Käyttäjän Jalmari Kolu kirjoittamat vastaukset
-
Itselläni 555 huski ja kolme tankkia päivässä on aika kova setti. Varsinkin tähän aikaan vuodesta. Kolme tankkia reilussa neljässä tunnissa kertonee siitä että ammattilaiseen on jo takamatkaa niin taidon kun kunnonkin puolesta. Mutta sahataan niin kauan kun fysiikka kestää. Ja sanotaan niin että jos nykyinen tietotaito ja sahauskokemus olisi 20-vuotiaan kropassa niin voisi jo ammattilaiseksi palatakin.
Valikoima on raivurin terien suhteen todella hyvä. Ennemmin valinnan vaikeus.
Se mitä mietin on pitkässä juoksussa tuo kovapalaterän ns. haritus. Eli säilyykö se ajan kanssa vaikka palat olisivatkin vielä leikkaavassa kunnossa.225:n terän kehänopeus on kuitenkin aika hurja. Peltiterän olen harittanut joka ilta ja halvan kovapalateränkin jonkun kerran. Nyt sahataan pientä alle senttistä räipppää joka ei terältä paljoa vaadi. Mutta syksymmällä tilanne muuttunee isomman puuston suuntaan.
No omalla vähäisellä kahden kovapalaterän kokemuksella olisin samaa mieltä. Leikkuuteho yli 5cm puilla on hitaampi. Mutta terän käytös ehkä rauhallisempaa eikä tiheähampainen ole niin tarkka terän takapotkusektorista.
Onko noista teristä kellään kokemusta? 24 hampainen 225mm ja ei ole ainakaan halvin
https://mantco.fi/kauppa/raivaussahan-tera-225mmsovitusholkki/
Kainuun terällä tänään 1,5ha ennakkoraivausta. On ainakin takki tyhjä..
”Keskiverto enska on käytännössä 70-110 L/r, jossa koivu kutistaa kokoa ja tehdään kolmoseksi.”
Tai sanotaan että pitäisi olla. Nykyään aika moni kohde on alle tuon ja pohjois-suomessa ihan normaalia että eh:n keskitilavuus on luokkaa 60l.
Asia on erittäin monitahoinen. Kuten Anneli sanoi ei voida yksiselitteisesti sanoa mikä on absoluuttisen paras keskitie.
No jos keskiverto enskaa jossa puuston keskitilavuus on luokkaa 50-70 litraa/runko, niin ajattelisin niin että hyöty kolmoseksi katkomalla on minimaalinen tai sitä ei tule ollenkaan. Katkontakertoja 1-2 enempi runkoa kohden ja ajokoneen pienemmät kuormat. Toki taas autossa hyöty kääntyy toisin päin, mutta se on taas kuljetuksen ja käyttöpaikan ongelma. Taas esim. yli 200 litraisessa hieskoivikossa jossa jokainen runko on mutkainen kuin pässin sarvi hyötyä alkaa kertyä luokkaa 5-10% luokassa.
Mutta muistetaan että raaka-aineen käyttävä tehdas ratkaisee katkonnan rangaksi tai kuiduksi.
Etelä- Savon puolella kovimmat karsitun rangan tienvarsihinnat olleet yli 50e/m3.
Pitänee olla jo melko iso leimikko ja käyttölaitos liki palstan kulmalla.
Ja tuossakin on monella Mo:lla suurusluokan ajattelu hukassa. Esim. latvastaan jää 0,5 litraa hukkapuuksi rungon nopean kapeneman vuoksi. Poistettavien puiden lukumäärä hehtaarilta vaikka 1200 kpl. Eli 600 litraa jää metsään ja 30-50000 litraa lähtee pinoon.
Jäin miettimään tilannetta esim. Mä 02, keskipituus 10m ja d 1,3m 11cm enskalla joka hakataan energiaksi. Kaatopää ei mittaa kun 5cm saakka ja tavoite olisi tietysti mahdollisimman pieni hukkapuun osuus. Käsiajolla vaiko jonkunlainen matriisi?
Muistelen kesää 2011 tai 2012. Kuorimon katto nostettiin pois ja rumpuun vaihdettiin ainakin yksi pätkä. Saatettiin vaihtaa kaksikin..