Käyttäjän Jani kirjoittamat vastaukset
-
Ja huonompaan asemaan jääneitten havupuiden kannalta leppien karsinta on mielestäni ensiarvoisen tärkeää. Sekä lepän että alla olevien havupuiden kasvuun on karsinnalla melkomoinen vaikutus. Lepät kasvaa karsittuna nopeammin pituutta ja pysyvät ehkä hiukan kapeampana (siis latvustoltaan). Lepät tullu hieman laikuittain niille alueille jossa oli ison metän aikaan leppä/leppiä kasvamassa. Eräs laikku jäi jostain syystä kaheks vuotta karsimatta, jossa alla olevat kuusen taimet oli jo näin lyhyessä ajassa hieman ”riukuuntuneet”.
Leppien vuosikasvut on ollu pitkälti toistametriä nyt kolmen vuoden ajan. Lepät karsittu hieman puolenvälin yli ja harvenneltu n. metrin taimiväliin. Alla olevat kuusentaimet kasvavat kutakuinkin samaa tahtia kuin ne jotka kasvavat lepättömällä alueella
Tarkoitus antaa kasvaa vuoden tai pari tuossa tiheydessä ja harventaa sitten tuas vähäsen ja ottaa samalla polttopuita niistä. Ja karsintaa tietysti tiedossa vuosittain 😉
Otetaan nyt kantaa vähän tähänkin vaikka aivan koko ketjua en läpi jaksanna lukkeekkaan :/
Kun petokannat pidetään kurissa ei niistä vaivaakaan yleensä tule niin paljoa olemaan.
Lähes kaikkia petoja tulee täällä savon erämaillakin nähtyä lähes vuosittain, eikä niistä vielä ole haittaa ollut. Mitä nyt yks karhuperhe kävi aina karviaispehkon tyhjentämässä niin kauan kun rakennettiin aitta siihen tilalle 😉 Luonnossa pedoista ei ole yleensä kenellekkään haittaa kunhan ei vaan ala hölmöilemään pedon kohdatessa. Karhut ja ilvekset kunnioittaa immeisiä piäsiäntösesti, joten kunnioitetaan myökiin niitä. Pennun kanssa kulkeva karhukin kohdattu muutamaan otteeseen, eikä siinä muuta tapahtunna kun kahtovat takajoloillaan että ketä siellä kulkee ja jatkovat ilmeisesti ateriointiaan välimatkaa oli vajaat 50m (ja pummppu otti kierroksia hieman normaalia enemmän).Häiriköt sitten asia erikseen, niiden lopettamisesta päätökset pitäs tehdä hyvin nopealla tahilla. Ja jos aseen omistaa nii mielestäni pihaan tuleva susi pitäs saada ampua siltä istumalta. Sutta en pihassa suvaitse, mutta muut peot suap meikäläisen puolesta pihan läpi tallustella vapaasti kunhan eivät paikkoja säre ;).
Ainakin mitä ite oon nähny nuita päätehakkuun oksien keräyksiä, nii ei niissä neulasia lähe mukkaan juuri yhtäään. Keräykset tapahtunna yleensä vuoden päästä hakkuusta, jolloin neulaset tippuu suurimmaksi osin muahan.
Ja muutamassa energiapuu hakkuussa, joita täällä olen nähnyt nii on suurin osa kuusista karsittu ja laitettu pölkkyinä e.kasaan ja suurin osa oksista jäänyt mehtään (vain viimenen latvapätkä suunnilleen oksineen lähtennä mukkaan). Ja lepät ei kelvanna e.kassaan kuusikon ensiharvennuksesa jossa kaikki meni e.puuksi -> kuatovat vuan muahan melko reilun kokosia leppiä.
