Käyttäjän Jätkä pätkät kirjoittamat vastaukset
-
Jos laadukkaat männyn tyvitukit sahataan muiden tukkien seassa, niin sahaaja pääsee helposti rahoistaan eroon. Sama juttu on hyvälaatuisten latvatukkien osalta.
Jos pysähtyy tarkistamaan, mitä lukee tukkipinojen kyljessä olevissa lapuissa, saattaa todeta, että samastakin savotasta lähtee samaa puulajia useaan eri paikkaan. Kuitenkin ne on hakattu ja ajettu samalla koneketjulla joka kalikka.
Ja olen käynyt usealla sahalla vierailulla, joten tiedän ainakin sen, mitä siellä on esitetty.
Toki voi olla joillekin arvoitus, mitä maalimerkkejä tukkien ja parrujen päissä on, mutta ammattitaitoisille motokuskeille ne ovat selviöt.Jos asialla on ollut kauris, niin ehkä kannattaisi odottaa niin kauan, että latva on ehtinyt kauriin ulottumattomiin. Silloin eivät pääse nappaamaan sitä yhtä ja ainoaa…
”Enpä nyt suorittavan tyyliin pullistelisi. Joskus aivan yksinkertaisesti ei ole tehty leimikkoselosteen mukaan. Minulla esim. oli aivan selkeä komento yhdelle palstalle kakkosharvennukseen männikköön että puolet pois. Ja niin oli komento myös leimikkoselosteella. Silti konemies ei tehnyt kuin hiukan yli puolet sovitusta määrästä.
Oli läheltä ettei ostaja määrännyt kyseistä uudelleen palstalle samantein. Minä annoin armoa ja sovimme että seuraavien hakkuiden yhteydessä joku konemies sitten tekee sen kuten piti. Kone oli nimittäin jo senverran pitemmälle kerinnyt. Tässä samaisessa myös näkyi oikein koko systeemien älyvapaus. Kone lähti muille vaikka minulla on vartoamassa kuusikon päätehakkuu samalla metsätilalla.
Mutta nyt ei kaivattu kuusta vaan mäntyä. Jonkun viikon päästä sitten tehdään taas kuusta. Ehkä tai mitä lie.
Lähetetty: 1 h, 40 min sitten
Lähettäjä: jees h-valta ”
On ihme ja kumma, että Jessen leimikkoon Metsäliitto tuo sellaisen urakoitsijan ja nolon kuljettajan, että ei ole runkoluvut eikä pohjapinta-alat hallussa.
Meilläpäin tuodaan napamiesten metsään parhaat korjuu-urakoitsijat ja valikoidut kuskit, jotka hakkaavat vain päivänvalolla ja korkealla tukkiprosentilla.
Metsäliiton ostomies (Sukulainen) – kertoi, että heillä on yhdellä urakoitsijalla Farmi-track ja usein kauppaa hierottaessa sanotaan, että ”Meillähän on se pieni vihreä telakone”, mutta kun tulee savotan aika, niin Valmetti siellä ajaa. Myönsi, että se on lähinnä vain kaupantekokikka koko kone.Vilkaisin suomi24- palstan ketjua runkohinnoittelusta ja siellä oli muutamat niin pihalla koko mittausmenetelmästä kaikilla tavoilla, että heihin verrattuna täällä ollaan aiheesta sentään hajulla.
Joku on siinä luulossa, että rungot lasketaan ja niistä maksetaan kpl-hinta.
Minä olen aina suorastaan ”voinut pahoin”, kun olen seurannut tukkirunkojen katkonnan tuloksia maastossa ja siellä on tehty esim puolentoista tukin rungosta himpun verran liian pitkä tyvitukki, jolloin siitä ei muuta ole tullutkaan. Pikkutukki, jossa on oikeaa tukkia lähes koko pituus, on halvatun huono kauppatavara.
Sellaisen rungon kohdalla olisi todella hyvä, jos siitä saisi tehdä vaikkapa A-tyven tapaisen pöllin, josta sahattaisiin vaikkapa sitä puusepän laatua.
On toki selvää, että isoille sahoille halutaan tukkeja, joista tulee mm. kaksi seinän pystykoolinkia ja myös se, että sahalla menee 49 dm tukki lähes yhtä nopeasti, kuin vaikkapa 37 dm:kin. Lisäksi hihnalla pitkä lankku menee sivuttain samaa vauhtia kuin puolta lyhyempikin, eli sahassa menee läpi samassa ajassa paljon enemmän kuutioita.
Jos kuitenkin verrataan Metsurin suorittamaa tukkirungon katkontaa Monitoimikoneella tehtyyn, on siinä vissi ero.
En usko, että kahden tukin runkoa monikaan metsuri tekee katkaisten ensin tyvitukin, ellei rungossa ole selkeästi katkaisukohta näkyvissä, vaan hän mittaa tukkiosuuden ja samalla vilkaisee runkoa myös latvalta päin.
Vaikka hän katkaisee ensin latvatukin ja tekee kuituosan valmiiksi, hän on päättänyt tyvitukin katkaisupituuden ja käy sen katkaisemassa.
