Käyttäjän Jalmari Kolu kirjoittamat vastaukset
-
Ammattitaitoinen hakkuukoneen kuljettaja teki minulle kuusikon Eh:n runkolukumenetelmään tukeutuen ja kävimme keskustelun asiasta. Olin tyhmä jääräpää ja pyysin että jättää runkoluvun taulukon ylärajalle, eli Omt kuusikko, Etelä-Suomi, jäävän puuston läpimitta 13cm. Taulukko antaa luvun 1400 enintään, vähintään 1100. No tuolla pyynnölläni seuraava harvennus aikaistui kolmella vuodella. Eli metsä jäi tiheäksi. Ei voi moittia. Mutta relaskoopilla mitaten saimme molemmat saman tuloksen, koska puusto oli jo tarpeeksi järeää. Ppa 19 harvennuksen jälkeen, eli liian varovainen harvennus.
”Miten relaskoopilla lasketaan runkoluku, runkoja kpl /ha?”
Muunnetaan taulukon avulla. Löytyy Hyvän metsänhoidon suositukset maastotaulukko-kirjasesta.
Oma käsitykseni relaskoopista mittavälineenä: Toimii varsin luotettavasti yli 13cm rinnankorkeusläpimittaisilla puilla. Pienemmät pitäisi mitata runkolukuun tukeutuen.
Perustelen asiaa mm. Laserkeilausdatalla. Ppa alle suositusten läpimitassa 11cm, mutta runkoluvun ja latvuksen tuoreen osan perusteella harvennustarve. Otetaan esimerkki em. mainitusta taulukosta :
Ppa:la painotettu keskiläpimitta 12, jolloin aritmeettinen vaikka 10,5 cm. Tarkastellaan taulukon antamaan runkolukua, saadaan 1722 joka vastaa Ppa-lukemaa 16. Relaskooppi antaa 14. Toinen esimerkki Ppa:la painotettu keskiläpimitta 13 cm ja aritmeettinen silloin 11,5 cm. Runkoluvulla 1796 Ppa:n pitäisi olla 20. Relaskooppi antaa 18.
Eli jos mitataan relaskoopilla pitäisi aina kalibroida rajapuu. Eli varmistaa että mittaajan silmä näkee tilanteen oikein. Mittausvirhe on aina käyttäjän luoma.
”Janne Seppänen on tehnyt muutamia hyviä harvennus videoita pienellä litratilavuudella oleviin kuvioihin. Ei tuota minkäänlaista ongelmaa toteuttaa hienoa jälkeä. Kohteissa on selkeä harvennus tarve. Kannattavuus on ostajan ja urakoitsian sopimus kysymys.”
Tuo on minusta se kaikkein vaarallisin asenne. Eli voidaan tehdä isolla hakkuukoneella.
Niin voidaan. Mutta ei pitäisi.
”Metsäverkko pitäisi tällainen olla mutta kun eivät ole päivittäneet tietoja alkuunkaan tyydyttävästi.
<div class=”comment__content bbp-reply-content”>
<div class=”comment__text js-discussion-text”>Itsekin voi päivittää metsäverkon tietoja. Joidenkin kuvioiden tiedot olleet Metsäverkossa ihan mitä sattuu, syystä jota en tiedä. Sinne tiedot kerätään kuulemma metsävara-/ms:n tiedoista, yhtiön puolesta ja mo;n ilmoittamina.”
Metsään.fi ja Metsäverkko on ihan ok. Jälkimmäinen jopa parempi, koska mo. voi itse päivittää kuviotietoja ja hakkuuesityksiä.
Mutta virheitäkin on. Ikä eräällä istutetulla 03 kuusikolla heittää 20v. liian vanhaksi, esittää päätehakkuuta. Hyvälaatuinen 02 joka on alikasvoskuusikosta kehittynyt vaatii kiireellistä taimikon varhaishoitoa. Vastaharvennettu 03 männikkö vaatisi päätehakkuun..
Tieto on hyvin sovellettavissa jos metsän päälle ymmärtää. Mutta tietämätön ei tuosta saa mitään irti.
</div>
</div>Pahoittelen heikkoa muistiani. Mutta Muistan tuollaisen tarjouksen saadun jostain pikkuhommasta. Joku ajorotisko meilläkin oli..
No joo. Itse Mo:n paras ja tuottavin kone on raivausaha.
80-luvullahan oli ajokoneyrittäjiä joka kylässä. Muistelen erään vähän rivakamman kaverin ajaneen viikossa luokkaa 400m3 sen ajan nelivetotraktorilla pinoon parhaimmillaan. Joutsan 9m kuormain ja vetävä telikärri joka oli itse nikkaroitu. Päivät 12 tuntisia ja homma oli henki- ja elämä. Jos en väärin muista niin kiihkeimpänä aikana mottitaksa taisi olla jopa 50 mk luokkaa? Eli euroina reipas 8e. No taisi olla vuosi 92 tai jotain kun Kutsetti laittoi metsurit ensin pakkolomalle ja sitten irtisanottiin. Ja yksittäisten ajokoneyrittäjien hommat alkoi vähetä, koska kokonaisurakointi.
