Kun ajelee hakkurin kanssa pitkin metsiä, on hakkuri joutilaana ja tuo vain turhaa lisäpainoa koneeseen.
Meillä on käynyt iso hakkuri kuorma-auton päällä, eikä siinä mene kauvaa, kun se kannoista murskaa kuorman.Sanotaan rekkakuorma alle puoli tuntia.
Traktorivetoinenkin hakkuri puhalsi vartissa korkealaitaisen nuppikuorman, mutta siinä kyllä hakkuria pyöritti 250 heppanen moottori. Sanovat hakettajat, että Traktorin perä ei kestä ison hakkurin repivää kuormitusta.

Jo viime vuosisadalla teki Logset – Chipset 536 c – merkkisen metsäkoneen, joka kulki palstalla ja haketti energiapuukasoja, jotka oli siirtelykaadolla tehty puomin ulottuville. Koneessa oli hakkuri ihan keulassa ja puhalsi hakkeen kuormatilaan, joka oli ohjaamon takana.
Kaatopäätä siinä ei tainnut olla. Kai sekin on mennyt ruotsalaisille?
Näin sellaisen näyttelyssä Rajamäellä, eikä se, eikä myöskään muut – kesymmät vastaavat keksinnöt siellä vakuuttaneet.
Kyllä minusta on turhaa raahata hakkuria palstalla ja varastopaikalle – paljon järkevämpää on hakettaa vasta varastolla tehikkaammilla hakkureilla suoraan rekan kaappiin.
Kannuksessa yritettiin energiapajun kasvatusta, mutta kylläpä se taisi siihen lahota. Sama juttu ruokohelpin kanssa.

On tosi poikkeuksellista, että suuttimen alla oleva jousi painuu lyttyyn. Sen täytyy olla jokin sellainen juttu, että suutin on ruuvattu ihan pohjaan ja ollut siellä pitkään.
Ei senpuoleen, munulle on tultu ihmettelemään sahaa, jossa L – suutin on 1,5 – 2 kierrosta auki ja H-suutin ehkä 1/5 – kierrosta ja jätkä on sillä hakannut ensiharvennusta monta viikkoa. Kylmänä saha käy kaasuttamatta tuhansia kierroksia, mutta lämmettyään sammuilee usein. Tukkipuuta ei saa nurin millään keinolla.
Nylonverkosta tehtyä kaksikerroksista ilmansuodatinta ei pidä mennä pyyhkimään, koska silloin pöly menee kerrosten väliin. Jos suodattimen saa halki, on mainio konsti tirauttaa hieman bensaa sisäpinnalle ja KOPS – kopsauttaa kevyesti jotain kovaa vasten. Suodatin on laakista puhdas.
Ainoastaan jonkun Tilhin suodatin on sellaisessa paikassa, että se tukkiintuu joka päivä jopa useamman kerran, eli rakenne on niin harva, että hienojakoinen pöly tulee kaasutinkoteloon. Ehkä myös terä on siinä kunnossa, että se ei tee ryynimäistä sahanpurua, vaan pulveria.

Se on kylläkin arto niin, että nuo isot HVA:t on tarkoitettu kumipuun kaatoon ja niitä on suomessa niin vähän, että siihen hommaan löytyy vanhoja sahoja sen verran, että uutta ei kannata ostaa. Kun kuutioita on 60 ja yli, niin sellaiset sahat eivät mörise päivittäin metsässä, vaan ovat kilpasahureilla, jäiden veistelijöillä ja muilla, mutta niillä ei leipää metsätöistä hankita, oli merkki mikä tahansa.
Kyllä meilläkin on kaksi n. 118 kuutioista Tilhiä ylisuurien puiden kaatamiseksi n. 100 senttisellä laipalla ja 60 senttiset laipat ovat halkisahausta varten, mutta ne eivät ole suomessa metsurien töitä varten.
Myös alle 40 kuutioiset sahat ovat laitteita, jotka voidaan hyvin jättää pois laskuista, on mallinumeron perässä millaiset kirjaimet tahansa. Lukuun ottamatta Tilhin ammattisahaa kokoa n. 35 kuutiota.
Olen valmis antamaan periksi HETI, kun jotain uutta ilmenee tällä rintamalla, mutta se on epätodennäköistä.

” /Palvelut/Profiili/?userId=2198
RE: Tilhi 201m
No, jos on verrattu saman kokoluokan sahoja, silloin lukija saa päättää onko saamassa rahoille vastinetta kallimmalla mallilla. Se on sitä lukutaitoa, kuulemma.

Niin, ja mistä löydät kiinalaisen 800 euron sahan vastaavan hintaisen huskun kaveriksi? Sisältöä on muokattu
Lähetetty: 3 h, 27 min sitten
Lähettäjä: kuusessa ollaan ”
Väitinkö, että pitäisi yleensä verrata kiinalaista sahaa, jota ei koskaan kukaan missään ole kuvitellut ammattikäyttöön – ellet sitten sinä?
Jonssilla, HVA:lla ja Tlhillä on kullakin vain muutama – ehkä kolme sahaa, jotka ovat sopivia suomalaismetsiin ammattityöhön. Ensimmäisen luokan vihje valintaan on hinta, toinen vihje on hinta ja kolmas vihje on hinta. Se on vinkki myös kiinalaissahojen ystäville.