Käyttäjän Jani kirjoittamat vastaukset
-
Juurikin näin se menee yleensä kun raivuri tuossa kirjoitti.
Sienipaikan pystyy yleensä siästämään jos edes jonkinlaista puustoa jää alueelle, eikä tehdä voimakasta maan muokkausta. Muutaman vuon ne sienet ylleensä ”mököttää” mutta sitten niitä tullee kahta kauheemmin. Mustatorvisieni näkkyy olovan vähän herkempi hakkuitten suhteen, mutta muitten sienten kasvu on piäsiäntösesti tupanna lissääntymmään harvennusten ja ylipuitten poiston jälkeen.
Ootkos Jees muuten käyttännä sähköaioissa aurinkopaneeleita? Nykyäänhän ne on nii halapoo tavaroo tuolla Saksan mualla… Kulutushan nuissa paimenissa ei mikään hirmunen taia olla, nii meleko pienellä kustannuksella sais keväästä syksyyn toimimaan sähköaian paneeleilla.
Kyllä tuo ihan mahollista on. Viime syksynä ois parhailta paikoilta hehtaarin alueelta lähtennä ylikin tuon määrän sieniä, mutta oli kyllä normaalia parempi s.vahvero vuosi. Mutta ei tuo yleistä ole (ainakaan tiällä lähiseuvuilla), eli ei välttämättä hakkuita kannata sen takia tekemättä jättää.
Tuo salametästys kyllä on meleko kyseenalaista touhua, mutta sitä tapahtuu silti jatkuvasti ja suurin osa salakaadoista jää julkisuuteen tulematta. Sille ei vaan mahdeta mitään, kun ihmisten asenteet petoja (varsinkin susia) kohtaan on mitä on.
Kaikkea ei aina tarvitse ajatella negatiivisesti. Vaikeudesta täällä kyllä puhutaan, mutta varmaan monet palstan lukijat toivoisivat enemmän keskustelua siitä miten ja missä(esim. mikälaisella maaperällä) jatkuvan kasvatuksen saisi järkevästi onnistumaan. Suurimman osan kanta näyttää olovan kielteinen, jolloin keskustelusta tulee ennemmin tai myöhemmin turhanpäiväistä kiistelyä, joka ei hyödytä ketään.
Ehän minä ny tämmösen takia hermostu 😉
Yritän vuan isomman kiistelyn välttee.
Ei sinne mitään sen kummempia laikkuja oo tullu (jos ei sitten juurpaakun nousun myötä revennyttä muanpintaa lasketa). Enkä oo nähny istuttamista tarpeelliseksi kun luontokin homman hoitaa. Joskus oon erehtynnä istuttamaan pieniin aukkokohtiin ja lopputulos ollu jostainsyystä luonnontaimia huonompi. Kosteat alueet tosiaan taimettuvat helpommin, mutta yleensä riittävästi ilmestynnä taimia kuivemmille paikoillekkiin.
Kyseiset aukot siis semmosia joista myrsky kaatanut muutamia tukkikoon puita, eli todella pieniä.
Kaikkialla ei välttämättä taimettumista tapahdu, jolloin luontoa JK:ssakin joudutaan avittamaan, mutta istuttamista en siihen ainakaan ite aio käyttää. Laikkujen tekeminen esim. terracutilla ja siementen kylväminen varmistaa useimmiten taimettumisen.
Tästä nyt on turha täällä kinata sen enempää. Jokainen hoitaa mehtänsä niin kuin parhaaksi näkee. JK on yksi vaihtoehto ja nykymalli toinen, joita molempia aion itekkiin käyttää ja soveltaa tarpeen vaatimalla tavalla.
Kyllähän se puu kaskimailla kasvaa hyvin, joskin monesti boorin puutetta ilmenee jos lannoitukset myöhästvät. Heinästä voi ongelma tulla mutta pahempi ongelma se on isomman aukon hakkuun jälkeen. Mitä nyt myrskyjen aikaan muutamia pienaukkoja on tuonne mehtään ilimestynnä vanhoille kaskimaille, on heinittyminen ollut huomattavasti hillitympää kuin vastaavalle maalle isomman aukon hakkuun jälkeen. Taimia ei oo nuissa tarvinna jeleppiä, mutta aukosssa lähes miehenkorkuinen heinä suattas tuhota iliman heinäystä havupuitten taimet meleko tehokkaasti.
Mielestäni viljavilla mailla on paremmat edellytykset onnistua JK:n menetelmillä kannattavasti. Karuilla vähäravinteisilla alueilla useampaa puukerrosta kasvattamalla voi kaikkien kerrosten kasvut jäädä olemattomiksi. Esim. kaskimailla ravinteita riittää useammallekkin kasvukerrokselle ja kuusille pieni kasvun hidastuminen olisi jopa ihan positiivista 😉
Nämä tietysti vain tämmösen harrastelijan omia kokemuksia ja niiden perusteella tulleita mielipiteitä, eli tutkimustietoon sokeasti luottavat voivat tämän kommentin sivuuttaa lukematta 😉
Henkilökohtaisiahan tavallaan on kaikki asiat kun MHY:stä puhutaan nykyisellä toimintatavalla. Tietty henkilö hoitaa tietyn alueen ja sen alueen omistajien suhtautuminen kyseiseen yhdistykseen/yritykseen (tässätapauksessa MHY) perustuu tuon kyseisen henkilön toimintaan ja asenteeseen. Ainakin henkilökohtaisesti olen niin pettynyt tämän alueen toimihenkilöihin että en aio olla missään tekemisissä kyseisen yhdistyksen kanssa, vaikka mehtiä on jo muittenkin neuvojien alueella. Yksi henkilö (tässä tapauksessa kumminkin pilaajia on useampia) voi pilata koko organisaation maineen (tämä pätee niin MHY:hyn kuin muihinkin yrityksiin).
En oletakkaan että heti koulun penkiltä tiedettäisiin kaikki kaikesta, mutta kauanko glan milestä menee esim siihen että opitaan hakkuun termit?(täällä niitä eivät ole n. kymmenen vuoden aikana oppineet). Ja jos hakkuun valvonta jätetään MHY:lle mielestäni valvojan tulisi käydä edes jossain vaiheessa kahtomassa mitä siellä tapahtuu, täällä valvonta hoituu lähes pelkästään puhelimella (jos silläkään) ja kuskit tekee mitä lystää. Sitten kun hakkuu menny mönkään valvoja tuumaa vuan ylimielisesti niihän tuo näkyy menneen. Näin käyny jo menen alueen metänomistajan metissä (ja tietyn firman hakkuut vähentyneet 😉 ).