Käyttäjän Jalmari Kolu kirjoittamat vastaukset
-
No näkökulmansa kullakin. Sen tiedän että noita aurauskuluja koitetaan saada minimiin ja ei olla 80-luvulla jossa ”tunnit sai juosta”. Eikä tuo niin häävi lisäbisnes enää ole mitä nuoruusvuosina tuntui. Tuohon varastoon tulee kahden firman puut samana talvena, joten olisi mukava saada tehtyä kunnolla ilman turhia ihmettelyjä.
No minua ei kiinnosta tuossa montako lajia vaan suuruusluokka. 200m3 tarviaa vähemmän kuin 900 m3. Ihan siksi että a) tulee riittävän tilava b) en tee turhaa työtä.
Autokuskien kanssa on aika hyvä toimia kun hoitaa homman siten että heidän ei tarvitse soitella keskellä yötä. Kerrankin eräässä tosi hankalassa telauspaikassa jonne työnjohto oli ohjeistanut varaston ahtaaksi, kuski katseli karttaa ja keksi miten vältetään telaus auraamalla 300m eri paikkaan kääntöpaikka. Sanoin että soita työnjohdolle ja esitä.
Vartin päästä soi minulla puhelin jotta ”kuule, käykin tekemässä se kääntölenkki sinne, niin autojen ei tarvia telata.
”Olisit kysynyt että kuinka monta metriä avaan auralla laanipaikkaa ? Olisit saanut vastauksen.”
Melko varmaa että ei olisi osannut vastata.
En tiedä opetetaanko hakkuukoneenkuljettajakoulutuksessa miten viestinnän perustaitoja nykyään, mutta väitän että joskus olisi tarpeen..
Olen aurannut teitä ja varastoja kait kohta 25 vuotta. 99% minulle on vastattu siihen mitä kysyn ja en kysy muusta kuin tiedon tarpeesta. Tänään menin kysymään aurauskalustolla nuorelta motokuskilta vuoroa vaihtaessaan ”että paljonko tuosta tulee puita?” Tuosta?
Niin tuosta jo hakatulta leimikolta? No en minä sitä voi sanoa.. No minun pitäisi tietää miten pitkälle varastoa avataan jotta autolla pääsee.. No vastaus: no kait sieltä satoja motteja tulee..
Koska aloitatte ajamaan? Vastaus: asutko sinä tässä lähellä? Kyllä, miten niin?
No sittenhän sinä näet koska alkaa tapahtua.. Ja pitäähän ne kunnon laanit olla sanoi sälli ja läksi kävelemään autolle.
Mitähän tuo julli osaa sitten sanoa kun hankala mo. kyseenalaistaa katkonnan tai hakkuujäljen?
”Mitä tarkoittaa tuo termi ”vastaava suo”?”
Ravinteisuudeltaan kivennäismaan kasvupaikkatyyppiä vastaava.
”Kannattavuus riippuu täysin siitä minkä yksikköhinnan kummallekkin koneelle laittaa. Joka tapauksessa on ne puut sieltä pois tuotava.”
Katselin taksakirjaa syyskuulta 23 ja esim. 60 litraisen rungon hinta alle 100m matkalta olisi 22,80 €/m3 sisältäen ajon ja lähikuljetuksen. Tai 425 litraisen samasta ajomatkasta 9,60 €/m3.
Miten tuo jaetaan kahdelle koneelle?
”Nykkisääntö voisi olla että mitä tavaralajia oletat tulevan eniten niin sitä tärkeämpi on näiden hintojen vertailu.”
Juuri näin. Olen yhden harvennuksen myynyt runkohinnalla ja voin sanoa että oli virhe. Oma arvio tukin kertymästä ja laadusta heitti 03 männikössä sen verran että ptl-kauppana ero olisi ollut useita satasia ptl-kaupan eduksi.
