Käyttäjän Jätkä pätkät kirjoittamat vastaukset
-
”
/Palvelut/Profiili/?userId=96
RE: Hankintahakkuiden tulevaisuus
Olipa laaja ”haitari” metsurin kuukausipalkassa jätkä pätkällä!
Kertoisko joku oikea metsuri jätkän pätkällekkin missä oikeasti mennään. Onko tosiaan noin laaja skaala esim. e-h:lla?
Kun se kympin enskarimotti veisi suurinpiirtein siihen skaalan alkupäähän ja sinne viiteen tonniin tulisi mieleen ettei taida helposti tärrätä.
Tälleen näpertelin tässä päätoimen oheen yli kympin tunti.
Lähetetty: 4 h, 32 min sitten
Lähettäjä: jees h-valta ”
Jesse näyttelee vielä tyhmempää, kuin onkaan (lekö edes mahdollista)
Metsurien urakka-ansiot vaihtelevat todella rajusti. Tiedän sen jo vuosikymmenten ajalta, kun olemme laskeneet esim hakkuupalkkoja.
Jos Jesse tajuaisi jotakin, hänelle valkenisi sekin, että metsurin perustuntipalkan (n 10 e /h ) – päälle tulee heniklökohtainen palkanosa ja Moottorisahan osuun n. 5 euroa /h. Sen lisäksi tulee sivukustannukset, jotka ovat n. 85 %:n lisäys.
Paukutteleppa Jesse henskeleitäsi. Tosin en usko sinun koskaan tavanneen oikeaa metsuria.
Puhdas urakkatyö on laji sinänsä tiedän, että jopa kuusikko-aukosta ylisuuria kuusia on hakattu M-sahalla 60 – 70 kiintoa päivässä / metsuri, joka päivä.Aikoinaan tehtiin paljonkin leimikoita, jotka olivat pystymitattu ja jaettu eri kuvuiuden perusteella palstoihin. Puhuttiin koepuualueistakin, joissa runkomuoto oli samanlainen.
Silloin oli myös palstoja, jotka oli tehty eri kokoisiksi erilaisia metsureita varten. Päätehakkuussa palstojen koko vaihteli n. 150 kiinnosta n. 400 kiintoon ja työnjohto jakeli palstoja sillä periaatteella, että palsta tuli parissa viikossa hakattua.
On tosi, että ensiharvennusmännikössä tankillinen kestää huomattavasti kauemmin kuin oksaisessa päätehakkuukuusikossa. Pahimmassa kuusikossa olen sahannut tankin tyhjäksi puoleen tuntiin, kun se on silkoisessa männikössä tai koivikossa kestänyt lähes kaksi tuntia.”RE: Hankintahakkuiden tulevaisuus
Kovia tuloksia tosiaan,kun kahdessa viikossa noilla luvuilla verovapaat hankintakuidut kasassa.Omia motteja ei ilkeä edes laskea,kun puolitalvea kuluu kyseiseen määrään pääsemiseen.Nälkään kuolisin,jos elanto hankintyötulon varassa olisi.Kun omassa metsässä puut tiliä antavat,niin hiukan lopputulos paremmalta näyttää taloudellisesti.
Lähetetty: 28 min sitten
Lähettäjä: Metsäkupsa ”
Oletteko ihan tosissanne noin lapsellisia? Vetäkää hame päällenne.
OIKEAN Metsurin palkka ensiharvennuksessa, jonka järeys jää alle 100 litran, on 10 Euron luokkaa / kuutio.
Kuinka ihmeessä ammattimetsurin kuukausiansiot ovat 2000 – 5000 Euroa / kk ?
Miettikääpä sitä, ennenkuin auotte päätänne.
Jesse on selkeä näpertelijä, eikä sellaisen moottorisahahommista ole koskaan tullut lasta ei paskaa.
Meilläkin oli joskus samanlaisia ”metsureita” Malliksi voisin kertoa yhden tutun, joka sahasi kuin raivopäinen jopa kahdeksan tankkia joka päivä. Vieressä sahasi toinen neljä tankkia ja aina oli isompi tili.
Tilit perustuivat pystymittaan, eli jokaisen palstan bruttopalkka oli tiedossa jo ennen hakkuun aloittamista.
Ensiharvennusta hakattiin eri jätkän kanssa metsurimitalla samanlaisilla sahoilla. Yhtä monta tankillista joka päivä. Toinen sai joka tankillisella huomattavasti enemmän runkoja.
Kyllä hypistelijät erottuvat miehistä, kun vedetään sahat käyntiin.Meillä puutavaran ajossa 605 Vallu vei säännöllisesti kahdeksan litraa / tunti.
Vaikka joskus kone säilyttää nimellisesti hintansa, on siihen sidottu pääoma kuitenkin jostain pois ja näin ollen sillekin pitää laskea korko. Eli jos on maksettu kone, mutta vekselivetoinen auto, on korkotappio se vekselikorko.