Näin tulee laadullisesti parhaita tukkeja, eikä sahapuuta mene kuituun turhaan.
Pitäisi muistaa, että lähes aina ainakin männystä, tyvitukeista huomattava osa menee sahalle, joka sahaa vain niitä, kuivaoksaiset välitukit menee toiselle sahalle ja tuoreoksaiset tukit sahalle, joka sahaa vain niitä.”” 600m3 kertaa 6e/m3=3600e.
6000m3 on ehkä lähempänä kannattavuutta. ”Kyllä se on kuitenkin lähellä tuota 600 m³/v.
Riippuu tietysti monesta muuttujasta , mutta jos
lasketaan esim. seur. oletuksilla :
Traktorin käyttötuntikustannus 13 € /h (muist. että verottajan hyväksymä)
M-peräkärryn kust.10000 € ( jäännösarvoa 10 v. jälkeen jää 5000€, 3 % korkok.)
Oma palkka 10 € /h . (ei sos.ym.kuluja mukana)
1 tunnissa ajaa helpohkolla kohteella 6 m³ keskikokoisella
kärryllä.
–> 10 v:ssa 6000 m³. Traktori 13 000 €, M-peräkärry 13400 € . Palkka 10 000 € .
Kustannukset / m³ : 6,07 € .Lähetetty: 04.03.2016
Lähettäjä: Puuki ”
Alappa Puuki yrittämään noilla taksoilla. En usko, että täältä löytyisi ketään muuta, joka alkaisi noilla laskuperusteilla urakoimaan maataloustraktorilla metsäajoja.
Epäilemättä kaikki suomen metsänhakkuun puut tulisivat ajettua maataloustraktoreillakin, jos vaan hommaan alettaisiin, ja se työllistäisi nimenomaa maaseutua ja sen kylien asukkaita.
On vain niin pirun vaikeaa saada konemiehiä uskomaan, että kun he nyt ajavat 60 kiintoa tunnissa, niin heille riittäisi 6 kiintoa, kunhan vain ajaisivat maataloustraktorilla?Mittaustulokset portilla ovat olleet alusta lähtien pienempiä kuin se määrä, mikä metsästä on otettu ja kuormattu autoihin.
Poikkeuksen tekivät ne kuormat, joita tuttu autoilija ajoi silloin, kun hakataan lyhyttä kuitua.
Etusermiä vastaan pinotaan pientä kuitua sisältävät kouralliset, mutta näppärä nosturinkäyttäjä livauttaa karikoita vasten järeimmät pölkyt. perimmäiseen nippuun pinotaan lähinnä vain isoa kuitua.
Hieman ennen tehdasta ”kohennetaan” kuorma, eli reunoille pyöräytetään pöllit, jotka ovat ainakin yhtä korkealla kuin kuorma muutenkin.
Tehdasmittaus antoi jopa pikkuisen isomman tuloksen, kuin mikä oli pystymittauksella saatu.
Toisilla kuljettajilla tulos oli aina toisin päin.” /Palvelut/Profiili/?userId=96
RE: Puukauppa yksinkertaisemmaksi
Senverran minäkin asiaa olen seurannut läheltä että metsuri motokuski on aivan oikeassa. Nytkin mennään kyllä katkonta matriisin mukaan eikä rungon annin mukaan. Ja näin varmasti pysyykin.
Lähetetty: 13 h, 52 min sitten
Lähettäjä: jees h-valta ”
”Ja siinä toinen tohelo”
Kun ette runkohinnoittelusta käsitä mitään, kannattaisi pitää lärvinsä kiinni.” /Palvelut/Profiili/?userId=4602
RE: Tuhkalannoitus
Kyllähän rämeillä on kallista puuta . Ojitus -59 ,”taimikonhoito 70-luvulla”, terveyslannoitus 70-80-luvulla hangille kemiallisella lannoitteella ,ojitus 90-luvulla , tuhka 2007 . Nyt osalla alkaa olla sata kuutiota huonolaatuista mäntyä . Kylläpä nuilla vuosilla olisi huikeat tulot sijoituksissa . Joskus vain tuputettiin kaiken maailman hommia kaikenlaisille soille . Paljo on mennyt varmasti järviin ja siellä rehevyys ei ole yhtä hyvä asia kuin metsässä ! Toivottavasti nykyään osattaisiin tehdä oikeita valintoja !
Lähetetty: 1 h, 32 min sitten
Lähettäjä: pikkutukki ”
Tuo pitää paikkansa, mutta huomioitavaa metsänomistajan kannalta on tuet, jotka ovat olleet huomattavat.
Turvemailla ei tule laadukasta sahapuuta, vaikka järeys olisikin riittävä, niin tukin hajotessa laudoiksi ja lankuiksi, näkee hyvin, että kempuroita tuli.
Siis pelkkää massankasvatusta se on.Olet jo aikaisemminkin näyttänyt, että et aina ajele täysillä valoilla.
EI OLLUT:
Kahdeksantuntisia päiviä viisi ja Lauantaina kuusituntinen, eli normaali työaika klo 7 – 14 ja välillä ruokatunti.
Sitä en tiedä, mikä oli ajoitus keskeytymättömässä kolmivuorotyössä.