Käyttäjän Jätkä pätkät kirjoittamat vastaukset
-
Kun on paikka, mihin puu mahtuu kaatumaan ja kunnon kaatokiilat, niin ellei puu ole liian laho ja tekee hieman korkeamman kannon kuin normaalisti, niin siellähän se puu on!
Jos paikka on todella vaativa, niin hintaa operaatiolle tulee joka tapauksessa. Viimeksi käytin VPK:n henkilönostokorilla varustettua autoa, jolla pääsee lähelle 30 metriä.
Korissa oli myös kuljettaja ja koska tila oli ahdas, pätkimme myös isoimmat oksat. Alhaalla oli kaksi oksien vastaanottajaa, koska ikkunat olivat vaarassa.
Tuollainen operaatio tulee maksamaan n. 150 e / tunti ja vielä pitäisi oksat ja puu raivata pois.
Ei monellakaan ole varaa hankkia omia henkilönostimia, kurottajia, traktoreita metsävarusteilla, ellei työ ole lähes jatkuvaa ja maksajia jonossa asti.
Olisi aina onni ja autuus, jos vaara-alueella olisi sähkö – tai puhelinlinjoja, jolloin linjanomistaja järjestää miehiä ja kalustoa puiden poistamiseen.Nyt juuri on sopiva aika leikata poikaoksat, mutta muista, että ne pitäisi leikata tynkään ja ensimmäisen tukin mitalta pois.
Kaikista puista ei toki tule tukkia, mutta hiomokuusessakaan ei sellaiset ole toivottuja.
Nyt ei ilmassa ole lahottajasieniä ja aurinko nostaa pihkan leikkaushaavaan.Kaadonsuuntaaja on raakasti yliarvostettu vehje ja monet uusavuttomat käyttävät niitä jatkuvasti aivan normipuissakin.
Me olemme kokeilleet pahoissa pihapuissa kahdellakin kaadonsuuntaajalla yhtä aikaa, mutta kaato on lopuksi suoritettu isoilla muovikiiloilla.
Maataloustraktorin metsäkuormainkin on ollut liian heikko työntämään n. kuuden metrin korkeudelta raskaasti nojaavaa puuta. Tulee mieleen, että pitäisi tehdä kaatosahaus Jessen opeilla ja tunkea sahausrakoon kaatokolosta sahattu kappale!
Kun puun oksat ovat 10 – 20 senttiä paksuja ja jopa kymmenen metriä pitkiä, auttaisi kummasti toispuoleinen pystyynkarsinta.
Ahtaassa pihassa on kuitenkin puu palasteltava pystyyn ja karsittava se ylös mentäessä.
Oikein ison pihapuun palastelu pystyyn tulee maksamaan paljon, tehdään se miten tahansa.Jessellä on takuulla kaatotarkkuus aivan mitä sattuu.
Lyön vetoa, että kun hänelle pantaisiin D 1,3 35 senttinen 28 metriä pitkä kuusi kaadettavaksi paalun nokkaan, joka olisi 10 metrin etäisyydellä, menisi ainakin 50 runkoa ennenkuin osuisi.
Ahdas kaatokolo voi aiheuttaa tyvessä pahan – jopa vaarallisen repeämän, kun kolo menee kiinni käytännössä kättelyssä.
Pitopuun sahaaminen toiselta reunalta poikki ei yleensä vaikuta kaatumissuuntaan juuri mitenkään.
Olen ollut tarkkuuskaatojen mittaustuomarina monet kerrat, ja nähnyt, että puu menee paalusta ohi vaikkapa puoli metriä, johtuu AINA kaatokolon virheellisestä suuntauksesta, ei pitopuun epätasaisuudesta.Edelleenkin tukinteossakaan ei tyvileikon tarvitse olla pyöreä. Kaatokolo saa viedä tyven pinta-alasta 1/3 -osan ilman, että se vaikuttaa mihinkään.
Sen kokoisesta kaatokolosta ei yleensä jää mitään sahatavaraan, vaan se lähtee tyvilaajentuman mukana pois.
Yleensä kaikki puut pitää yrittää kaataa niin, että kaadosta on hyötyä runkoa jatkokäsiteltäessä, eli karsinnan takia runko pitäisi olla koholla ja siirtelyn kannalta voi osan rungosta kaataa valmiiksi kasoihin. Silloin joutuu lähes kaikki puut kaatamaan vastahakoiseen suuntaan.
