Käyttäjän Jalmari Kolu kirjoittamat vastaukset
-
Katselin tuota YLEn uutisten kuvaa ja näyttäisi sekapuustoiselta kohteelta jossa ei ole edes pituutta tarpeeksi ja on mahdollista että ylitiheä/hoitamaton ennen hakkuuta.
Ajatellaan asiaa Metsälain kannalta. Hakattu alle lakirajan. Mk sanoo soo soo. Mutta maanomistaja kärsii rahallisesti ja pahimmillaan joutuu uudistamaan.
Dilemma on aika vaikea, jos ei ole kunnolla hoidettu kohde niin eh on liki poikkeuksetta koneella hakattuna joko liian harva tai korjuuvaurioinen. Ja huonosti hoidetut kohteet eivät ole loppumaan päin. Hoidetut alkavat olla harvassa ja tuon uutisoinnin jälkeen moni alkaa empiä eh:n myymistä. Vähän rahaa-mahdollisesti epäonnistunut hakkuu..
Olisiko osto-organisaation koulutukseen laitettava panoksia? Eli ei osteta liian aikaisia, hoitamattomia kohteita. Vai onko yhtiölle ihan sama mitä metsästä tulee, kunhan tulee ostomiehen vuosikiintiön verran?
Olisiko eräs keino kauppakirjaan merkitä hakkuun tavoitetulos JÄÄVÄN puuston osalta, JOS kohde on tarkastettu esim. metsänhoidon tason, pituuden ja Ppa:n mukaan soveltuvaksi paikan päällä? Jos tässä ei pysytä niin ostaja/yrittäjä on korvausvelvollinen? Ja jos edelleen myyjä haluaa hakkuun, niin vastaa itse.
Ainakin ajattelisin että viimeinen olisi aika kova. Konekuski voisi sanoa että ei oteta lavetilta alas ollenkaan. On ostajia joilla esim. ennakkoraivaamaton harvennuskohde aiheuttaa moisen toimenpiteen.
Se mikä tuossa uutisoinnissa on jäänyt pimentoon on : a) Ovatko kohteet olleet minkä yhtiön /yhtiöiden ostamia? b) Ovatko kaikki kohteet yksityisten omistamia vai onko mukana yhtiöiden, Mh:n, Säätiöiden jne. metsiä?
Itse yritän olla optimisti. Eli ajattelen että tuo sota loppuu vuoden 2023 aikana. Tätä ennen taantuma ja melko vahva sellainen. Kestää mahdollisesti vuoden vielä sodan päättymisen jälkeen. Mutta jos noin käy, niin mikä on jälleenrakennuksen hinta ja mistä siihen materiaalit ja kuka maksaa? Pelkästään julkisen infran kunnostus Ukrainassa kestää 10 vuotta ja hintalappu on satoja miljardeja. Ja voi olla että parikin lankkukuormaa valumuotteihin ja kattoristikoihin menee. Ja muutama sellutonni pakkauksiin.
https://www.readcube.com/articles/10.14214%2Fma.6436
Tutkimusta aiheesta vuodelta 1999. Tekeekö Luke näitä tämän tasoisia kenttäkokeita enää ollenkaan? Ja tutkimuksen lähtökohtana on ollut asianmukaisesti suositusten mukaan hoidettu metsä, ei rääseikkö.
Revittiin tänään Kuusentähtikirjaajan kuivattamat kuuset. 52 v kuusikko, Mt. Harvennettu kaksi vuotta sitten. Yhdessä ryppäässä kuusi runkoa. Latvasta kuivanut metrin-puolitoista. Muuten terve runko. Ei pihkavuotoja. Emme löytäneet merkkejä kirjanpainajasta, joka ilmeisesti on symbioottinen laji. Mukava laittaa polttopuupinoon, rungosta kuitenkin tervettä tukkiosaa 60%. Siis ilmaista polttopuuta kun traktori ja 2 henkeä keräävät n. 4 k-m3 puuta kuuden tunnin ajan.
Mutta itse satiainen: Käsittääkseni vaikea torjuttava. Hakkuutähde on heidän ravintonsa ja sanotaan jopa niin että kuivuneiden runkojen poiskerääminen vahvistaa kantaa. Onko kellään noista feromoniansoista kokemusta ja mistä niitä saa?
Lumet painui sen verran että päätin kokeilla tuota Kainuun terähuollon kovapalaa.
Hurjat 0,02ha kuusen taimikkoa siistiksi. Sahana Husku 555 FXT
Terästä sen verran että on 225mm ja 26 hampainen. Haritusta yli milli puolelleen.Leikkaa siististi ja ei tunnu vievän voimaa niin paljoa mitä CMT:n halpakiekko. Isoimmat kuuset mitä sahasin luokkaa 7cm. Pitää ensi kesänä kokeilla pihlajaan ja koivun vesaan. Varovaisen toiveikas olen että on laadukas ostos.
Mielestäni ollaan aika kestämättömässä tilanteessa. Mo:n ei kannattaisi hoidattaa taimikoita tai myydä ensiharvennusta. Eikä yrittäjän kannattaisi hakata.
Itse arvostan Kemera-tukea mitä taimikoille olen saanut. Ei mitään mahdollisuutta hoitaa itse kaikkea. Taasen kuitupuulla mielestäni pitäisi olla selkeä liiketaloudellinen kannattavuusrakenne. Nyt ainoa joka sillä jotain hankkii on ostava yhtiö.