Käyttäjän Jalmari Kolu kirjoittamat vastaukset
-
Olen itse metsästänyt 12-vuotiaasta ja kuullut asiasta aika monenlaisia näkökulmia.
No esim. viimeisen 10 vuoden aikana omalta alueeltani on supikoira hävinnyt liki olemattomiin, verrattuna mitä kanta oli ennen. Joka syksyinen normaali oli n. 60 supikoiraa pyydettynä 5000 hehtaarin alalta ja tuntui että se ei riitä. No ahman saavuttua seudulle ei supikoiraa näy, samaten ilveskanta on varsin vahva ja estää mm. metsäkauriin kannan kasvun. Eikä ole jäniksiä eikä rusakoita. Kaikki ruokinta on lopetettu isolla alueella, koska ruokintapaikasta tuli ilveksen houkutin. Metsäkanalintujen kantaan ei ole havaittu vaikutusta, vaikka pahin pesä-ja munarosvo on kadonnut.
120 000ha aluella on varmuudella 15 karhua. Ainakin. Havainnot ovat arkipäivää ja viimeiset kaksi vuotta on odoteltu sitä isoa vahinkoa. Susia ei ole, läpikulkijoita lukuun ottamatta. Mutta vain 100 km päässä niitä on sen verran että koiralla metsästys on lopetettu ja vielä hiukan edempänä hirvilupia ei ole voitu myöntää, koska ei ole hirviä. Vasatuotto menee susien suuhun.
Poikkeusluvalla on oltava mahdollisuus metsästää. Ja haittayksilöiden poistaminen on tehtävä viipymättä, jotta ihmisarkuus säilyy.
No osasyitä kirjanpainajan populaatioiden kasvuun ja kehitykseen lienee useita. Useimmiten on mainittu kaksi, eli lämpö ja kuivuus.
Katselin äsken YLE-uutisista kuvia Saksasta ja jäin miettimään onko puiden genettinen perimä joltain osin syy noiden lämmön ja kuivuuden lisäksi. Eli viljellyssä taimiaineksessa on jotakin perinnöllistä mikä mahdollistaa kirjanpainajan elinvoiman kuusen monokulttuurin lisäksi? Saksan metsätkin on suurelta osin viljeltyjä ja lämpösumma korkea. Ajatus siis vähän samaan suuntaan tuosta perimästä kuten hakomismänty on metsolle, eli vain juuri oikea hartsi kelpaa syötäväksi.
”Mitä keskittymistä raivauksessa tarvitaan ? Raakaa vinguttamista se on.”
Joo ei siinä radioita tarvitse. Aika kuluu miettiessä ihan muita asioita. Mitä esim. facen metsuripalstoja seuraan niin aika iso keskustelunaihe on radiokuulosuojaimet ja bluetooth yms. toisarvoinen. Toki jokainen tekee niin kuin haluaa, mutta nuo hienoudet lisää turhia kuluja ja turaamista sitten kun eivät toimikaan.
Muutaman ison koivun kaulasin moottorisahalla säästöpuuryhmästä jokunen vuosi sitten. Ei vielä havaintoa kenenkään koputtelijan toimista. Kävin syksyllä muutaman noita Metsäkeskuksen monimuotokoulutuksia ja eivät oikein osanneet vastata esim. tuohon kirjanpainajan luontaisiin vihollisiin ja niiden lisäämiseen. Lahopuuta on meillä koitettu lisätä ja monimuotoisuutta samoin. Mutta silti esim. 70-luvun alun taimiaineksella perustetut kuusikot ovat riskialueen reunassa ja viime vuonna naapuri ja minä jouduttiin hakkaamaan alkavan hyönteistuhon vuoksi aukkoa. Vielä pystyssä olevalla kuviolla on lumenkatkomia kuivia pystypuita jätetty ja sinne virittelin noita pönttöjä. Katselin runkoja pikaisesti ja ei mitään havaintoa mistään mullistavasta. Aiempi omistaja hakannut perinteisesti kaiken koivun kuviolta pois.
Kirjanpainajalla pitäisi olla käsittääkseni yli 60 vihollislajia. Mutta liekö linnuista muita kun tämä puukiipijä?
Lueskelin kirjanpainajan vihollisista ja puukiipijä mainittiin. Kuusi pönttöä kahteen kuusikkoon vein. En tiedä tuliko mieleisiä, mutta laittelin sellaisiin paikkoihin että helppoa vilkaista kotoutuvatko.