Käyttäjän Jätkä pätkät kirjoittamat vastaukset
-
” /Palvelut/Profiili/?userId=4655
RE: Yhteiskustasopimuksen merkitys mo:lle?
Tuo ”tasa-arvo” on sellainen lyömäase, joka varsinkin uppoaa kansaan. Voisi kyllä kysyä, että mikä on sitä tasa-arvoa?
Kaikille pitäisi jakaa rahaa ja etuja yhtä paljon riippumatta siitä, kuka sen jaettavan on saanut aikaiseksi.Nämä ay-liikkeet puhuvat tasa-arvosta, mutta pitävät kiinni omista hyvinä aikoina saamistaan eduistaan kynsin hampain. Tämä näkyy selvimmin näillä avainaloilla kuten nyt AKT:lla. Aikaisemmin se oli yleistä paperityöntekijöillä, jossa Ahonen pisti lopun ahneudellaan.
Noita laittomia lakkoja olen ihmetellyt? Eikö niitä voi lailla suitsia?
Lakkojen vuoksi aivan sivulliset varsinkin vientiyritykset ja henkilöt kärsivät suuria tappioita.
Nämä tappiot tulisi saattaa laittomien lakkoilijoiden korvattavaksi!Lylyä käy toisaalta sääliksi, koska täytyy puhua aivan ympäripyöreää. Tksittäiset liitot kävelevät yli, jos kysymys olisi yritys, niin toimitusjohtajana Lyly olisi erovuorossa koska ei ole jäsenistön luottamusta.
Yrittäjillä alvin kierrättäminen ei ole vaikein asia. Kuluttajille alvi on tasavero, joka kohtelee kaikkia tasapuolisesti.
Yrittäjille työllistäminen on vaikein asia, koska palkoissa on tyhjää. On ylimääräisiä vapaapäiviä ja lomakorvauksia.
Lisäksi on työntekijöiden henkilösivukustannukset liian suuret.
Lähetetty: 1 h, 9 min sitten
Lähettäjä: harrastelija ”
Et näköjään ymmärrä työntekijöiden asemaa lainkaan – lienet jonkin tason ”yrittäjä”?
Laitonta lakkoa ei aikuisten oikeasti ole olemassa, on vaan sellaisia lakkoja, jotka ovat sopimuksian vastaisia.
Lakko on ainoa ase, kun työantaja käy liian ahneeksi tai on hoitanut firmansa maksukyvyn niin kehnosti, että sille on parempi mennä konkurssiin.
Työntekijä on yleensä palkkansa ansainnut, eli pitäisi aina pitää myös palkansaajat tyytyväisinä, jos aikoo yrittäjänä menestyä. Työntekijät mahdollistavat tuotannon ja jos palkkaa saa riittävästi, he myös mahdollistavat kuluttamisen.Joskus ”vanhaan hyvään aikaan”, kun henkilöautoissa ei ollut termostaatin ohjaamaa imuilman esilämmitys systeemiä, syysaamulla lähdimme töihin kaveri Izusulla. painelimme menemään hyvää tietä 20 km, kun autä suorastaan tukehtui.
Kaveri oli nopea ja sai konepellin auki ja ilmansuodattimen kannen pois nopeasti: Kaasuttimen kurkussa oli jäätä niin paljon, että 60 millinen reikä oli kutistunut senttiseksi. Ehdin nähdä sen ennenkuin jää putosi sisään.
Kannet kiinni ja menoksi. Silloin suositeltiin käyttää jäänestoa, nimeltään Kaasutinsprii.
Nyt on bensiinissä alkoholia, mutta ilmansuodatin vetää silti kuuraan. Pakkokäyttö auttaa, kunhan pidetään sulamistauko sen päälle.
Sen verran pitäisi ymmärtää koneen käynnistä, että sammuuko se liikaan bensiiniin, vai liian vähään.
Myös pikku-Tilhissä on talviläppä, jota kaikki käyttävät talvella Jeesusta lukuunottamatta, hän ei sahaa huolla, vaan vaihtaa aina uuteen.Se on hyvää, että Metsähallitus ei ole vielä hävittänyt kaikkea meidän metsäomaisuuttamme.