Muistaakseni Jehujakin melko aktiivisesti korjailtiin silloin, kun ne olivat urakkakäytössä.” /Palvelut/Profiili/?userId=240
RE: Viisaatkin ovat jo huomanneet , että…
Juuri näin.Kun ylisuurilla ja ylihintaisilla koneilla tehdään lyhyttä päivää pienipuustoisella kohteella on kyseessä ratkaisematon yhtälö.
Kun muuttaa useampia muuttujia voi yhtälö ratketa.Yksi ei riitä.
Lähetetty: 44 min sitten
Lähettäjä: Rane ”
Noista kolmesta luennoitsijasta kaksi onkin meidän entisiä oppilaita.
Rane tuli siis johtopäätökseen, että pieniä puita ei kannata kasvatella – vaan ainoastaan isoja.” /Palvelut/Profiili/?userId=1425
RE: Metsävaunu sit kun mä rikastun?
joo vieläkin jäi vähän hämärän peittoon että miten se liittyi asiaan mutta kuitenkin. Urakoitsijoita ja heidän käytössä olevia koneita ja niiden kustannuksia ei oikein kannattane verrata isäntälinjan koneisiin ja niiden kannattavuuteen.
Lähetetty: 1 h, 29 min sitten
Lähettäjä: Jani ”
Tuo on kyllä tahallista haluttomuutta käsittää edes vertailla.
– Kun urakoitsija ajaa 5 e / kuutio ja isäntälinjan koneilla pääsee jopa 5 mottiin tunnissa, niin Bruttoansio on 25 e / tunti.
Kun omalla kalustolla ajaa, niin kai jonkinlainen käsitys on sen käyttökustannuksista. Ainakin minulla syntyy aina muuttuvia kustannuksia, kun ajelen traktorillani. Pohjana on tietenkin kiinteät kustannukset, jotka eivät ole riippuvaisia käyttömääristä.
Nytkin odottelen sähkömiestä käymään, kun latauksen merkkivalo palaa koko ajan. Kyse on kontaktihäiriöstä ja pärjään, kun lataan akkua silloin tällöin. Myös valoja pitäisi rempata, metsässä aina joskus oksat tai risut räpsivät valaisimiin.
Kun traktorihommassa kuluu polttoainetta, vaihdetaan joskus öljyä ja suodattimia, putoaa joku sokka ja tappi metsään, puhkeaa letku tms, menee huomattava osa ”ansiosta” muuttuviin kustannuksiin, joista ei tarvitse välittää, jos käytetään urakoitsijaa.Ei varmaan huono, jos sähkö riittää tarpeeseen. Lisäksi voisi laittaa pienen Allikaattorin, jolla voi täydentää akkuja.
” /Palvelut/Profiili/?userId=1425
RE: Metsävaunu sit kun mä rikastun?
—Sisältöä on muokattu
Lähetetty: 22 min sitten
Lähettäjä: Jani ”
Lahen urakoitsija on yhtiö, jossa on useita koneketjuja, eli tietää kyllä millä hinnalla pystyy ajamaan kannattavasti.
Meillä on ollut käytössä 7,5 metrin puomi ja nivelaisa, jolla sai lähes metrin lisää, kun antoi kärryn kallistua.
Toki palstalle voi kolmosta hakata, mutta 20 metrin uravälillä jää 5 – 6 metrin alue, johon ei voi kasaa tehdä.
On muistettava, että nosturin torni on lähes ajouran keskellä.
Ei kannattaisi suurennella eri vaiheita hakkuutyömaalla. Näitä on tehty sadoittain.
Suurin savotta, jota olin hakkaamassa kolme vuotta, oli vanha suurpaloalue, jjoka oli aikanaan palanut. Pinta-ala oli pyöreät 6000 hehtaaria. Ei tarvinnut iltaisin pohtia, mihin aamusella pitää lähteä. (Kesällä parhaimmillaan yöllä kahdelta alkoi Partner parkumaan)Eihän Caruna ole sen pahempi laskuttaja kuin suurin osa sähkönsiirtäjäyhtiöistä.
Ainoa synti Carunalla on voittojen vienti ulkomaille ja verojen maksamattomuus tänne.
Varsinaiset ”Rosvopäälliköt” ovat meidän idiottipoliitikkomme, jotka möivät verkot ulkomaiselle sijoittajalle.
Ei siis minkäänlaista ajatusta heidän kaalissaan syntynyt, kun sijoitusyhtiö suostui ostamaan kansallisomaisuuttamme hassulla.
Nyt on ainoa keino korjata tilanne kansallistaa ainakin nuo Carunan verkot.Mitä te rassukat luulette metsurin ruokapöydässä olevan, kun urakkapalkka on jopa alle kympin motti, ellei joka helvetin päivä pistetä kasalle yli kymmenen kiintoa?
Vielä nytkin olen naputellut pikkutilhin tankillisella kahden kiinnon koivukuitukuormia ja hyväkuntoinen kaveri tekee siis aivan varmasti kyseisellä laitteella 4 – 6 tankillista työpäivän aikana.
Minä tosin pistä nuo kuutiot klapikoneella klapeiksi aina ennen kuin lähden hakemaan seuraavaa kuormaa.
Jos vaikka Jesse jauhaakin paskaa, ei sitä kaikkien tarvitse uskoa.