Käyttäjän Jätkä pätkät kirjoittamat vastaukset
-
Huskulla ja Jonsilla on todellisuudessa vain muutama sahamalli, joka on tehty täysin ammattikäyttöön, ne erottaa ainakin hinnasta.
Sitten on ns. isäntälinjan koneet, jotka ovat ”rinnakaismalleja” ammattikoneiden kanssa, Ne ovat tuntuvasti halvempia, mutta myös tuntuvasti kesympiä laitteita. En ostaisi sellaista. Niissä tehopiikki antaa odottaa itseään.
Varsinaiset mökkisahat ovat sitten sarjaa ”rimpula”, Joten ne eivät paljoa eroa halpissahoista käyttäjän kannalta.
Ammattiraivooja mainostaa isoa kuutiotilavuutta ja onhan se selkeä etu, mutta käytännössä iso kone lämpiää enemmän kuin pieni, jos sitä käytetään ylikierroksilla kuten pientäkin.
Trimmerillä ”sahaaminen” on koneelle tosi raskasta ja siinä esim kulmavaihde kuumenee kaikkein eniten.
Joskus sahakauppiaalla on vaihtosaha, jolla on sahattu yllättävänkin vähän. Kannattaa kokeilla sellaisen puristuksia ja katsoa, että kuoret ovat ehjät ja kaikki ruuvut alkuperäisiä ja paikoillaan. Koekäyttö on myös tärkeä.
Olen ostanut muutaman käytetyn Huskun, enkä ole vielä pettynyt niiden laatuun verrattuna hintaan. Jotkut vaihtavat ammattisahan jopa parin kuukauden välein.Sepä onkin merkillistä, että tuntuu tuo pikkutilhi jäähdyttävän uskomattoman tehokkaasti, vaikka juuri tuontyyppisissä sahamalleissa sylinterin jäähdytysrivat tukkeutuvat ylen herkästi.
Pikku-Tilhi olisi minun valinta, mutta sen hinta ei ole verrattavissa mökkisahoihin. Jos sen ottaa 14 tuuman laipalla, saa sillä kyllä nolompikin sahuri aika suuren puun sahattua.
Itse olen sahaillut MS 200:lla lähes 5 kiinnon tuulikaatokuusia parinkymmenen asteen pakkasella puun ollessa tukevasti jäässä.(Ja käytettävissä on ollut kaikki ammattisahat)
Sahassa on uskomaton teho, kunhan pitää terän kunnossa.
Minulla on aika paljon erilaisia M-sahoja, mutta aina otan pikku-Tilhin, kun aletaan sahaamaan.”Kysymys kannattaako puun kasvatus,ilmeisesti joten kuten.Harvoin pelkän puunkasvatuksen takia konkursseja ei ole tietoon tullut.Metsän omistaminen on ollut erittäin kannattavaa sotien jälkeisenä aikana.Metsämaan hinta noussut jatkuvasti,puun hinta ei.
Toisilla ei kannata mikään ja toisilla kannattaa.Itsellä on ollut pakko kannattavaan puunkasvatukseen oppia,kun kaikki on ostettu ja peruja ei ollut pohjana ,joiden varaan olisi ollut mahdollista nojailla.
Lähetetty: 17 min sitten
Lähettäjä: Metsäkupsa ”
Jos lasket puunkasvatukseksesi sen että olet ostanut metsätiloja, hakannut metsästä ostohinnan lisäksi hyvät liksat itsellesi, niin ainakin voin onnitella sinua etevistä metsäkaupoista – en kasvatuksesta.Metsätalouden kannattavuus on mitä suurimmassa määrin riippunut inflaatiosta.
Nyt on tilanne sellainen, että devalvaatio tai inflaatiokaan ei tee puuntuottamista kannattavaksi.
Näyttää ainoa kannattava ”hoito” olla hävityshakkuu, jossa metsästä viedään ainakin kaikki järeämpi puusto ja jätetään loppu ”Herran haltuun”. Ehkä parinsadan vuoden kuluttua toimenpiteen voi uusia.Nuo kaikki sahamallit peittoavat nykyisen ”Mökkiminisi” mennen tullen.
Eikö mitenkään käy Tilhin välimallit, kuten 231 ja 251, mikäli muistan nuo numerot oikein. Joka tapauksessa nekin ovat suht edullisia ja teho – painosuhde on mainio.
Samoin Jonsereds on saanut käytännössä HVA:n hihnalta oivallisia sahanosia, joista se on koonnut pienin ulkoisin muutokonstein yhtä hyviä sahoja kuin HVA. Hinta vain on hieman halvempi.
Siinä vaihtoehdossa kuutiotilavuus ja teho + paino kertovat rinnakkaismallin.Jatkuvakasvatus on eri juttu kuin ns.yläharvennus. Mutta jos pohditaan esim männikköä, niin siellä ensimmäiseksi tukkikoolle ehtivät puut ovat parempikasvuisia ja ne poistetaan. Seuraavassa hakkuussa otettaisiin tukiksi varttuneita lisävaltapuita ja sitten jääkin jäljelle vain aluspuita, jotka ovat syntyneet samaan aikaan kuin ne ensimmäiset poistetut.
Uusia mäntyjä ei alle synny, kuusentappeja tulee, mutta maa on niille liian karu.
Harsintakokeissa on todettu, että kuusikkokin lakkaa uudistumasta, kun kuntta ja sammalkerros on kehittunyt liian paksuksi.
Kyllä yksi isäntä voi metsänsä pilata harsimalla kolmekin kertaa peräkkäin, mutta sitten se onkin pahoin vajaatuottoinen, eikä avohakkuusta tule muuta kuin hädintuskin uudistuskulut.Pölkyissä, jotka ovat ”irti”, tuo kaadettu koura aika usein pitää, mutta kun kuori on jäässä ja pölli jämähtänyt hankeen, niin voi tosiaan jäädä lähtemättä mukaan.
Jos nosturi on traktorissa ja kärry helppo pudottaa pois, voisi pelkällä nupilla peruutella ja nyppiä lähemmäksi kuljetusta varten.Jos harkitsee puutavaranosturin hankintaa, niin yksi tärkeimmistä ominaisuuksista siinä on pitkä ulottuvuus – mieluusti 8 metriä.
Jos vinssiä ei ole ja tukin pää on hieman liian kaukana, voi mieltä ilahduttaa kuormaimen ollessa aisalla antaa kärryn kallistua tukkia kohti, toki pitäen kouran lähellä maata. Siinä saa sen puoli metriä lisää ulottuvuutta. Tonen hyvä lisä saadaan, kun nosturi on traktorissa ja kärryn vetoaisa on nivelletty. Peruutetaan aisaa kääntäen traktori lähes poikittain, jolloin saadaan jopa metri lisää ulottuvuutta.
Joillakin on traktorin keulassa hydraylinen vinssi, joka on hyvä apu myös silloin, kun ei muuten pääse eteenpäin.Ei siinä aina kannata mökkiläisen kovasti henskeleitään paukutella, voipi käydä niinkin, että syysmysky tönäisee muutaman puun lisää tontilta. Hyvässä lykyssä vielä mökin katolle rysähtää, sellainen vahinko ei kuulu hakkuuoikeuden omistajan korvattaviin.