On varsin tavanomaista, että kylmähkö – kostea ilma jäähdyttää kaasuttimen ja ilmannsuodattimen. Siksi käytäntö, jollaista olen harrastanut pitkään, on, että aamulla sahaan pistetään kotona pesty ja kuivattu suodatin. Olen nähnyt, kun nopeasti saa kaasuttimen kurkun näkyviin, että siellä on jäätä, joka tulee kostean ilman vedestä.
Normaalisti, kun saha on ollut metsässä ja sopivalla kelillä nyppää sen käyntiin, se toimii ”väkinäisesti” ensin ensimmäisen kuusen teon ajan. Ei muuta kuin reipasta kaasutusta, että kone lämpiää.
Kun on saanut sahattua rungon valmiiksi, niin saha maahan, kasaillaan pölkyt, hörpätään kupponen ja nypätään saha käyntiin – ja aletaan sahaamaan. Koko päivänä ei kenkkuile.
HVA 346 – mallinen saha oli uutuutena sellainen, että siinä vuoti imukaula, etupäässä siksi, että sen panta katkesi. Lisäksi sylinterin helma oli sellaista valua, että se laski seoksen liian laihaksi kovilla kierroksilla.
Meillä laitettiin takuuseen n. 15 Huskua, joten on varmaa tietoa. Niihin vaihdettiin mäntä ja sylinteri – osien hintaluokka olisi ollut kolmesataa €.Kivelänhanttu kertoi jo ajat sitten imupään olleen ”kuurassa” – eli jäässä.
Jos haluaa murheiden jatkuvan, ei kannata imusuodatinta vaihtaa, sehän maksaa muutaman euron.Joskus – tyristorilaitteiden alkutaipaleella – oli HVA:llä sellainenkin saha, jossa katkaisija oli ainoa maadoittaja ilmeisesti ensiövirralle. Siinä kipinää ei syntynyt, kun kytkentä runkoon loppui.
Sytytyspuolahan toimii nykyvehkeissäkin induktiolla, eli siinä ei ole suuria muutoksia tapahtunut.Takakahvan alla? Yleensä jos sammutusjohto katkeaa, niin kone ei sammu?
Kylläpä se näkyy olevan, että jos ei ole voimassa olevaa suunnitelmaa (aluesuunnitelmaakaan) – vähennetään tukea 10 %.
”Kaippa tankin tilavuudetkin on jotain merkitystä tankkausväliin. En tiedä hussen tankin kokoa mutta olen aivan varma että kaksinkertainen ei kulutuksen ero ole. Sen verran tiedä noista pienmoottoreista että toinen kone ei kävisi ollenkaan jos kulutus olisi kaksinkertainen verrattuna toiseen lähes samankokoiseen koneeseen. Kulutukseen vaikuttaa niin moni muukin asia kuin koneen väri tai valmistusmaa. Kiinahan se taitaa olla valmistusmaa kohta lähes kaikille.
Lähetetty: 15.09.2014 ”
Melko pienellä vaivan näöllä saisi kyllä selville tankin tilavuudet.
Tilhin 460:llä 0,75 l ja Hva 545:lla 0,9 l. Jos ei tuosta pysty laskemaan eroa, niin mainitaan nyt, että HVA:ssa on 1,5 desiä isompi tankki.
Mutta ”On taivahan tosi”, että Huskun tankillinen kestää ahkerallakin sahaajalla pari tuntia.
Tilhi on aina ollut raskasruokainen, sen lisäksi se on laiska.
RS- työskentelyn raskain osa on kävely, eli siinä joutuu kävelemään lähes jalkoihin katsomatta lähes koko ajan.
Kyllä siinä kilokin sahan painossa on paljon.
Jos lisäksi joutuu kävelemään tankille sadan metrin matkan 5 – 6 kertaa enemmän, on sekin lisäkuormaa ropalle.
Tankkauksessa ja teroituksessa kuluu aikaa aina vähintään kymmenen minuuttia, kyllä sekin on jostain pois.Kun lähdetään olettamuksesta, että yhteismetsä on iso – jopa tuhansia hehtaareita, sen myyminen kerralla lienee konstikkaampaa, kuin että myydään se tiloina.
Ei ole ostajaehdokkaita jonoksi asti, joten ainakaan kovaa kilpailua ei helposti synny. Isot tilat menevät kaupaksi paremmalla hinnalla, kun ne pikotaan.