Etusivu › Keskustelut › Jalmari Kolu › Kirjoitetut vastaukset

Käyttäjän Jalmari Kolu kirjoittamat vastaukset

Esillä 7 vastausta, 351 - 357 (kaikkiaan 357)
1 2 3 … 34 35 36
  • Jalmari Kolu 8.3.2020, 08:12

    Joskus tuli tehtyä parhaana vuonna 1000m3 hankintaa moottorisahalla. Oli työläs vuosi. Normivuodet 50-100m3. Ongelmana ajokonekaluston puute, sekä hankaluus saada urakoitsijoita ajamaan pieniä kohteita. Omat metsäajokamppeet myyty yli 10v sitten loppuunajettuina. Mielestäni joka kylässä pitäisi olla yksi urakoitsija jolla pieni harvesteri ja kevyt ajokone. Mutta Suomen markinnoilla se ei vaan toimi.

    Jalmari Kolu 7.3.2020, 22:34

    Paras esitys oli kun maanomistaja jätti raivurinsa yöksi palstalle. Lisäksi jäivät kypärä, valjaat ja polttoainekannu. Iloinen marjastaja poimi kamppeet mukaansa ja vei mökilleen. Kuvitteli siis että ilmainen ammattisaha.

    Maanomistaja alkoi kysellä joka talosta ketä oli alueella nähty liikkuvan ja sahan kadonneen, ja sana kiiri myös mökkiläisen korvaan. Fiksuna ihmisenä vei ”löytämänsä” työvälineet poliisille ja sai vielä maanomistajalta löytöpalkkion. En ole tuon jälkeen sahaa palstalle jättänyt, edes puoleksi tunniksi.

    Jalmari Kolu 29.4.2012, 20:58

    -Perustaitoja ei monellakaan kouluun tullessa ole. Ei eroteta edes raivaussahaa moottorisahasta, koska kummastakaan välineestä ei ole kokemusta entuudestaan.

    -Luonnossa työskentely voi olla monelle mieleinen haave, mutta ei selviydytä yksinkertaisesta suunnistustehtävästä, edes parityönä. No so what, kurssi menee jotenkin läpi hengittäen.
    -Projektiosaaminen ja tutkimustyö kuulostavat hienoilta, mutta teema ei kovinkaan usein liipannut metsäalaa millään tavalla.

    -Suomi on ATK-osaamisen kärkimaita (kait?). No mikäs siinä. Puustotunnukset mitataan hutiloiden ja mittauksen tavoite saattaa jäädä joillekin epäselväksi
    -Markkinointi on yhdistetty nykyiseen koulutukseen, samaten yrittäjyyttä painotetaan ja opetetaan tasokkaasti yrityksen perustamista ja asiaan liittyvää talousosaamista. No mikäs siinä, mutta voisikos tämäkin olla valinnaista osa-aluetta, koska kaikki eivät ole yrittäjäorinetoituneita ollenkaan.

    -Mikäli perusluonnon tuntemus kouluun tullessaan on heikolla tasolla, siis variksen erottaminen harakasta tuottaa vaikeuksia, niin vielä enemmän vaikeuksia tuottaa metsällisen luonto-osaamisen oppiminen.
    -Puunhankinta. Metsäisen osaamisen tärkeimpiä osa-alueita. No jos toisen vuoden opiskelija ei vielä tiedä mikä on vanerin välivähennys tai paljonko on poistuma ajourat mukaan luettuna, niin voi voi..

    Käytäntöä ei voi metsäalalla opiskella nykykoulutuksessa. Pelkästään harjoittelupaikan saaminen muualle kuin istutus ja raivaustyöhön on ilmeisen haasteellista.

    Koulussa luvataan kyllä töitä kaikille, ja hyviä töitä. No tilastot kertonevat totuuden asioiden tilasta.

    Tiesittekö muuten, että AMK saa jokaista aloittajaa kohden, n. 30 tuhatta euroa rahaa ja sitten joskus kun opiskelija valmistuu, niin 10 tuhatta euroa lisää. Ilmanko kovinkaan erityisiä vaatimuksia alalle ei nykyään ole.

    Jalmari Kolu 27.4.2012, 23:53

    Tuo että älä työnnä vastuuta itsestäsi muille, kuulosti 40-vuotiaan korvassa jo vähän pahalta. Valitettavasti. Vastuuta on aina otettu, niin omasta tekemisestä, kuin muistakin.

    Peruskoulupohjalla RUK ja muutamassa työtehtävässä esimiehenä.

