Käyttäjän Jani kirjoittamat vastaukset
-
Sinänsä artikkeliin ei tämä suoraan liity, mutta kannattavuus laskelmia aiheesta löytyy ainkain ”metsän jatkuva kasvatus” kirjasta (Pukkala, lähede, laiho). Ainakin paperilla saatu näyttämään pitkässä juoksussa kannattavammalta kuin nykymalli. Korjuukustannukseksi oli MT-kuusikossa siinä merkitty yläharvennuksilla 10,1€/m3 (nykymallin alaharvennuksessa sama, ensiharvennuksessa15,6€/m3 ja päätehakkuussa 6,2€/m3). Tiedä sitten nuiden oikeellisuutta, mutta hyvin järkeenkäyviltä kumminkin kuulostavat.
En asiasta nyt halua sen enmpää ruveta riitelemään, mutta ei tätäkään pitäisi täysin tyrmätä. Ei sovi kaikkialle, mutta ainakin täällä metät harvennuksen jälkeen puskee kuusen, männyn ja koivun tainta ihan kiitettävästi jolloin mielestäni jatkuva kasvatus on ihan kokeilemisen arvoista. Tarpeeks kauan kun mennään taaksepäin nii tälläkin päin metät hoidettu perimätiedon mukaan poimintahakkuiden avulla. Sitten tuli MHY (vai mikä nyt virallisesti sillon ollutkaan) ja sotki kaiken jolloin meiänkin metät jäi pääosin oman onnensa nojaan, kunnes nyt viime vuosikymmeninä umpeenkasvaneita metsiä yritetty ruveta ”elvyttämään”.
MHY:n toiminnasta minulla nyt ei ole mitään hyvää sanottavaa, mutta jätämpä nyt ne huonotkin sanomiset sanomatta kun eihän ne aiheeseen kuulukkaan 😉
Ihan asioohan tuo puhuu. Jokaisella pitäs tosiaan olla vapaus valita miten mehtiään kasvattaa kuhan vaan niitä jotenkin edes yritetään hoitaa.
Meiänkin metät ois jatkuvaan kasvatukseen aikanaan muuttuneet, mutta MHY löi kapulat rattaitten väliin. Nytten jo alko olla pääosin myöhästä, mutta yritetään nyt jatkuvaan kasvatukseen soveltuvia kuvioita ruveta siihen muuttamaan kummiskin.
Kemeratuistakin kun tuossa puhuttiin, nii pääosin niistäkin olen samaa mieltä hänen kanssaa. Niillekkin varoille olisi paljon parempia/tärkeämpiä käyttökohteita kuin jo muutenkin kannattavan toiminnan tukeminen. En niitä ole vielä senttiäkään periaatesyistä hakenut, vaikka varmaan useamminkin ”oikeutettu” niihin olisin ollut. MHY:stäkin erkaannutaan heti kun se ilmoitusluontoisesti onnistuu (niin monesti ovat töpänneet että ei enää kiinnosta olla heiän kanssa missään tekemisissä).
Kaupunkilaiset on aina kaupunkilaisia 😉
Perusteltu syyhän siinä olisi kumminkin aidata, mikäli hirviä alueella liikkuu enemmälti. Kaupungin kantaa voisi varmaan etukäteen tiedustella asiasta, jolloin myöhemmältä sodalta vältyttäisiin. Kenenkään kulkuahan nuo nauhat eivät kumminkaan estä, yli tai ali pääsee helposti.
Tai sitten jätät vaan aitaamatta ja toivot että hirvet jättää alueen rauhaan ja ”sodalta” vältytään . Joskin silloin voi sota tulla siitä että metänomistaja on antanut hirvien pilata kauniin taimikon. :/
Aitaat sen alueen kahdessa osassa, siten että polkua pitkin pääsee kulkemaan jos epäilet että taimet eivät ilman aitausta hirviltä selviä. Ainakin nuilla muovinauhoilla aitaaminen on loppupeleissä niin edullista että kustannukset ei silti tule mahottomiksi.