Tiedä häntä että miten se ylleensä menee mutta näin täällä savon perukoilla
Testimilessä olen uunista tulleet tuhkat levittännä muutamien taimien juurille ja kasvu ollu selvästi parempaa niillä puilla kuin niillä joille tuhkaa en ole laittanut, nämä puut hieman kuivuudesta kärsivällä alueella jossa muata vain muutamia kymmeniä senttejä kallion piällä, typpipitosuuvvesta en sitten tiiä mutta tuhkan vaikutukset on ainakin näkyvät.
Mutta aiheesta vielä sen verran että eikö tuo ravinnetalous saataisi kuntoon energiapuun korjuun jälkeen tekemällä samalla tuhkalannoitus ( + mahdolliset tarvittavat terveyslannoitukset). En sitten tiedä että miten nopeasti ajokonneeseen saa sitten sen levittimen vaihettua, mutta jos nopsaan kävis nii siinähän tulis hoiettua kaks kärpästä yhellä iskulla. Kustannuksetkin vois pienentyä kun ei taarviis konneita siirrellä nii paljoo.
Pahoittelut jos vedin keskustelua ohi aiheen aiemmin 😉
Nykyään oon hakuun jäläkeen käyny raktorilla kivikoukulla jossa pätkä tiekarhun terree kiinni vetelemässä aukoista sammaleet poikkeen ja oksat työnnelly kassoihin. Taimia ilmestyy nuihin laikkuihin kyllä reilusti yli oman tarpeen, eli on mistä valita. Silti kumminkin kaikki kuviot tullu istutettua, vaikka melkein turhaahan tuo on.
Kaivuria en päästä laikuttamaan kun en niistä montuista oikein perusta. Nuapurien aukkojen läpi kun kävelöö nii vähän väli on nokallaan kun yl puolmetrisiä ojakauhalla kaivettuja monttuja laikkujen vieressä näkyy olovan. Onko tuo muuten ihan yleinen käytöntä että MHY laikututtaa aukot ojakauhalla?
Raivaushan ei maksa käytännössä katottuna mittään, kun nykyään raivan kanssa tullee aina kulukiissan kuavveltua ylimiäräset poikkeen jo ennen kun raivuusahhoo kehtoo ees tuonne näyttee.
Ja leeville: Pohjois-Savostahan sitä ollaan
Jokaisen kannattaa myös muistaa että tutkimuksien tulokset eivät päde kaikkialla. Puut kasvavat hyvin eri tavalla eri paikoissa, eli ei pelkkien tutkimuksien perusteella kannata mehtiään hoitaa. Kannattaa myös seurailla sitä mehtee että miten se kehittyy ja muokata hoitoa ja jätettäviä puulajeja sen mukaan.
Ite ainakin pidän taimikot hieman liian tiheänä alkuunsa ja harventelen sitä pikkuhiljaa tarpeen mukaan, enkä silti ole huomannut että puiden kasvu olisi sen huonompaa, kuin lähialueiden taimikot jotka raivataan kerralla pienellä riskillä yhden puulajin taimikoiksi pikemminkin päinvastoin. Lehtipuut karsin siten että ne eivät pääse häiritsemään hitaammin kasvavia kuusia ja mäntyjä. ”Pääpuulajikin” vaihtuu joillakin kuvioilla useampaan kertaan taimikon kehityksen aikana. Teettäähän tämä tietysti töitä hieman enemmän, mutta kun harrastus pohjalta mehtee kasvatan nii en ongelmaksi ole tätä nähnyt.
Ei nyt oikein tukkikokoon hieskoivujen kasvua voi taimivaiheen nopeammalla kasvulla enää perustella. Taimivaiheen samasta kasvunoudesta kokemusta siemen syntyisellä peltokuviolta jossa kasvu ollut samaa ainakin nyt 3m keskipituuteen asti. Kyseisellä kuviolla taimiväli tällähetkellä n. 1m (vielä keväällä ei läpi päässy kävelemään) ja harvennellaan siitä pikkuhiljaa harvemmaksi tulevina vuosina ja karsitaan samalla reissulla tuas muutama oksavarvi ylöspäin.