Eräs viljelijäpariskunta touhusi omissa metsissään 10 vuotta. Oma pikku harvesteri valtraaan ja toiseen kärry ja kuormain. Molemmat käytettyjä. Työ tuli tehtyä, mutta remonttikulut ja oman ajan käyttö sen verran isoja että rojut myyntiin ja nykyään kaikki pystykaupalla.
Katselin omaa välitilipäätöstä viime vuodelta ja ALV-maksu odottaa. Samaten jälkiverot. Se on vaan ajateltava niin että valtio lainasi korotonta rahaa joka pitää maksaa pois.
80-luvun puolivälin ajotaksatkin taisi olla hieman toista mitä nykyään. Nykyäänhän kuormatraktori on pakko olla, mutta sen tuotto on korjuuketjussa olematon.
Myönnän että traktorikamppeissa on tietty viehätys. Jos itsellä olisi rajaton kirstu niin joku ”sopivasti” rakennettu traktoriyhdistelmä olisi mukava olla, vaikka sitä tarviasi alle 100 tuntia vuoteen.
Olen siinä käsityksessä tuosta Ruotsin tilanteesta pikkukoneiden suhteen että yksityisten metsätilojen pinta-ala on huomattavasti suurempi mitä meillä ja maksukyky puusta tienvarteen on ollut jotain muuta mitä meillä. Ja jos vielä on hyvä työpaikka ison metsätilan lisäksi, niin mikäpä on ostaa pikkukoneita ja valmistajille on hyvä markkina. Toki seuraksena se että mitä olen Ruotsalaisten yksityismetsiä saanut vähän vilkaista niin ovat kuin puistoja, eli harvennettu todella ylivoimakkaasti monestakin syystä.
Aika monenlaista traktorilähikuljetus vehjettä nähneenä ja muutamaa kokeilleena voin sanoa että esimerkkiyrittäjän tapauksessa vetokoneen pääoma on alle 10 000 euroa ja 10 vuotta sitten 60 000 eurolla hankittu metsäkärry tulee tuon oman hakkuujäljen perässä kyllä. Mutta ongelmat verrattuna oikeaan kuormatraktoriin ovat selvät. a) maavara b) liikkumiskyky c) kuormankantokyky d) kuormaimen nostokyky ja ylettyvyys e) kone vaatii kuljettajalta sellaista pelisilmää, kuten myös hakkuu suunnittelijalla pitää olla käsitys sille mistä voi ajaa ja mistä ei. Jää monessakin kohtaa ajokoneelle toiseksi. Eikä voi antaa toisen ajettavaksi eikä rahallisesti kannata palkata kuljettajaa.
Juttelin noista ajomääristä ja 10 vuoden aikana kärryllä tuotu juuri tuon traktorin perässä 10 000m3 itsehakattua ja muutama tonni hankintapuita päälle. Eli ei paljon per vuosi.. Pääomaa ei ole vieläkään kuoletettu, jos asiaa hiukankaan laskee.
Jostain kumman syystä monellakin maanomistajalla joilla on taloudellisia mahdollisuuksia hankkia kalustoa hankkii sitä ilman taskulaskinta ja talousmatematiikkaa.
Esimerkkinä tuttava joka nyt energiapuubuumin innoittamana investoi 30 000 euron kuormaajaa valtraan, ideana rakentaa oma harvennusmoto giljotiinikouralla. Ajatus hoitaa omat hoitorästit pois.. Rakensi jo kerran yhden ja möi sen parin palstan jälkeen pois, ”koska olisi pitänyt tehdä parempi”. Omistaa 50 000 euron ajokoneen ja saa puita tien varteen n. 500 mottia vuodessa, koska leipätyö pitää hoitaa.
Jos noiden kahden kaverin tekninen taito ja metsäosaaminen voitaisiin yhdistää niin varmasti pärjäisivät yrittäjäinä samassa firmassa. Tai siten että tuo jälkimmäinen ostaisi työn tuon pikkumoton omistajalta, niin olisi win win tulos.