Antonin kannattaa myös muistaa että ei täällä ennen oo kettään ollu tekemässä hirville samanlaisia ruokapöytiä(samassa mittakaavassa) kuin nykyisen aukkohakkuu periaatteen aikakaudella tehdään. Eiköhän ne hirvet tule sieltä soilta ihan ruuan perässä poikkeen. 😉 Mutta eiköhän tämä aihe jouda täsä ketjussa jättää tähän.
Onko tuo ms200:n käyttämä nauha muuten tuota uittokaluston myymää hirvikarkotenauhaa? Sitä ois tarkotus ens kesänä kokkeilla, jos jollain ei sitten parempoo oo ehotella? Ainakaan tuota bilteman nauhaa ei niin ylös yllä laittaa, etteikö venyisi talavella muahan asti.
Taimia kun on tarpeeksi säästyy osa hirviltäkin. Tässä varmaan osasyy nuihin eteläsuomen tammimetsiin.
Ja hirvi näkyy kiertävän jo ihan normi puna valkeella huomionauhalla ympärivedetyn aukon, tosin vähän paksumpaa sais olla. Tuo bilteman nauha tuppaa lumen painosta venymään lähelle muata jos ei parin viikon välein käy hiihtämässä aukkoja ympäri ja puottelemassa lumia poikkeen, kelekkamiehetkiin näkkyy kiäntyvän ympäri kun nauha tullee vastaan 😉
Ei ainkaan täällä savossa tammi onnistu ilman aitausta. Muutaman tammen istuttelin tien varteen ja verkot laitoin jäniksien varalle, mutta hirvet napsi latvat poikki joka talvi.
Hirviähän täällä kolmen metästysseuran kulmassa tosin riittää kun metästys aikaan siirtyvät aina sen seuran puolelle jossa ei ukkoja torottele. Näkkyy ne hirvet olovan pi**n viisaita elikoita 😉
Lepät tullu kyllä ihan itestään heinän läpi ilman minkäänlaista heinän torjuntaa. Ja muokkauskaan ei välttämättä tarpeellista jos alueella ollut leppiä jo ennestään. -> lepät tullu kivikoukulla vedeltyjen laikkujen väliin, eli luultavimmin jo ison metän aikaan pudonneista siemenistä, joskin taimet nousivat vasta hakkuun jälkeisenä kesänä.
Kannattaa toki myös muistaa että lepän kasvu tuppaa hidastumaan iän myötä. Eli aivan samanlaista kasvua en tukkikokoon asti odota. Kasvupaikankin suhteenkin leppä näkkyy olovan meleko nirso. -> Toisin paikoin kasvu lähes kituliasta ja toisessa paikkoo taas kasvaa ihan ”hirmusta” vauhtia, vaikka esim. kuuset molemmissa paikoissa kasvanna kohtuu samaa tahtia.
En pelkästään lepän varaan kumminkaan mitään paikkaa uskalla laskea, vaan kaikki aukot kuitenkin istutettu kuuselle(sekaan lehtikuusta) ja kylvetty vielä kuusen ja männyn siementä laikkuihin lisäksi.
Alkukesästä yleensä karsin nuo ja syksyllä leikkuuhaavat jo lähes ummessa. Seuraavana kesänä runko muuttuu oksan kohalta jo sileäksi. Lahosta en vielä varmaksi tiedä. Tarkoituksenani on jättää Parhaat yksilöt kasvamaan tukiksi, mutta tiheässä kasvatuksella yritän pitää oksat ohkasina ja latvuston kapeana, jotta haitta pääpuulajeina kasvatettaville havupuille olisi mahdollisimman pieni.
Hakkuusta taitaa olla nyt neljä vuotta ja pituutta lepillä keskimäärin 3-5m ja halkaisia >5cm. Ihan tyytyväinen olen nuihin mittoihin. Samaan aikaan aloitettu pihlaja kokeilu ei aivan yllä vielä nuihin mittoihin. 😉