Käyttäjän Jantura kirjoittamat vastaukset
-
Eloa tässäkin ketjussa. Omissa tammikokeiluissa ensimmäinen kesä on hyvässä vauhdissa ja ainakin nyt näyttää siltä, että huonoiten ovat kesästä selvinneet tammikuussa sisällä idätetyt ja toukokuussa maahan istutetut paakut. Lehdet ovat hyvin kellastuneita ja osassa taimia täysin varisseita. Vain muutamissa on selkeä uusi kasvuvaihe käynnissä. Isommat siirtotaimet ovat selvinneet paremmin, tosin niissäkin vuosikasvu jäi muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta muutamaan senttiin. Tähän oli luonnollisesti syynä juuriston vahingot siirrossa.
Parhaiten ovat kasvaneet suoraan maahan kylvetyistä terhoista itäneet taimet, jotka ovat oikein terhakoita. Itämisprosentti on vain ollut valitettavan kehno. Oletettavasti osa nousee maan pinnalle vielä myöhemmin elokuussa.
Kaikesta huolimatta kasvatuskelpoisia taimia on jo ihan mukavasti.
”Kovin on pieniä tarkastelualueet, jos Suomen metsiä katsotaan lajistojen kannalta. Tuossa on itänaapurissa koskemattomia metsiä vaikka kuinka paljon, jossa elää näitä samoja lajeja ja on taatusti lahopuutakin riittävästi. Suomalaisilla tutkijoilla on liian pienet ympyrät samoin kuin vihreillä, heidän pitäis mennä rajojen yli Venäjälle ja laajentaa näkemystään.”
Eikö tuo ole sama kuin ampua kaikki oman kunnan hirvet ja toivoa, että jostakin niitä varmaan taas tulee lisää. Joskus voi tulla pää vetävän kouraan.
Olisi mielenkiintoista kuulla ovatko Turistin ja kumppanien tammitaimikot jatkaneet kasvuaan, ja mitä ajatuksia on herännyt?
Itsellä on vajaan hehtaarin projekti viime talvena hakattuun kuusikkoon aluillaan. Kasvupaikka on hyvin lämmin ja suojainen etelärinne pellon reunassa. Maa-aines lienee jotain saven sekaista hiesua tmv., jonka olen lähinnä lapiolla kääntänyt ja samalla kylvänyt terhoja 1-3 kappaletta muokattuun kohtaan. Kylvövälit noin 1-2 metriä, tosin pahimmat risukasat jää väkisinkin istuttamatta. Lisäksi maahan on viime viikolla laitettu muutama kymmenen vanhempaa avojuuritainta. Tarkoitus oli myös lähipäivinä istuttaa viitisenkymmentä terassilla kevättalvella kasvatettua tainta, jotka aloittelevat toista kasvuaan. Kesän aikana vielä parhaiden taimien suojaus 120 senttisillä tubexeilla.
Olen varsin luottavainen, että kylvetyt terhot nousevat kesäkuun aikana pintaan, ja voittaisivat ehkä jopa nuo istutetut taimet, joiden juuristo väkisinkin kärsii siirrossa. Mietteitä herättävät rusakoiden ja kauriiden suuri määrä alueella, ja onko muilla kuin suojatuilla taimilla mitään mahdollisuuksia selvitä talvesta. Heinät tuskin sentään vielä tänä kesänä pääsevät kiusaksi. Tungokseksi ajattelin jättää luontaisen koivun ja pihlajan, kunhan sitä ilmaantuu. Aiemmin olen muutaman suojatun maisematammen saanut kasvamaan noin 10 vuodessa yli viiteen metriin. Nuo on kuitenkin suoraan savipeltoon istutettuja, ja muutenkin olleet hellällä hoidolla.