joissa hinta on noussut jopa tuplaten, mutta myös laskuja, joissa hinta on romahtanut jopa kolmannekseen.
Metsäalalla on ”soutajien” palkat alakantissa ja olisi kaikkien etu, jos ne saataisiin samalle tasolle kuin muillakin aloilla.
Pitäisi ottaa yleensäkin huomioon, että kuiduttavassa teollisuudessa raaka-aineen hinta tehtaan portilla jää alle 20 prosentin ja siinä on mukana myös palkka – ja konekustannus kaukokuljetus mukaanluettuna.Ostattelin tuossa pari vuotta sitten koivukuitua yhdeltä suurelta, kun sattui juuri sopivaa pölliä olemaan aika pino aivan hollilla.
Ei muuta kuin pinon lapusta tiedot ylös ja soittelemaan.
Hinta ylitti melkoisen paljon hankintahinnan ja verratessani sitä hankintahakkaajan kanssa sopimaamme hintaa (ilman kuittia, mutta kemeratuet kyllä) – sain koivukuidut kotiin tuotuna puoleen hintaan.
MHY on kyllä avainasemassa tuollaistenkin erikoispuukauppojen onnistumisessa.
Tarvittiin 50 kuutiota järeämpää koivutukkia. Viikon verran kesti toimitus metsästä sahalle. Hatun noston arvoinen suoritus. Kuituosuus meni normaaliin hankintapinoon isolle.Pete: -Se, että lautatarhalta ei saa laadukasta puuta johtuu siitä, että sille ei lopulta olekaan maksukykyistä kysyntää. Kyllä sahurien pitää palvella suuria ulkomaisia asiakkaitaan ja toimittaa sinne niitä parhaita laatuja. Jos kysyntää olisi, niin varmasti toimittaisi Suomeenkin. Voin olla väärässäkin, ehkä se tuplahintainen lautanippu hupenisi siellä lautatarhalla nopeammin kuin peruslaatu jos se olisi edes kokeeksi kerran tarjolla? Epäilen ettei kuitenkaan hupene.”
Ei Pete Ei. Laatutavara ei isollakaan sahalla ehdi lautatarhalle asti. Kaikki ne erokoisen hyvät laudat ja soirot lajitellaan eri taskuihin ja kärrätään sieltä kuivaamon kautta eri paketteihin ja osoitteisiin. Sitä tulee kuitenkin niin vähän, ettäisommilla laitoksilla on omat kanavansa, joita pitkin sellaiset tuotteet menevät listan tekijöille. Määrä koko sahatavaramäärästä jää muutamaan prosenttiin.
Pieni prosentti johtuu siitä, että normaalisti pölkky sahataan määrätyssä asennossa ja kerralla valmiiksi.
Teillä koijareilla taitaa oksaton lauta tarkoittaa lautaa, josta kuivat oksat ovat karisseet pois ja jäljellä on vain oksanreijät.
Keskisuomessa on suuri metsänhoityhdistys, jossa monta metsuria on erikoistuneet tekemään erikois – ja laatutyviä. Osa pölleistä menee Mahoganylle ja loput pyöreänä saksaan.
Kantohinta taitaa olla jo parhaimmillaan yli satasen.
Lahden seudulla Koivun laadukkaimmat tyvet menevät suoraan erikoispuun ostajien kautta eteenpäin.
Koittakaa ymmärtää, että iso yhtiö myy tai jakaa tukkinsa laadun mukaan OMILLE sahoilleen, jotka sahaavat vain sitä laatua ja lajia.
Tuottajalle maksavat saman paskahinnan hyvästä ja huonosta laadusta.
Ei suomessa kannata satsata lovin paljoa massan tuottamiseen, siinä emme pärjää, tuotetaan laatua, sitä eivät muut pysty tuottamaan.
Venäjällä pystyttäisiin tuottamaan valmiista puista huippulaatua, mutta he eivät osaa edes apteerata tukkeja lähellekään oikein.”Työmies on palkkansa ansainnut”.
Vanha sanonta, jota EK koittaa jatkuvasti vesittää. Kyllä jokaisen työntekijän pitäisi ansaita sen verran, että palkallaan pystyisi maksamaan asumisensa ilman asumistukea, ruokansa ja vaatetuksen, jonkin verran vapaa-ajan kustannuksia maksamaan ja ylläpitämään tarpeelliset kulkuvälineet. Tietenkin myös lapsien kustannukset on jollain katettava.
Nyt vaan on niin, että monessa perheessä palkkatulot eivät riitä kaikkeen, vaan on haettava asumistukea ja soskun luukulta toimeentulotukea ym.
Niissä tapauksissa mielestäni palkan taso on liian alhainen, olkoon ammatti mikä tahansa.Sanotaan, että totuus ei pala tulessakaan. Niinhän se on ja yksi vankkumaton totuus on, että metsämaan kasvukyky on rajallinen. Lehtokaan ei voi määräänsä enempää kasvaa ja voimakas lannoituskin menee tehottomaksi valon puutteen takia.
Valitsemalle kullekin metsämaatyypille parhaan sopivan puulajin ja hoitamalla sitä ohjeiden mukaan, saamme varmasti parhaiten sen määrän puuta, mitä maa pystyy tuottamaan.
Lisäarvoa saamme keskittymällä laatuun, josta kyllä puun tuottajillekin pitää maksaa.
Massateollisuus ei maksa samoista arvoista kuin puun erikoiskäyttäjät, mutta puunkorjuuorganisaatioita kehittämällä myös arvokkaat yksilöt päätyisivät oikeaan osoitteeseen.
Vierailimme yrityksessä, jossa valmistettiin mm. tuhkauurnia korkealaatuisesta koivusta ja haavasta. Tiedättehän – sellaisi pienempiä kuin kottaraispönttö.
Tuotteet olivat kauniita ja todella viimeisteltyjä tuotteita, joissa voisi alkaa laskeskelemaan raaka-aineen kuutiohintaa, mutta jos kuitenkaan ei. Uurna maksoi noin puolet vastaavanlaisen arkun hinnasta, joka siis on tehty oksattomasta männystä ja viimeisteltynä on komea.
Sellaisessa tuotannossa raaka-aineen hinta on toisarvoinen tekijä, tärkeintä on, että sitä saa riittävästi.
Valittivat sitä, että suurpuunjalostusteollisuus ei myy pikkukäyttäjille esim laatutyviä. Niitä saa vain hankintahakkaajilta ja hekin joutuvat ne myymään ikäänkuin ”tiskin alta”.
Tuskin meidän kannattaa aloittaa luonnottoman kovaa puunkasvatusta, jollei luontaiset menetelmät riitä, tuodaan lisää puuta ulkomailta. Pambu kasvaa useita metrejä päivässä, eli se ei taida heti loppua maailmasta.