Tämä tietysti on poikkeus säännöstä, liekkö sitten sekasikiöitä nuo puut mutta kyllä ne ulkoisilta tuntomerkeiltään hieskoivuksi olen tunnistanut. En sitä väitä etteikö rauduskoivu kasvaisi yleensä paremmin mutta kaikkeenhan löytyy poikkeus.
Nii ja ennakkoraivauksesta kun tuli puhe, nii sitä en ikinä tee ennen päätehakkuuta. 😉
Ensolainen:
En ihannoi hieskoivuja vaan toin vaan esille että vaikka tuo mielestäni ihan normaalia metsämaata on niin ei niitä hieskoivuja kannata hukkaan kuatoo. Ja niistä tuli kyllä useampia pitkiä tukkeja kun olivat kuusien keskellä kasvanut pitkiksi ja suoriksi pääosin yksirunkoisiksi ja ainakin mielestäni erittäin nopeasti.
Ongelmia tuli siinävaiheessa kun nostettiin niitä kyytiin -> ei kuormaimessa (siis raktori mehtäkärri yhistelmässä) potku rittännä pankkojen yli nostoon 😉
Lähinnä hiekkaa/hiesua ( pääosin melko karkea jakoista) ja kosteus ei ainakaan vaivaa kyseistä kuvioo. Mutta myös viljavilla multa mailla (mitä sitten viralliselta nimeltä lieneekään) ja entisillä peltokuvioilla kyseisellä tilalla ei hies ja rauduskoivujen kasvunopeudessa ole eroa (ainakaan rauduskoivun eduksi). Mutta tuolla kuviolla ero oli erittäin selkeä.
En nykyään kato ollenkaan että kumpia jätän raivatessa. Se mikä vaan näyttää paremmalta jää pystyyn, kun kasvussa ei kokemukseni mukaan ole juurikaan eroa tuolla tilalla maalajista riippumatta. ja montoo erilaista muaperree tillaan soppii pienestä koosta huolimatta.
Nuo hieskoivut oli iältään muuten pääosin 30v kaadettaessa 😀
Yleensä rauduskoivu on kyllä nopeampi kasvuinen mutta ei aina, ainakaan tiälläpäin. 😉
Nyt täyty jo kirjautua kun täällä eräs väittää niin kiven kovaan rauduskoivun kasvavan hieskoivua paremmin, ja niin ei suinkaan aina ole.
Eräällä äskettäin harventamallani kuusi valtaisella kuviolla oli sekä raudus että hieskoivuja seassa (luontaisesti syntyneitä istutuksen jälkeen). Hieskoivujen vuosirenkaat olivat keskimäärin noin 1cm ja rauduskoivun noin puolet siitä eli voisin sanoa tuota ihan kohtuulliseksi kasvuksi. Kyseisellä kuviolla kuusikin kasvaa keskivertoa paremmin eli muapohja hyvä. Hieskoivuiksi nämä joutu MHY:n henkilökin toteamaan, vaikka ei sitä tahtonut aluksi uskoa. Kuuset olivat vielä pääosin kuituasteella eli tukkia ei vielä tullut kuin muutamista, ja hieskoivujen rungot olivat rinnankorkeus halkaisijaltaan lähes 30cm.
Muuten ihan asiaa puhut siinä että pääpuulajiksi ei oikein harmaalepästä tai pihlajasta ole, mutta seassa olen itekkiin molempia alkanut nyttemmin kasvattaa. Katotaan nyt että tullooko noista polttopuuta vai järeytyvätkö lahoamatta tukkiasteelle. Ainakin toistaiseksi näyttää hyvältä -> istutus kuuset ei oo vielä kunnolla päässy heinikon sisästä poikkeen ja lepät pittuueltaan jo 3-5m (karsittu hieman puolenvälin yli) ja pihlajatkin pari metrisiä (karsittu puoleen väliin ja harvennuttu puskat siten että jokaisessa vain yks tai maks 2 tainta).