Jotkut pitävät vänkärin kuljettelua ylivoimaisena, mutta tukinteossa se kulkee helposti fölissä, kun heittelee sitä sinne, mihin on menossa. Lumiaikaan voi vänkäriin kiinnittää konkeloliinan, jolloin sen jäädessä lumen päälle, vänkäri ei huku.
Tukkeja kaadellessa on tärkeää myös välttää kannon tai kiven päälle kaatamista, koska se vioittaa rungon hyvin helposti.Onkohan nyt niin, että ammatikseen metsätöitä tekevät – siis henkilöt, jotka elättävä itsensä ja perheensä metsätyöstä saamillaan ansiotuloilla – Ovat niin tyhmiä, että käyttävät ammattikäyttöön suunniteltuja ja valmistettuja sahoja, vain siksi, että ne ovat oikeaa merkkiä?
Jos näin on, pitää Jees palkata hinnalla millä hyvänsä tekemään koko valtakunnan kattavaa valistustyötä, että mitä halvempi työkalu on, sitä paremman elintason työntekijä saa.
Samalla paineella menisi myös muut pohjoismaat ja Eurooppa.
Tarkemmin ajatellen suurin osa maailman metsureista pitäisi käännyttää kiinalaisten tehovehkeiden käyttäliksi.Minkähän takia ammattiautoilijat käyttävät itsepäisesti melkoisen hintavia ja merkkinä hyvän brändin saavuttaneita autoja, eivätkä sutena syöksyneet kaikki ostamaan esim Daciaa, taikka Italian lahjaa maailmalle = Fiattia ?
Jeesille sanoisin, että ei ole oikeutta sekaantua RS-juttuihin, ennen kuin olet elääksesi käsitellyt taimikoita vähintään tuhat hehtaaria.
Italialaisia tai kiinalaisia raivureita menee romukasaan enemmän kuin Jenkki-lavalle mahtuu, ennenkuin niillä on harvennettu yhden HVA:n kestämä työmäärä. Saha / 600 hehtaaria on ihan normimäärä, eikä siihen ole tarvinnut kuin korkeintaan kaksi kytkintä normaalien kulutusosien lisäksi.Jos pihapuita tulee usein kaadettavaksi, kannattanee kaadonsuuntaajan hankkiminen. Se on kuitenkin niin painava, että metsässä sen kuljettamiseen pitäisi värvätä pari Jesseä.
Uittovälineen vehkeestä meillä on kokemusta, mutta sekin menee joskus rikki.
MHY:llä on olluy antaa lainaksi tilapäiseen tarpeeseen.
Töysäläinen metallimies tekee edullista kaadonsuuntaajaa ja kertovat sen olevn lujatekoinen.Kaatokolojaan keskelle puita värkkäilevät kuvittelevat, että puut ovat aina pystysuorassa ja täysin tasapainossa. Voin teille kertoa ihmeellisen totuuden: Ne eivät ole yleensä koskaan täysin suorassa, eivätkä tasapainossa.
Jos työstetään isompaa puuta nurin, niin se on selkeästi paksumpi kuin 40 millimetriä.
Jos siihen jyrsitään kaatokolo puoliväliin asti ja sitten tehdään kaatosahaus ja ehditään nappaamaan sahanterä raosta pois, niin jos saadaan vänkäri väliin ja puu nojaa taaksepäin, niin usein sahausrako painuu hieman pienemmäksi. Joskus jopa vänkärin kuva pusertuu puuhun – latva on silloin jo siirtynyt metrejä taaksapäin.
hyvin usein työn tuottavuuteen voi vaikuttaa suunnatulla kaadolla, eli puun kaatosuuntaan vaikuttaa muut tekijät, kuin vain sen mahdollisimman nopea kaatuminen.
Kahden vipuvarren käyttö puunkaadossa on nimeltään voimakanki ja se on opetettu metsurikurssilaisille.
Puukangen käyttäminen reiässä vänkärin asemasta ei toimi.
Vänkärin varsi on n. 70 senttiä ja lätkä sahausraossa n. 5 senttiä – siitä voi laskea kerrointa nostovoimalle.
Minulla on ollut jalkojen nostovoima vähintään 600 kiloa (Mittarista loppui näyttö siinä vaiheessa)