Käyttäjän Jalmari Kolu kirjoittamat vastaukset
-
https://core.ac.uk/download/pdf/38131221.pdf
Aika hyvä opinäytetyö aiheesta vuodelta 2015. Groupin työmailta 40 satunnaista kuviota, mitatttu lopputulos sekä Trestimalla että manuaalisesti. 22 suositusten mukaan 18 alle. Huomattavaa että nämä 18 olivat eh. Lisäksi mukana kuvioita joilla ei vielä edes harvennustarvetta. Eli samalla kaupalla kaikki mukaan-periaaate.
Samaten kerrotaan että tuon 2007 kesän hintapiikin ennakoita olisi saanut pitää.
No en jaksa oikein uskoa..
Yhden kaupan olen yrittänyt perua. Ei maksettua ennakkoa eikä muutakaan. Ostajalle ei kelvannut. Käyttäytyi tilanteessa kuten junteilla on tapana. No ei osta tämä yhtiö meiltä enää. Ei edes edunvalvontavaltuuksen ollessa käytössä.
No jokainenhan voi hoitaa tai jättää hoitamatta. Mutta voisi kuvitella jos vaikka puusta yllättäen keksittäisiin jotain todella arvokasta jalostettavaa niin luulisi kansantaloudenkin kannalta olevan fiksua että raaka-ainepohjia hoidettaisi nykyistä paremmin. Nykyisellä bulkkitavaratuotannolla ei ole niin väliä. Matskua riittää kyllä. Uskallan väittää että aika moni mo. joka tietää mitä pitäisi tehdä ei saa sitä aikaiseksi tai ei halua maksaa. Ja ne jotka eivät tiedä, heidän määränsä on kasvava.
Mutta mielestäni jos asiallisesti hoidettu eh-kohde hakataan pilalle osaamattomuudella tai ostajan valvonnan puutteella, niin rangaistus pitäisi kohdentaa sinne. Onhan meillä jo tonnileikkuritkin puutavara-autojen kuormissa. Nämä tulivat sen vuoksi että tieverkosto kuormittuu ja taitaa liikenneturvallisuudellakin olla asiaan iso syy.
No metsureita ei enää ole liiaksi. Oman kokemuksen mukaan ihan kaikki nykyisistäkin ei osaa esim. kuusen 2-vaiheen taimikonhoitoa kunnolla. Hehtaaritaksalla sahataan, mutta metsään jää viallisia, allejääneitä ja muuten heikkoja yksilöitä. Ihan parasta mitä tiedän on parsia tuollaista sitten ennakkoraivuulla. Eli sahata 5cm d1,3-runkoja muutama sata maahan per hehtaari.
En tiedä millä hoitotöiden arvostusta maanomistajilla, kuten myös tekijöillä saisi nousuun. Vaikka kuidun hinta räjähtäisi 3-kertaiseksi, tuskin nopeaa muutosta tapahtuu. Mietin olisiko kuitenkin lakiin lisättävä jonkin asteinen hoitovelvoite? Se voisi myös auttaa tilojen pirstoutumiseen perinnönjakotilanteissa. Mitä olen ns. perikuntien tiloja ja niiden jakamisia seurannut niin aika heikolla on tietämys asioista ja oletetaan että metsä kasva itsestään. Ei sille tarvitse tehdä mitään.
Pitkäaikainen kollega joka toimii ostomiehenä käyttää kauppakirjan arviossa jopa 50% pienempää puumäärää mitä maastohavainnot ja data antavat kertymäksi. Toki kohteesta riippuen.
Sanoi että koskaan ei ole tullut valituksia siitä että kauppa ei olisi kertymän mukaan onnistunut. Konemiehet kritisoivat tuota tapaa kuulemma aluksi, mutta kun tajusivat juonen niin on helppoa tehdä maanomistaja tyytyväiseksi. Sanoo vaan että olipa todella hyvää metsää hakata 🙂 Lähti puita tosi hyvin.
Visakallo sanoi totuuden:
”Kun hommat tehdään ajallaan ja oikein, kiertoaikainen tukkiprosentti on 80.
Tehdään 2-3 harvennusta. Loppukasvatuksessa on 500-600 runkoa (koivulla 250-300), jotka kasvatetaan vähintään motin puiksi.”
Omat metsät olivat tuota suurelta osin kun tulivat hallintaani. No miinuksena kehitysluokkavääristymä jota korjataan seuraavat 20 vuotta..
Niin. Ja toinen kysymys mitä on lopputulos. No puisto muutaman vuoden päästä, kunhan risut painuu. Ei tuonne eksymään pääse, näkee varmasti joka suuntaan.
https://www.youtube.com/watch?v=GVXJkFiYXiY
No tuossapa eh:n mallia. Voi kerpele sanon minä..
Tuttavani on metsuritaustainen koneyrittäjä. Sampo Rosenlew ja traktorin perään kärri&kuormain. Hakkaa ja ajaa itse. Vuositasolla jotain 7000-10000m3 muiden töiden lisäksi. Ikää jo 67 vuotta. Tulee iso lovi kun lopettaa. Eikä varmasti kukaan jatka. Tuossakin on työ ja harrastus samassa. Mutta joka kylä tarviaisi tuollaisen metsäkonemiehen. Ei ole jäljessä moitteen sanaa.