Käyttäjän Jalmari Kolu kirjoittamat vastaukset
-
Ajelin äsken kotiin ja ehkä tämän vuoden maisemallisesti onnistunein avohakkuu kiinnitti huomion. Todella vanha 04 kuusikko nutulleen ison tien varresta, mutta katoaa tien varteen 10-vuotta sitten istutetun tiheän mäntykaistan suojiin. Oli tosi hyvä.
No tuossa omassa kohteessa jos tehtäisiin Jk, niin ppa pitäisi pudottaa 12-13 nurkille. Eli no go. Suojuspuuhakkuuta voisi ajatella, ja rukoilla pohjois-tuulen olevan maltillista. Eli ei sekään liian hyvä. Akuuttia rahantarvetta ei ole, ja toivottavasti ei tulekaan. Joten näillä pohdinnoilla jään seuraamaan keskustelua.
Avohakkuu suoralle rantaviivalle on maisemallisesti helpompi häivyttää, mitä saarissa ja niemissä. Saaresta varsinkin saadaan ruma muutamaksi vuodeksi. Erityisesti korkeuserot tuottavat maisemoinnissa haasteita.
Tuossa omassa kohteessa kuten jo edellä todettiin on liian monta ongelmaa Jk:n onnistuneeseen tekemiseen. Harmi kun ei rakennuspuutakaan tarvitse. Tuolta saisi laadukasta ja tiheäsyistä lajia.
Niin. Omasta maisemastani 🙂 Ja vasta sitten toisten.
Ei sitten koskaan! Niin kauan kuin maanomistja noudattaa Suomen voimassaolevaa lainsäädäntöä niin naapurin lupia ja toivomuksia ei pitäisi tarvita kysellä. Olen saanut sivusta seurata muutamankin mielensäpahoittajan toimintaa. Eli omistaja hakkasi metsänsä ja naapuri aloitti riidan menetetystä maisemasta. Ja lisäksi vaati vielä korvauksia tapahtuneesta. Eivät ole puheväleissä vieläkään.
Suomessa ei ole myöskään velvoitetta hoitaa metsäänsä. Siitä huolimatta joka kylästä löytyy joku kateellinen rakki, joka käy muiden metsiä arvostelemassa ja parhaimmillaan ilman mitään tietoa asiasta. Näitä näkee ja kuulee viikoittain. Samaten kehotellaan kaatamaan tietyt puut tai raivaamaan tietty maisema. En jaksa käsittää ja toivon että tämä ”osallistava suunnittelu” kestäisi aisoissa. Ei muuta enää puutu kuin että maanviljelijän olisi kysyttävä kaupunkilaisten mielipidettä kylvetäänkö ison tien varteen ruista vaiko apilaa.
Ei kuulu rantayleiskaavaan.
Ei ole omaa rantakaavaa.
Ei ole rakennusoikeutta.
Asumuksia on moneen suuntaan, lähin 70m päässä sekä ympärivuotisia että kesäasuntoja. Eli vaikuttaa liki 10 kiinteistön maisemaan.
En ole kunnasta asiaa kysellyt, koska se ei ole ollut akuutti.
Tiedän erään himppa yli 300ha tilan jossa hakkuumahdollisuuksia käytetty erittäin säästeliäästi, sillä seurauksella että FSC-merkintä yli 20 % pinta-alasta. Tuossa omassani olisi siis ehkä 1%.
Ehkä Jalmari on pitkälle potkivaa laatua mutta olisihan tuon todellisen piiperon mantran voinut vähemmälläkin jallituksella paljastaa. Teitähän täällä kyllä nykyseen piisaa.
No miten tuon piipertämisen ottaa. Tilan pinta-alasta tuo on 1% ja kaikki muu on käsitelty juuria myöten perinteisin menetelmin. Eli tuo on ainoa kuvio jota ei jostain syystä edellinenkään omistaja parturoinut, vaikka tehokkaasti toimikin.
Vertaistuki tuotti saman tuloksen kuin omakin ajatus. Jk ei sovi tuohon kohteeseen. Päätehakkuu ei kanssa koska maisema. No Metso-ohjelmaan pieni ja ei vielä tarpeeksi lahopuuta tai muuta erikoisesti säilytettävää luontoarvoa. Eli lopputulemana annetaan olla sellaisenaan ja toivottavasti tuosta syntyy ajan kanssa kohde jonka luontoarvot korvaavat hakkuuarvon.
Lähestulkoon on 🙂 Ja vielä järven rannalla oleva niemi.