Käyttäjän Jalmari6 kirjoittamat vastaukset

Esillä 3 vastausta, 1 - 3 (kaikkiaan 3)
  • Jalmari6

    <p>Kyllä, hoidetut ja hyväpohjaiset hämäläismetsät ovat noissa mitoissa säännöllisesti. Samaa mieltä Jätkä. Omatkin palstat lähes kokonaan Hämeessä eli siten tuttu ympäristö.</p><p>Tukkiprosentin ollessa siis jo 99% en oikein ymmärrä mistä niihin kuution runkoihin sitä arvokasvua syntyy. Ja 30m kuusikkoa en kyllä itse harventaisi millään voimakkuudella.</p><p>Harvennus myöhässä tai ajallaan laskee aina kokonaiskasvua. Nuoremmissa puustoissa arvokasvu kuitenkin ohittaa kokonaiskasvun alenemasta johtuvan tappion. Mutta 99% tukkipuustossa ei harventamalla arvokasvua enää tule. Ainoa arvokasvu alkaa tummumalla tyvestä mutta etumerkki ei ole +.</p>

    Jalmari6

    <p>Aloittajan esimerkissä keskikoko on kuution luokkaa, ei kolmen minimitukin runkoja. Sen suhteen arvokasvun muutos on kovin olematonta kuutio+ kokoisten runkojen kohdalla. Aina jotakin, mutta onko enää oleellista.. Harvennuksessa nuo hoikat kolmen tukin rungot lähtevät pois ja kuution valtapuut jäävät jäljelle. Kuusikko ei mielestäni ole hulppeaa vielä kolmella hoikalla tukilla, aukkohakkuukelpoista kyllä tarvittaessa.</p><p>Eikös yksi lähes kautta linjan hyväksytty tosiasia kuitenkin ole se, että harvennushakkuu laskee aina metsikön kokonaiskasvua ja mitä iäkkäämpään puustoon se tehdään, sitä suurempi kasvun alenema on. Ja tätä laskua noin voimakkaassa väljennyksessä (50%pois) ei enää korvaa kuution runkojen ”arvokasvu”.</p><p>Viimeisin esimerkki kuudentukin rungosta 30m tukkia ja kaksi metriä kuitua. Kuinka suuri on arvokasvu% kun rungosta on jo 98% tukkia? Käsitykseni arvokasvusta on hieman suurempi osuus. Ja tuohon 30m tukkiosuuteen saa aika monessa metsikössä odotella pitkään jolloin tuotto kyllä hiipuu.</p>

    Jalmari6

    Mukavaa sanailua keskustelussa. Paljon esimerkkejä, myös hyvin erilaisista tilanteista.

    Minulle ei nyt kuitenkaan auennut aloittajan tekstistä se punainen lanka, se hyöty jota toimenpiteellä saavutetaan.

    Varttuneen/uudistuskypsän metsän (90v +) harvennus tiheyteen 200r/ha altistaa sen kovin monille tuhoille vaikka olisikin hyvin hoidettua. Saatu ”lisä”kasvu voi yksittäisten runkojen kohdalla olla kyllä mahdollinen mutta hehtaaria kohden kasvu putoaa selvästi eikä noissa järeyksissä saada enää arvokasvuakaan (tukki-kuitu siirtymää) lisättyä. Harvennushinnat, vaikka noinkin järeissä puustoissa, ovat kuitenkin hieman alhaisemmat verrattuna päätehakkuuseen. Uskoisin itse uudistuskypsän metsikön kasvavan parhaiten ilman harvennuksia ja altistamista uusille metsätuhoille. Samoin metsänpohjaan tullut lisävalo saa kyllä pintakasvillisuuden innostumaan ja elpymään ja se tietää kyllä lisätöitä useammassakin vaiheessa. Turvemaiden metsänhoidon osaajat tietävät paljonko m3/ha riittää pitämään veden tason riittävän alhaalla puuston kasvua ajatellen, kaivinkonetta en uudistuskypsään laita ennen aukkohakkuuta.

    Vain jos halutaan puunmyyntituloja ilman että hakataan aukkoa niin tämä tapa on mielestäni perusteltu.

    Kiitos keskustelusta!

Esillä 3 vastausta, 1 - 3 (kaikkiaan 3)