Käyttäjän Jalmari Kolu kirjoittamat vastaukset
-
<div class=”comment__text js-discussion-text”>
Näistä ”kynän paksuisista” ei tarvitse kenenkään välittää, ellei niissä ole lehtiä tai kuorrutuksena lunta jotka estävät näkyvyyden. Ainakin pimeällä ne ovat kuppainen yhdistelmä.. ?
</div>
Saman tyylinen kohde ensiharvennettiin vuonna 2015 kesähakkuuna.Tuolloin ostomiehen näkemys oli että ennakkoraivaus on turha ja kynänpaksuinen pihlaja ei haittaa. Tilanne on nyt toinen. Pihlaja on kasvanut kynänpaksuisesta onkivavan paksuiseksi ja pituutta alkaa olla kolmisen metriä. Joten mieluummin raivaan nyt, vaikka tuntuukin turhalle.
No minä en tuota ehdi uudistaa, mutta luotan siihen että enää ei tarvitse tehdä.
Tuolla kuviolla on nyt raivuri kolmatta kertaa 24 vuoden aikana.
Omassa metsässä menossa ns. turha ennakkoraivaus. VT 02, taimikonhoito tehty 2014 marraskuussa ja pääpuulajina mänty. Jostain kumman syystä maapohjaa työntää kynän paksuista pihlajaa jotain 3000-7000 kappaleen luokkaa. Pituutta 1-1,5m. Eh tulossa ehkä kolmen vuoden sisällä. Tuntuu turhalle raivata, mutta luotan siihen että jos nyt viimein saa pihlajan kukistettua, niin ehkä ei enää koskaan tarvitse raivurin kanssa tuossa talsia.
Vaikka kuinka sahaa niittämällä, niin tuntuu turhalle kun näkyvä hyöty on olematon
Mukava yllätys oli CMT-merkkinen halpa kovapalaterä. Otin kokeeksi koska sahattavalla alueella paljon pienikokoista pihlajaa, joka tunnetusti lisää teroituksen tarvetta.
Sahattu nyt noin 40 tuntia ja omapäisesti olen vääntänyt haritusta muutaman kerran.
Tällä mennään vielä viitisen hehtaaria. Katsotaan sitten asiaa uusiksi. Onko Strandin kovapala hintansa arvoinen
Pitkään asiaa pohdin ja Huski 555 lämpökahvoilla tuli. On tehokas ja varma saha.
Oma käyttöni sekakäyttöä, eli varhaisperkauksesta ennakkoraivaukseen ja nuoren metsän hoitoon. Joku sanoo että on painava. Ei mitään väliä jos valjaa on oikein säädetty. Voima ratkaisee.
Joillakin yhtiöillä on tarjouksissa ehto että ostetaan ennakkoraivattuna. Korjuukalusto menee takaisin lavetille jos selkeä laiminlyönti on ennakkoraivauksen suhteen näkyvillä. Tosin toinen ääripää on se että vaaditaan raivaamaan olematonta, eli kynän paksuista metriä korkeaa pihlajaa pois kuusen päätehakkuulta ja muuta raivattavaa ei yksinkertaisesti ole.
Itse ajattelin pyytää nyt syksyllä uusintatarjouksen. Naapurin maalle tulee hakkuu ja omat pienet kuviot menisi siinä samalla. 0.5ha päätehakkuu ja saman verran 03 harvennusta.
Viime maaliskuun tarjous harvennuksesta, laskettu 28m3 kertymälle.
Mäntytukki 47,00 €
Mäntykuitu 5 metriä 17,00 €
Kuusitukki 47,00 €
Kuusikuitu 5 metriä 17,00 €
Koivutukki 38,00 €
Koivukuitu 5 metriä 17,00 €
Energiaranka karsittu 3 7,00 €Päätehakkuulta laskettu 70m3 kertymälle.
Mäntytukki 57,00 €
Mäntykuitu 5 metriä 19,00 €
Kuusitukki 57,00 €
Kuusikuitu 19,00 €
Koivutukki Hakkuukone 330 – 670 200 – 600 1,00 m3 42,00 € 42,00 €
Koivukuitu 19,00 €
Energiaranka karsittu 7,00 €Kertymä on mielestäni 50-60% enemmän molemmissa ja mielenkiinnolla odotan syys-lokakuun hintaa. Leimikkohan ei ole iso, mutta naapurin palstalle tulenee useampi hehtaari sekä päätettä että harvennusta.
https://www.metsatilat.fi/osta/220211164
Tuollainen. Oman käsityksen mukaan 10 tuntia/ha ei riitä taimikonhoitoon. Muuten aika hyvä maasto ja tie läpi palstan. Mitä hintaa raati tarjoaisi?
Voisi kuvitella että jonkun markkinakampanjan käynnistää puuta ostava teollisuus ja samaan syssyyn suuret lupaukset hinnantarkistuksesta tai jotain muuta. Tai sitten joku verohelpotus joka sotkee pakkaa entuudestaan.
Paljonko yksityismetsänomistajista on ns. ei-aktiivisia joilla ei ole tietoa eikä muutakaan osaaamista metsäomaisuuden suhteen? Luulisin että siellä olisi resurssia ihan harvennus- ja päätehakkuurästien suhteen.
Aktiiviset seuraavat hintaa ja kysyntää sen verran tarkkaan että ei pienellä hinnannousulla tapahdu isoja.
Kauppatavassani on toki riskinsä. a) ostaja hakkaa kuvion väärin eli poistaa liikaa tai omavaltaisesti. b) ostaja jättää homman kesken, eli tekee pari iltaa ja huomaa että sähkölämmitys on sittenkin parempi ?
No niin. Alkaa käydä kuten arvelinkin eli vaihtoehto b) realisoituu. Eli savotta noin puolessa välissä ja ”Nyt alkaa olla tarpeeksi, jos jatkan ensi vuonna sitten..?”
Mutta työn jälki on hyvää.