    Joten uskallan kyseenalaistaa onko tämän päivän AMK-koulutus työn vaatimuksia vastaavaa, ja päätelmäni on että ei ole. Perustelelen tätä vähäisellä ammattiaineiden määrällä ja koulutuksen ns. yleispätevyydellä. Totuus kuitenkin on, että metsäalan koulutus antaa valmiuksia vain metsään. Tekninen AMK moneen muuhun.

    Monessa muussa maassa, esimerkkinä Japani, johtotason koulutukseen vaaditaan työkokemusta ruohonjuuritasolta, jopa valmistumisen jälkeen. Tämä vaatimus olisi oltava myös Suomessa, niin ehkä voisimme puhua Suomalaisesta laadusta vielä joskus tosissaankin. Nykyinen Suomalainen ajatusmalli ”olemme maailman parhaita asiantuntijoita” on mielestäni virheellinen ja ihan koulumaailmasta syntyisin. Asiantuntijuus syntyy vasta kokemuksesta, ei mistään muusta.

    No ilmankos metsäalan tulevaisuus on nykyisestä näkökulmasta tarkasteltuna surkea. Pelkästään se tosiasia, että luonto on muutettu Suomalaisessa tehometsätalodessa pelkästään taloudelliseksi tuotantokoneeksi on ollut suuri virhe ja tätä mantraa koulussa toistetaan, samalla kun vuositasolla valmistuu yli 70% toimihenkilöitä työttömäksi. Koulussa myös motivoidaan nuoria ihmisiä milloin energiapuun käytön kasvulla, milloin uusilla innovaatioilla. Energiapuun käytön kasvusta on puhuttu jo yli 25 vuotta, mutta vieläkin lapsenkengissä laahataan. Nanosellu on ollut olemassa jo vuosia, samaten älypaperi. Mutta missä ovat niiden ostajat?

    Jalmari Kolu 26.4.2012, 17:12

    No ei odota. Ja työnkuvani tuskin muuttuu. Eli uran huipulla ollaan ja työpaikat tuskin lisääntyvät

    Jalmari Kolu 25.4.2012, 22:32

    Työpaikkojen katoaminen on varmasti osaltaan totta. Mutta paljonko todellisuudessa metsänomistaja on valmis maksamaan ostopalvelusta?

    Itse en ole, koska oma metsäinen tietämykseni on kohtuullisen riittävä, oman tilani hoitoon. Joku toinen voi tarvita palveluja paljonkin.

    Ja jos ajatellaan metsiemme nykyistä tilaa ja pienmetsätalouden kannattavuutta, niin moni jättää mielellään hoitamatta, koska tulevaisuus on jo takana. Tarkoitan siis että kuitupuun ylitarjonta on olemassa vielä todella pitkään, jos teollisuuden puuntarve ei jostain käsittämättömästä syystä nouse huimasti.

    Jos ajatellaan Mhy:tä kilpailijana esim. metsänhoitopalveluja tarjoavalle suuryhtiölle, niin kilpailu on varmasti tarpeen. Mutta mahdollistaako Mhy maksusta vapautuminen pienyritysten kannattavan toimintakentän?

    Mikä tahansa yritystoiminta on mahdottomuus, jos tulorahoitus ei riitä. Isolla yhtiöllä on varaa polkea hintoja, pienellä ei. Ei varmaan Mhy:kään?

    Jalmari Kolu 25.4.2012, 22:25

    Jaa-a. Eli omaa omaisuuttaan ei saisi myydä, kuin valtion luvalla? Kuulostaa sosialisoinnille.

    Ennemminkin toivoisin ns. maalaisjärkeä uudistamisvelvoitteeseen, joillakin kasvupaikoilla myös sukkessio olisi varteenotettava vaihtoehto, ainaisen kuusen viljelysuosituksen tilalle. Esim. rehevät turvemaat (esim. Rhtg), voisi olla hyvin ensimmäisen sukupolven luonnontilassa, eikä uudistamista keinollisesti kannattaisi vaatia, koska kustannukset ja epäonnistumisen riski ovat kuitenkin varsin suuret ja esim. tuomi leviää niin lahjakkaasti, lepän ohella, että keinollinen uudistaminen ei ole järkevää.

    Itse istutin tuollaisen kohteen, Mhy:n suosituksesta vajaatuottoisen hieskoivikon päätehakkuun jälkeen ja 50% taimista on jo nyt tuhoutunut. Istuksesta on kulunut viitisen vuotta ja alue on raivattu kahdesti, mutta luontaisesti syntyvä lehtipuusto voi oikein mainiosti.

Esillä 7 vastausta, 351 - 357 (kaikkiaan 357)
1 2 3 … 34 35 36