Käyttäjän Jätkä pätkät kirjoittamat vastaukset
-
Ei kuivalle kankaalle kannata istuttaa edes mäntyä. Kevyt, varovainen äestys ja konekylvö korkeintaan. Kuivahko kangas on jo ihan eri juttu.
” /Palvelut/Profiili/?userId=225
RE: Kuusi / mänty sekametsä MT pohjalleVarmasti ihan totta tuo mitä Jätkä kertoi.
Lisäsi pitää ottaa huomioon kuusikon ja koivikon erilaiset runkoluvut.
Kasvu mottia / ha on se mitä verrataan.Jessen ”koeala” on taas aivan omalukunsa ja painii omassa sarjassaan.
Lähetetty: 45 min sitten
Lähettäjä: Puun takaa ”
Pitää paikkansa, että runkoluku vaikuttaa, mutta se vaikuttaa vain silloin, kun puuta on liian vähän hehtaarilla. Jos runkoluku on kasvatusohjeiden mukainen, hehtaari kasvaa sen minkä pystyy. Jos tiheys on liian suuri, on kasvu samaa luokkaa, mutta jakaantuu liian monelle rungolle.
Päätehakkuuta lähestyvän rauduskoivikon runkoluku pitäisi olla 350 – 400, kun pohja on hyvä. Jos keskikoko on 2 mottia, ja ikä 45 vuotta, niin pistäkääpä paremmaksi näillä kotimaisilla puulajeilla (MÄ, KU, KO)Mutta arto! Sinäkin möisit sen raivurin suoraan halvemmalla, kuin mitä se kauppiaalla on nyt.
Aikoinaan Evon Metsäopiston johtaja sanoi, että ”Koivun juuristo muokkaa maata kuin sitä hiljaa äestettäisiin”.
Koivu on monilahjakas puu, eikä pienin etu sillä ole se, että ensiharvennus pitää tehdä jo parikymppisenä, toista ei voi odottaa kymmentä vuotta ja hyvin hoidettu koivikko on uudistuskypsää 45 vuotiaana.
Lisäksi koivu on paras maaperän parantaja – Lepän jälkeen.Käytetty ammattisaha on varteenotettava vaihtoehto, jos osaa arvioida laitteen kunnon koekäytön ja kuuntelun perusteella.
Puristukset on aina avainkysymys sahan kuntoa arvioitaessa, samoin se, miten kone käy tyhjäkäyntiä ja määkäisee kaasu pohjassa.
Jos R-sahassa voimansiirtoakseli pitää ääntä tai värisee, on tiedossa remonttia. Jos terän päällä on rasvaa, kulmavaihde vuotaa jne.
Hyvän käytetyn voi saada suoraan metsurilta tai koneliikkeestä.
Osuuskaupan palvelu voi olla kehnompaa.Sahojen lajittelimosta saattaa lähteä jotkut tukkierät kuorinnan ja lajittelun jälkeen toiselle sahalle ja sieltä paluukuormana omalle sahalle paremmin käypää tukkia.
Joskus näkyy tulevan eräälle vientisahalle määrätyn kokoista tukkia rekkalasteittain. Eli laatu, paksuus ja pituus on kaikissa tukeissa sama. Tiedän, että saha tekee kauppaa UPM:n kanssa, vaikka sillä on myös oma organisaatio.
Kun jostain määrätystä laadusta ja dimensiosta tulee suuri kauppa, niin sahalla sahataan vain sitä, aina kun se on mahdollista.
Näin tehdään myös Pohjan sahalla sikäli kun kaupat vaatii, vaikka siellä tulee valmista sahatavaraa n. 1000 kuutiota joka päivä.Kemera-tuesta huolimatta metsien hoito näyttää vain vähenevän. Se ei ole ihme, kun puutavaran ja nimenomaa kuitupuun reaalihinta on laskenut voimakkaasti.
Kannattavuus on kärsinyt ja valtiovallan toimet ovat lisänneet tuskaa.
Metsien riittämisestä ovat monet huolissaan, mutta uskon, että kun puuntuottaminen alkaisi kannattaa paremmin, niin mitään vaaraa loppumisesta ei olisi vielä pitkään aikaan.
