Käyttäjän Jalmari Kolu kirjoittamat vastaukset
-
Tai jos siirrytään kiloihin kaikessa puutavaran mittauksessa ?
Olisi mukavaa kertoa Esson baarilla että ”minun metsästä hakkasivat 100 000 kiloa kuusta ja samaan kauppaan tien varresta 5000 kg energiapuuta.
Ei tarvitsisi miettiä monimutkaisia asioita. Kiloja vaan paljon, niin hyvä tulis 🙂
No joissakin osissa maata voi olla haasteellista tuo 15cm tavoite. Mutta olemme 100% samaa mieltä siitä että enskat hakataan liian pieninä. Mutta uskon että teolliset puunostajat alkavat reagoida asiaan. Jos ei muuten niin runkohinnoittelulla, mikä on mielestäni hiukan väärä tie. Myyjän pitäisi tietää myydessä mitä saa, eikä vasta sitten kun pino on jo hakkurissa.
Jäin pohtimaan: Tuon ohjeen mukaan: https://metsateho.fi/wp-content/uploads/2015/03/Kasvatettavan_puuston_maaritys_Etela-Suomi.pdf
Taulukko https://aijaa.com/yvqotE
Eli jäävän puuston runkoluku läpimittaluokassa 13cm kuivahkon kankaan männikkö. Pitäisi jäädä 18-23 kpl puita 11m puoliympyrään. Kertoimella 52,6 sallittu vaihteluväli olisi 946-1209 runkoa/ha. Tilanteessa jossa todellinen jäävän puuston läpimitta onkin vaikka 11,5-12 cm, niin tuolla menetelmällä menee varmasti ppa alle lakirajan. Tai runkoja pitäisi jättää yli 1400 kpl/ha.
Oma hento käsitykseni asiasta olisi että tuota ohjeistusta voisi hiukan kiristää. Eli alarajasuositus tuossa läpimittaluokassa esim. juuri tuolla kasvupaikalla nostettaisiin min 20 runkoa. Eli 1052 olisi suositus alarajatiheydeksi nykyisen 950 sijaan. Palattaisiin hiukan 70-luvulle mutta tulokset paranisivat. Ja alan maine samalla.
En usko että olisi mahdoton asia koneiden kannattavuuden kannaltakaan ja tuskin valtakunnan puuhuoltokaan kovin vaarantuisi.
Jätkä: Miksi tuo pitäisi mitata 8m säteellä? Siis miksi pyrit kertoimeen 50? Vai vaan tasaisempi otos? Tuon mukaan 11m puomilla mitattuna pitäisi olla todella luotettava ja mitä isompaa läpimittaluokkaa mitataan jäävän puuston toleranssi pienenee.
”Liian varovainen metsänkäsittely lisää merkittävästi korjuukustannuksia. Tästä olen saanut aikanaan hyvin perustellun oppitunnin. On väärin harventaa liikaa ,mutta sama pätee myös toiseen suuntaan.”
Joskus nuorempana kohelona tein ensiharvennuksen itse hiukan yli-ikäiseen männikköön. Moottorisaha ja traktorissa sillipuntari ja reki. Ja tottakai jokainen puu haettiin ilman uria pois. Kertymä muistaakseni jotain 28m3/ha, eli liian vähän. Kakkosharvennuksen jälkeen tuttu motokuski ihmetteli kertymää, joka oli hiukan keskivertoa parempi. Ei ollut edes itse tajunnut että teki ajourat kuviolle ensimmäistä kertaa.
Ja verrata voi mittaamalla 4m kepillä ympyrän ja laskea siinä olevat puut. Puiden lukumäärä kerrotaan luvulla 200.
Ammattitaitoinen hakkuukoneen kuljettaja teki minulle kuusikon Eh:n runkolukumenetelmään tukeutuen ja kävimme keskustelun asiasta. Olin tyhmä jääräpää ja pyysin että jättää runkoluvun taulukon ylärajalle, eli Omt kuusikko, Etelä-Suomi, jäävän puuston läpimitta 13cm. Taulukko antaa luvun 1400 enintään, vähintään 1100. No tuolla pyynnölläni seuraava harvennus aikaistui kolmella vuodella. Eli metsä jäi tiheäksi. Ei voi moittia. Mutta relaskoopilla mitaten saimme molemmat saman tuloksen, koska puusto oli jo tarpeeksi järeää. Ppa 19 harvennuksen jälkeen, eli liian varovainen harvennus.
”Miten relaskoopilla lasketaan runkoluku, runkoja kpl /ha?”
Muunnetaan taulukon avulla. Löytyy Hyvän metsänhoidon suositukset maastotaulukko-kirjasesta.
Oma käsitykseni relaskoopista mittavälineenä: Toimii varsin luotettavasti yli 13cm rinnankorkeusläpimittaisilla puilla. Pienemmät pitäisi mitata runkolukuun tukeutuen.
Perustelen asiaa mm. Laserkeilausdatalla. Ppa alle suositusten läpimitassa 11cm, mutta runkoluvun ja latvuksen tuoreen osan perusteella harvennustarve. Otetaan esimerkki em. mainitusta taulukosta :
Ppa:la painotettu keskiläpimitta 12, jolloin aritmeettinen vaikka 10,5 cm. Tarkastellaan taulukon antamaan runkolukua, saadaan 1722 joka vastaa Ppa-lukemaa 16. Relaskooppi antaa 14. Toinen esimerkki Ppa:la painotettu keskiläpimitta 13 cm ja aritmeettinen silloin 11,5 cm. Runkoluvulla 1796 Ppa:n pitäisi olla 20. Relaskooppi antaa 18.
Eli jos mitataan relaskoopilla pitäisi aina kalibroida rajapuu. Eli varmistaa että mittaajan silmä näkee tilanteen oikein. Mittausvirhe on aina käyttäjän luoma.
”Janne Seppänen on tehnyt muutamia hyviä harvennus videoita pienellä litratilavuudella oleviin kuvioihin. Ei tuota minkäänlaista ongelmaa toteuttaa hienoa jälkeä. Kohteissa on selkeä harvennus tarve. Kannattavuus on ostajan ja urakoitsian sopimus kysymys.”
Tuo on minusta se kaikkein vaarallisin asenne. Eli voidaan tehdä isolla hakkuukoneella.
Niin voidaan. Mutta ei pitäisi.
”Metsäverkko pitäisi tällainen olla mutta kun eivät ole päivittäneet tietoja alkuunkaan tyydyttävästi.
<div class=”comment__content bbp-reply-content”>
<div class=”comment__text js-discussion-text”>Itsekin voi päivittää metsäverkon tietoja. Joidenkin kuvioiden tiedot olleet Metsäverkossa ihan mitä sattuu, syystä jota en tiedä. Sinne tiedot kerätään kuulemma metsävara-/ms:n tiedoista, yhtiön puolesta ja mo;n ilmoittamina.”
Metsään.fi ja Metsäverkko on ihan ok. Jälkimmäinen jopa parempi, koska mo. voi itse päivittää kuviotietoja ja hakkuuesityksiä.
Mutta virheitäkin on. Ikä eräällä istutetulla 03 kuusikolla heittää 20v. liian vanhaksi, esittää päätehakkuuta. Hyvälaatuinen 02 joka on alikasvoskuusikosta kehittynyt vaatii kiireellistä taimikon varhaishoitoa. Vastaharvennettu 03 männikkö vaatisi päätehakkuun..
Tieto on hyvin sovellettavissa jos metsän päälle ymmärtää. Mutta tietämätön ei tuosta saa mitään irti.
</div>
</div>