Käyttäjän Jani kirjoittamat vastaukset
-
Kyllähän niitä varmaan hyviäkin neuvojia löytyy, mutta täällä lähialueilla toimivat neuvojat eivät näihin kuulu.
Ainakin minun puolesta MHY voi jatkaa toimintaansa NEUVONANTAJANA ja tarjota metänomistajille hoito ym palveluita, mutta ei muuta. Holhous täytyy kuitenkin loppua. Kuten täällä jo todettu osaa metänomistajat (myös kaupunkilaismetänomistajat) tehdä itekkiin päätöksiä, eikä niihin saa yrittää vaikuttaa virheellistä tietoa antamalla kuten täällä toimitaan.
Aurinkopaneelit katolle, nii keväästä syksyyn pienenee sähkölasku ihan mukavasti. Talvella (marras-helmikuu) tuotto sitten vähän heikompaa.
” Viimeistään siinä vaiheessa alkaa niskavillojen vispaus kun tullaan viljaville maille. Savolaislle entisille kaskimaille. ”
Mistäs tämä johtuu? Lannoituksilla korjataan mahdolliset puutostilat niin kuin nykyisessäkin mallissa, enkä muutakaan huonoa puolta vanhoissa kaskimaissa näe.
Leevi: Lähinnä tarkoitin tuolla MHY kommentilla sitä että eivät ole perillä nykyisestäkään mallista ja yksinkertaisista hakkuun käsitteistä. Eli tarvitsevat lisäkoulutusta vaikka pysyttäisiin nykyisessäkin mallissa.
”Lisäkoulutusta MHY:n neuvontahenkilöstölle”
Onko ne muka jotain koulutusta suaneet? Ei ainakaan täällä siltä näytä 😉
Enkä ainakaan ite helppouden perässä siihen jatkuvaan kasvatukseen aio siirtyä. Eiköhän sitä työtä JK metissä ole ihan yhtä lailla kun nykymallin mukaisissakin. Taimien harventelua, mahdollisten taimettumattomien kohtien taimettumisen avustamista (esim terracutilla laikkuja tekemällä ja ite hakkuun jälkeen kerättyjen siementen kylvyä), pystykarsintaa, lannoituksia… eli töitä riittä
Ja jokainen joka edes hiukan on mehtien kasvua seurannut pystyy HALUTESSAAN arvioimaan kohtuullisesti että mikä puu on kasvuvoimainen ja mikä ei. MHY:n henkilöstöltä en tätä kummiskaan odota 😉
Sehän on selvä että uudistamisvelvoite pitää laissa säilyttää, mutta jollain tavalla pitäisi vielä saada metät hoidon piiriin sen uudistamisen jälkeenkin. Pelkästä uudistamisesta ei juuri hyötyä ole jos hoito jää siihen ja odotetaan vain että mehtä kasvaa ja seuraava hoitotoimenpide on harvennushakkuu. Kyllä se turreikko sinne ajan myötä tulloo ihan iliman uudistamistakin.
Kemerat sun muut hömpötykset vuan poikkeen joista ei juuri hyötyä taida olla. Suurin osahan nuista taitaa menne niille jotka hoitotoimenpiteet tekisivät muutenkin. Sensijaan pitäs keksiä jotain jolla mehtiä saadaan enemmän hoidon piiriin, ja tämä JK:n hyväksyminen voi olla yks hyvä vaihtoehto siihen.
Ihmeen kielteinen asenne täällä jatkuvaa kasvatusta kohtaan. :/
Asiaa sivuten: Ainakaan täällä ei MHY:n kautta tehtävät kaupat onnistu siten että alikasvosta säästettäisiin. Koneella ei kuulemma pysty hakkaamaan niin että alikasvosta pystyisi säästämään. -> Tästä johtuen monet metät jäännä hakkaamatta. (Ei sillä että ite kauppoja MHY:n kautta kierrättäisin mutta monet niin tekee)
Käsitykseni mukaan jos mehtä on erirakenteista ja jos vielä pääosin kuidun mitoissa olevat puut ovat hyvävoimaisia harvennetaan päältä isot päätehakkuukokoiset ja huonokuntoiset puut poikkeen ja jätetään keskenkasvuinen puusto turpoomaan tukiksi, jolloin alla oleva taimikko kasvaa kuidun mittoihin ja hakataan taas tukiksi turvonnut ja huonokuntoinen puusto poikkeen ja kierto jatkuu samanlaisena. Eli jätettävän puuston valikoiminen ensiarvoisen tärkeää. En kuitenkaan tuon yhen kuvan perusteella vielä rupea tuota kujalan mehtee arvioimaan kun kuvista ei todellista käsitystä yleensä saa.
EU on kyllä pääosin ihan hanurista, mutta on siitä nyt kerrankin jotain hyötyä.
Tuohon metsälakiin ja MHY:n valta-asemaan kaivattiinkin jo uudistusta. Ihmettelin jo kauan sitten (kun metistä aloin kiinnostua) että miten tämä nyt näin voi mennä että omistamissaan metissä ei saa tehdä sellaisia hoitotoimenpiteitä kun ite haluaa, vaan kirjaopin varassa olevat ylitärkeät ukot sanelevat mitä pitäs tehä. -> Tästä johtuen monet metät jääpi sinne hoitamattomien puolelle!
Otetaan uudistukset avoimin mielin vastaan, ja toivotaan että nyt saadaan edes jonkin verran hoitamattomia mehtiä hyötykäyttöön.
Hemputtaja: Laskelmien järkevyydestä/paikkaansapitävyydestä en tiedä mutta korjuukustannukset tuntuvat järkeviltä, kun niitähän joku täällä tais epäillä.
Metät on helppo muuttaa jatkuvaan kasvatukseen päin ja mikäli se ei onnistu ei siinä juuri mitään menetä. Valoa kun muahan pääsee tulee sinne lähes poikkeuksetta alikasvos (näin ainakin tiällä on käynnä), Joka taas vähentää mahdollisia uudistamiskustannuksia jos isompi puuaines ei jostain syystä enää lähtisikään kunnolla kasvamaan. Jätettävät puut pitää vaan valita huolella, jotta kunnollinen kasvuunlähtö olisi mahdollista. On niitä paljon hullumpiakin metän käyttö tapoja olemassa.
Jokainen hoitaa metsiään niin kuin parhaaksi näkee, eikä mitään tapaa tulisi suoralta kädeltä tuomita (paitsi täysin hoitamatta jättämistä)
Eräs syy siihen että jatkuvaa kasvatus aloin miettimään oli se että paperitehtaita ym vastaavia, jotka pääosin kuitupuuta käyttävät ajetaa jatkuvasti alas jolloin kuitupuulle ei välttämättä tulevaisuudessa kysyntää kovin hirveästi ole. Tukkia sen sijaan jatkuvan ihmismäärän kasvun johdosta tullaan luultavasti tarvitsemaan rakentamiseen jatkossakin. Jatkuvassa kasvatuksessahan periaatteena pidetään että hakataan tukkipuita ja kasvatetaan kuitupuista tukkipuita.