Käyttäjän Jätkä pätkät kirjoittamat vastaukset
-
Eikö tuossakin tapauksessa pitäisi olla maistraatin nimeämä edunvalvoja – entiseltä nimikkeeltään virkaholhoaja?
arto hieman valotti vanhan sahan säätöjuttua.
Aivan oikein on, että jos on säädettävät suuttimet, niin kaasuttimen säätö aluksi vie aikaa usein monta minuuttia. Sen jälkeen niihin ei tarvitse puuttua, koska kaasuttimen säädöt pysyvät aivan varmasti.
Itse ole ollut ”himosäätäjä”, eli sahaa kuin sahaa olen kuunnellut ja hienosäätänyt aina, kun olen sillä joutunut sahailemaan.
Ensimmäinen ehto on, että saha on lämmin. Toinen ehto on, että tyhjäkäynti on säädetty niin, että moottori käy tyhjää. Kolmanneksi : säädetään tyhjäkäynti L-suuttimella parhaaksi mahdolliseksi. – Säädetään tyhjäkäynti niin, että terä ei pyöri. Säädetään uudestaan L-ruuvilla tyhjäkäyntiseos, säädetään tyhjäkäyntinopeus.
Neljänneksi säädetään tehokäynti H-ruuvista. Niin kireälle, että kone käy ”röpöttämisen rajalla”.
Sahataan AINA täydellä kaasulla.Teettäkää metsäsuunnitelma. Sen voi teettää vaikka läheisen metsäoppilaitoksen oppilailla.
Eihän se paljoa maksa.Mikä muka tekee kaivurista hitaan ja kömpelön?
Ei hakkuukoneella ajeta rallia, eikä kurvailla pusikossa, sehän menee ajouralla kuin kiskoilla.Mitkä sukset?
jeesus kerskui käyttävänsä juontokouraa myös istutuskohtien muokkaamiseen!
Siinä jos missä menee touhu nysväämiseksi. Tuntemissani omatoimisissa metsänomistajissa on aika moni, joka on laikuttanut uudistuskohteitaan kantokoukulla, joka sentään on siihen lähes tarkoitettu, mutta lopettaneensa sellaisen kannattamattomana puuhana.Kaivinkone on suhteellisen edullinen hankinta. Siinä on erinomainen tekniikka ja ohjaamossa on suht vakaat olot. Puomi ei ole liikeratapuomin tasoa, mutta kai silläkin pystyy ottamaan jopa kymmenestä metristä.
Tekisin tuollaisen kaivurin kanssa haamu-uralla.
Telat ovat liian suorat, niillä käännähtely leikkaa ja murtaa maanpintaa, jos ei sitä ole havutettu.Kyllä tuo niin näpertelyltä kuullostaa, että täysin ymmärrän hydraylisen työntövarren ja kolmannen kynnen puuttumisen, samoin kuin hydraylisen käännön ja lumiketjujen puuttumisen.
Kympin tuntipalkka traktorin kanssa puljaamisesta jää todella pieneksi, varsinkin kun lasketaan sivukustannuksetkin mukaan.
Taitaa kuulua sen kympin etumerkiksi miinus?On vielä hämärän peitossa, miksi Jesse tekee metsässä kuormaa juontokouralla kärryyn, kun hän ei kuitenkaan saa sitä kärryä traktorilla liikkeelle?
Teoriassa tietty hän pistää kärryn narulla hinaukseen, jolloin se tulee mukkelehtaa siellä perässä.
Ainakaan ei tunnu järkenältä, että aina irroitetaan juontokoura, että saadaan kärry perään.Jos metsässäajelua haluaa harrastaa ja on jo hyvä traktori, jota voisi käyttää työhön, mutta se on vain takapotkuinen, eikä oikein haluaisi laittaa vetävää kärryä, niin maastokelpoisuutta olen nähnyt lisättävän ”Häntäohjauslaitteella”, jolla etupyöriä saa kohotettua maasta ohjauskyvyn silti jopa parantuessa, koska yhdistelmästä tulee runko-ohjattu.
Jos laite keventää keulaa tonnin, se siirtää kärryn painosta vastaavan lisäpainon vetäville pyörille.
Aikoinaan oli Farmet – metsätraktori rakennettu takapotku-Valmetista ja se oli todella näppärä ilman etuakselia.