Olisiko parempi metsätaloutta ajatellen, että kemeran asemasta annettaisiin verotuksesta takaisin taksojen mukaan hoitotöistä? Saisi esim taimikonhoidosta suuruusluokkaa 1, 2, tai kolme olevan summan helpotusta puunmyynnin pääomatuloverosta. Ja ”palautuksen” saisi esim. 5 vuoden sisällä tehdyistä kaupoista. Se ehkä kannustaisi tekemään hoitotöitä ja myymään puutavaraa. Hankintahakkuut voisi ympätä samaan järjestelmään.Se riippuu… sanotaan. Kyllä hieman isommissakin leimikoiden varastoissa saattaa olla samankin firman laput päissä, mutta usein ajomies on ajanut eri kasoihin erilaisia tukkeja.
Lajittelua on ehkä tehnyt hakkuukoneen käyttäjä, tai sitten ei.
Viimeinen lajittelija on tukkiauton kuljettaja, joka plokkaa tukkeja kuormatessaan.
Niin! Niissä lapuissa on yleensä erilaiset osoitteet eri kasoille.
Se, että ”laadut” menevät osittain uusiksi, ei haittaa, koska kaikki sahat saattavat olla saman yhtiön omistuksessa, mutta niissä on myös kaikkein tarkimmat mittalaitteet, joilla jokainen erä ja jokainen pölli voidaan mitata.
Eräs eläkkeelle alkanut puunjalostaja kertoi tehneensä elämänsä parhaan diilin saatuaan ostaa lahovikaista kuusen tyveä isomman määrän ja sahanneensa siitä oksatonta kuusilautaa ”niin perusteellisen paljon”.
Oli tarkoitus käyttää huippupaneelina oman hirsitalotehtaan tuotteissa, mutta meni kaikki vientiin ”Sikahinnalla”.
Uskon, että palstan motomiehet ovat hyviä tekniikan osaajia, mutta laadun päälle he eivät ymmärrä mitään.”Suorittavalle muistuttaisin ettei minulle ole asetettu näissä liki tuhannen motin yhteismäärältään olevissa kaupoissa missään ennakkoraivauksen tarvetta. Leimausseloste oli ostajan puheidenkin mukaan juuri kuten sovittiin. Hän oli valmis tulemaan heti asiassa vastaan ja määräämään hakkuun tehtäväksi sovitulla tavalla. Hän kävi itsekkin silloin kauppaa tehdessämme joka kaupan kohteella. Mistään ei ollut negatiivista sanottavaa silloinkaan.
Että edelleen väitän että konehemmot tekevät ”ohareita” oman käsittämättömän tuumailunsa tuloksena. Kun pitäisi tehdä mitä määrätään.
Lähetetty: 1 h, 30 min sitten
Lähettäjä: jees h-valta ”
On totta, että huomattavalla määrällä konekuskeista ei ole oikeasti minkäänlaista pelisilmää siitä millaista on nätti jälki hakkuun jälkeen.
Johtuu varmaan siitä, että ainakin Kurulaiset ovat joutuneet / päässeet hakkaamaan vanhoja metsiä – ja aina aukoksi. Silloin on toki tärkeää hallita koneen tekniikka jopa niin, että ”puinti” on näyttävää.
Meillä oli Kurulaisten oppilaiden opinnäytetyöt kasvatusmetsässä ja täytyy todeta, että metsänomistaja oli täysin oikeassa, kun nosti haloon hakkuun jäljestä.
Metsä oli käyt katsoen pilalla! Ja opettajat hyväksyivät suoritukset – jopa puolustelivat oppilaitaan.
Kyllä Jessenkin pitää opetella sanomaan ”kova sana”, kun metsää raiskataan.Poikaoksat pilaavat tukin, mutta emme pysty niitä poistamaan yli kuudesta metristä, eikä virallisestikaan tehdä yli 61 dm pitkiä tukkeja, monesti max on jo 55 dm.
Kuusen runko kehittyy yleensä suoraksi poikaoksista huolimatta, mutta eipä meidän kannata tukkirunkoja odottaakaan paljoa yli tuhatta kpl / ha.
Hiomokuusessakaan ei oikein jykeviä poikaoksia haluta, koska siinä on puun sisällä yleensä kuorta.