”Esitetyt luvut ovat p-aineen osalta lähinnä käytäntöä. Tuotos ehkä keskim.10 kiintoa pinoon…= 150€ brutto ja ajajan palkka 13€ tunti + sivukulut…. sinne meni. ?”
Ja laskelmasta puuttuu esim. vakuutukset ja yrittäjän riski. Enkä usko että tuo leimikkomäärä mitä ajattelin olisi ketjutettu valmiiksi.. Jos verrataan että metsuri tekisi enskaa vaikka 6 k-m3 päivässä 8 tunnin ajan yrittäjän tuntihinnalla 40 euroa alvittomana ja ajettaisiin vaikka maatalouspohjaisella kalustolla luokkaa 5 k-m3 tunnissa.
Metsuriyrittäjä pärjäisi työllään, maataloustraktori ei mottitaksalla mitenkään. Ja jos tuntitaksaa vaikka 60 eur alvittomana esität niin ei tarvia lähteä.
”Kuormain nostaa alle satakunta kiloa 3-4 metristä, ja heinähäkkiin mahtuu 2-3 metsäkoneen kourallista puita. Nämähän maksavat 30-50 tuhatta ja yli. Vaihto-arvo +-0? ja saalista laaniin päivässä muutama kiinto-10, a´ n. 6€ .”
Mietin jos tuollainen vaikka Finnbull kombikone jossa hakkuupää taisi olla liki 100 000e. Samaten isompi Logbullet tuota euroluokkaa.
Jos päivässä saisi vaikka 20 k-m3 nurin ja pinolle niin eikös päivän liikevaihto eh:lla olisi luokkaa 500 euroa? Ja jos ajattelisi että noin hyvin menisi 240 päivää vuodessa niin liikevaihtoa vuodessa 121 000 euroa. Ja puuta tienvarteen 4800m3. Eli keskiverto eh:ta 35 motin kertymällä n. 137 hehtaaria vuodessa.
Jos miettii kuluja niin kestäisikö tuo vehje kolme vuotta? Kahdeksan tunnin päivillä tulisi n. 5760 tuntia.. Koneen tuntikustannus silloin pelkän pääoman osalta 17, 40 eur.
Omistaja itse ahkerana yrittäjänä 15 euroa tunti x 2 = 30 euroa. Siirtelyyn tarvitsisi jonkun vehkeen jolla hintaa jo muutama 10 tuhatta. Eli iso 4-vetoauto ja jarrullinen traileri, joka ei tuota mitään.. Polttoainetta tunnissa 20 euroa. Remontit vuoteen 5000 euroa eli tuntia kohden 2,61 euroa. Oltaisiin tuntikustannuksen osalta kokoluokassa 70 euroa. No tätä kautta 8 tunnin touhuilu maksaisi siis 560 euroa ja tuottaisi oikein optimistisesti ajatellen 500 euroa. Olettaen että leimikot olisi hyvin ketjutettuja ja ilman mitään isompia ongelmia. Kuukaudessa ainoastaan 1200 euroa tappiota. Vuodessa 14 000..
Eli helppo homma. Ostetaan pienmetsäkone ja laitetaan tuntihinnaksi 80 euroa alvittomana ja homma alkaa pyöriä. Ja asiakkaita on enemmän kuin voi kuvitella. Ai niin.. Se kuljetuskampe ja 10 000e maksava jarrullinen kärri.. No sitä nyt varmaan tarviaa jossain muussakin niin ostetaan sekin..
Lainaus Suorittava porras: ”Heitän myös kysymyksen siitä ,onko osto-organisaatiota laihdutettu liikaa ,ja että onko riittävästi aikaa tutustua kohteisiin? Puolen hehtaarin ensiharvennuskuviokin on niin pieni ,että sitä harva vaivautuu katsomaan paikanpäällä. Kurkistetaan läppäriltä ja toivotaan parasta. Ero hoidetun ja hoitamattoman kuvion välillä on kuitenkin työn kiireellisyyden suhteen iso”
Ainakin yhden tuollaisen mo-ostaja symbioosin tiedän jossa ostaja luottaa annettuun leimikkotietoon. Koska tietää että se pitää kutinsa. Mo valmistelee leimikot ja nauhoittaa hakattavat kuviot.
Mutta yleensä toisin.
Juttelin viikolla ostokaverin kanssa. Metsäkeskuksen tuottama uutisointi on aiheuttanut paljon kyselyitä maanomistajilta ja jotkut ovat olleet kovin huolissaan jo sovituista kaupoista.
Samaan syssyyn kaveri totesi että pula kuitupuusta konkretisoituu jo ensi keväänä. Sitten on pakko alkaa etsimään hyviä hakattavia kohteita.