Käyttäjän Jätkä pätkät kirjoittamat vastaukset
-
Mitä yhteistä oli metsänhoitomaksulla ja metsäsuunnitelmalla?
EI MITÄÄN!Kemera-tukeen taitaa vieläkin tulla alennus, jos ei ole voimassa olevaan suunnitelmaa.
Meillä oli joskus suunnitelma, jonka metsäkeskus kaupitteli äidin ollessa vielä ”isäntä” talossa ja minäkin asuin silloin oman työn takia 400 km:n päässä.
Ei siitä käytännön hyötyä ollut minulle, joka työssäni olen opettanut metsäsuunnittelua. Sekä suunnitelman lukutaitoja metsänomistajille.” RE: Kiikkerä karsinta
Runko on epäsymmetrinen ja sylinteri erittäin rajusti taaksepäin kallistettu….. Juuri näin samalla iskunpituus kasvoi. mutta moottorin korkeus laskeutui. Moni muistelee vanhoja malleja, aika kuultaa muistot. ei niillä ole jakoja nykysahojen tehoissa/ kierros herkkyydessä/ väännössä. Jäävät jälkeen kaikessa.
Lähetetty: 1 h, 1 min sitten
Lähettäjä: arto ”
Joo. moni itkee rivinelosen perään, vaikka se oli melko hengetön tekele, kun vertaa nykysahoihin.
Käytännössä uusi malli on ollut aina parempi kuin entiset, vaikka ainakin HVA:n uutuudet ovat aina sisältäneet kiusallisia lapsentauteja, joiden takia päätin jossain vaiheessa, että ostan uutuuden vasta seuraavana syksynä, jolloin taudit on parannettu.Turha väittää, että 550 olisi aivan uutta sarjaa. Se on viides ikäluokka kyseisestä perusmallista.
239 – mallia ei tiettävästi ollut, vaan se oli 238.”
/Palvelut/Profiili/?userId=4175
RE: Kiikkerä karsinta
Joskus poikasena käytiin naapurissa ihmettelemässä 60-luvun
Tistoneita (vai olikohan ne 50-luvulla tehtyjä?). Niissä oli etu-ja takakahvat tarpeeksi etäällä ainakin ;
ei ole ollut juuri takapotkun vaaraa. Mutta eipä niillä tosin ole pystynyt puita karsimaankaan.Näppärä saha pienille puille on ollut 136-HQV, painonsa puolesta sopiva.
Paras yleissaha joka itselläni on ollut oli 242 HQV. Hyvä muotoilu ja kestävä. Ei ole kai valmistettu enää vuosiin.
Lähetetty: 33 min sitten
Lähettäjä: Puuki ”
Vielä -70 luvullakin oli sahoja ja ketjuja, joilla esim pistosahauksen teko oli taitolaji, eikä aloittelijalle missään tapauksessa suositeltava. Partner toi käyttöön ensimmäisen ”heittosuojan”, jonka käyttäjältä ei vasen käsi luiskahtanut etukahvalta pois, vaikka haha potkaisi. Sitten tulivat metallikaaret ja viimein ketjujarrut. Olipa välissä Jonssilla myös sahan sammutus turvakaaresta. Myös turvaliipasin kaasulle tuli ensimmäisenä Partneriin ja se oli aika vaikea opetella. nimitettiin risulukoksi.
HVA 242 oli aika hyvä saha, jalostettu 238 – mallista, joka oli 136 :n ”parannettu painos. Sittemmin siitä tuli 346 ja nyt 550. ”Sama saha”, mutta kehitys kehittyy.
HVA:lla oli periaate, että ensimmäinen numero kertoo sahamallin tyypin, seuraavat kaksi numeroa kuutiotilavuuden, mutta näyttää tyylistä lipsutun, kun jo 346 oli lopuksi yli 51 kuutioinen, kuten 550 :kin, jonka pitäisi olla 50 kuutioinen.Metsäsuunnitelma on niitä varten, jotka eivät metsästä mitään ymmärrä.
Jokaisen pitäisi tutustua omaan metsäänsä niin hyvin, että jos viedään metsään nukutettuna ja siellä m9ihin kohtaan tahansa, niin herättyään tietää ympärilleen katsottuaan, missä on.
Korkeintaan relaskooppia käyttämällä näkee harvennustarpeen ja silmävaraisesti puuston kunnon.
Kaikki etukäteislaskelmat ja suunnitelmat antavat vain kuvitteellista tietoa tulevasta.
Pohdiskelu siitä, kasvaako puusto 5,8 %, vaiko 6,2 % on aivan turhaa, kumpikaan luku ei pidä paikkaansa.
Jos puuta on 500 kuutiota hehtaarilla, se kasvaa korkeintaan 2 %. Silloin suurin kasvu voi tapahtua, kun hinta nousee vaikkapa kympillä kuutio.Jessen vanhassa Letukassa taitaa olla iskunvaimentajien toiminnassa olla toivomisen varaa, kun se noin pompottaa. Oliskohan öljy loppunut ja vettä mennyt tilalle.
Olisihan se pitänyt tajuta traktoria ostaessa, että karvalakkimallin Valtra A 95 : ssä ei ole minkäänlaisia jousituksia. Olisit osta Belaruksen, siinä on etuakselissa jousto, ollut jo useta vuosikymmeniä.Jos karsintaa ajatellaan, niin jos kahvojen väli on liian pieni, syntyy herkästi sellainen ”takapotku”, jota ei pysty hallitsemaan.
Tosin usen sellaisen sattuessa ketjujarru laukeaa automaattisesti, mutta saha kuitenkin pyörähtää silmille helpommin.Hei sinne kuuseen. Tilhin 200 on kahvoistaan mitoitettu ihan hyvin.
Tuo japanilainen HVA on varmaan hyvä pikkusaha, mutta se kädensijat taitavat olla tosityöhön liian lähellä toisiaan.
Muistaakseni Jonssin 510, 520, 525 jne olivat myös liian ”lyhyitä”, vaikka silloikin jo tiedettiin, mitkä kahvojen asemat pitäisi olla.
Jo -70 luvulla Vakolassa oli mitattu ja päätelty kahvojen optimimitat.Voi hyvänen aika. En halua, että kahvat ovat kauempana toisistaan, kuin mitä ne ovat esim HVA 550 :ssä.
En myöskään halua, että ne ovat lähempänä toisiaan, kuin ovat esim HVA 550 :ssä.
Jos siis sahalla on tarkoitus suorittaa puiden kaatoa, karsintaa ja katkontaa, mutta pysytellä maanpinnalla.
Olen toki karsinut pystyyn puita alhaalta ylös asti ja palastellut sen alastullessa ja sahana on ollut HVA 254 ja siinä 18 tuuman terävarustus. Latvan katkaisin 26 metristä ja noin 8 tuumasta.
Ei olisi onnistunut sahalla, jonka kahvat on lähellä toisiaan, vaikka sellaisia onkin tehty puunhuoltajille.
Jos käsitys karsinnasta perustuu videoihin, joissa metsurit karsivat kilpaa, niin sellaista karsintatyyliä ei metsässä näe. Tyngät saavat jäädä yli 5 millisiksi – jopa 50 millisiksi.