Käyttäjän Jalmari Kolu kirjoittamat vastaukset
-
Kävin yhdellä palstalla tutkimassa tuollaisella runkohinnalla tehtyä kauppaa.
Vt 03. arvioin jäävän puuston pituudeksi n. 23m ja relaskooppi kertoi että ppa 18 seuduilla. Puustosta oli paljon poistunut viallista ja erityisesti tyvimutkaista runkoa. Eli harvennettu alaharvennuksena ja ilmeisestikin alkuperä 60-luvun mainiota avojuuritainta joka ilmeisesti kehitetty kiikkutuolin jalaksiin tai veneen kokkapuiksi. Eli päätehakkuuseenkin jää vielä viallista runkoa jonkin verran. Arvioin jäävän puuston rinnankorkeushalkaisijaksi n. 21-23cm. Eli poistunut ehkä luokkaa 19-21cm. Arvion mukaan siis. Voisi ajatella että tuossa läpimittaluokassa tukin osuus ilman laatupoikkeamia olisi luokkaa 35-45%
Poistetut olivat vielä levällään ja oli mielenkiintoinen katsella käytettyä katkontaa. Kuitua oli puitu mukavasti ja lengoista tyvistä 2,7 tumppi, sitten tukki ja loput kuitua. Kovinkaan montaa kahden tukin runkoa ei levällään ollut. Ja osa minimitukeista oli jonkun verran lenkoja, luokkaa 1-3cm tukin pituudella. Lisäksi muutamaan tyvitukkiin jäänyt mutka joka saattaisi olla latvalieriön yläpuolella. Eli tukkia oli koitettu tehdä kaikin tavoin. Pituudet silmämääräisesti 41-50? Ehkä.
En tiedä tuon hinnoittelua enkä kokonaiskertymää. Mutta hakkuun jälkeä ei pystynyt moittimaan. Ja jos ajokonemies hoitaa hommansa niin kaunis metsä tulee jo muutaman vuoden sisällä.
Mutta se mikä kiinnostaa olisi tuon lopputulema? Muistini mukaan tuo kuvio ei olisi vielä ollut akuutin harvennuksen tarpeessa, eli onko kertymä hiukan alakanttiin? Silloinhan tuon tuotto putoaa paljonkin siitä mitä esim. kahden vuoden päästä ptl-menetelmällä olisi ehkä ollut.
No eräs mökkiläinen puolitti omavaltaisesti määrätyn tiemaksunsa parin vuoden ajalta. Perusteena ”En minä niin paljoa sitä käytä”. No tiekunta laittoi perintään ja tämä fiksu vastasi lähettämällä tiekunnalle laskun jonka loppusumma oli perittävä määrä. Perusteli laskua ”että on tehnyt töitä tien eteen”. Tosiasiassa siivosi oman tonttinsa kohdalta pari vattupuskaa.
Maanmittauslaitos varmistaa asian. Digitaalinen aineisto kuten yleiskartta-aineisto voi heittää useita metrejä verrattuna viralliseen maastomerkkiin joista on etäisyydet ja suunnat seuraavin tarkasti tiedossa. Eli digiin ei kannata 100% luottaa.</p><p>Jos maastomerkit ovat jostain syystä kateissa kannattaa tilata rajankäynti. Maksaa, mutta on 100% totuus. Mutta etsi ensin maastomerkit ja pyydä MML:n maanmittaustoimituksen tiedot. Suomi on siitä hyvä maa että kartoitus ja maanmittaus on tehty ammattimaisen tarkasti viimeiset 100 vuotta.
Ohikulkiessa katselin erään aktiivimaanomistajan touhuja. Kuulemma jalka kipeä, niin ei raivaussahalla kärsi tehdä joten tekee raivalla. Melko vetinen Mtkg ja sieltä hieskoivun, pihlajan ja lepän vesaa pois. Ei tuo raivausahaa vastaa, mutta mielenkiintoinen perustelu työn lopputulokselle: ”Raivalla katkaistuun kantoon tulee enemmän haiduttavaa pintaa, joten vesottuu vähemmän”. Saas nähdä.
No jälkikäteeen ajatellen jotkut toimijat painoivat varovasti jarrua jo kesäkuulla. Ei tarjouksia ollenkaan. Mutta itse tein kolme eri puukauppaa tänä vuonna ja nyt ajatuksena odotella 3-5 vuotta mihin ollaan menossa. Epäilen että alamäki hinnoissa on vasta-alkua ja sahatoimijat ovat varovaisia. Koivukuidun kysyntä ja hinta on mielenkiintoinen seurattava Itä-Suomessa. Mondi seisoo nyt kuukauden ja uuden prosessin tehokkuus tullaan näkemään kuluvana talvena. Äänekoski ja Varkaus pyörinevät vakiokuormalla, joten Kemin tehtaiden hintavaikutus kuituun rautatieyhteyksien varrella näkynee pohjoisen suunnalla.
Totta. Jos ostaa laadukkaan välineen omalla rahalla, niin sitä aika moni hoitaakin kunnioittavasti. Mutta eivät kaikki. Paras minkä olen nähnyt että toisena käyttöpäivänä uusi ammattisaha leikkaa kiinni, koska väärä bensa-astia.. Ja joku voi uskoa markettisahan erinomaisuuteen ja sietää sen ominaisuuksia, koska käyttää sahaa vain muutaman kerran vuodessa. Tai esim. rakennusliike ostaa keskihintaista sahaa siksi että eivät tahdo kestää kovaa käsittelyä ja huollon puutetta. Aloitin sahahommat isän sahalla. Hänelle riitti että ”kunhan nyt jotain saa aikaiseksi”. Ja heti kun sain kokeilla ammattivälinettä oikein viilattuna ja perushuolto opetettuna, niin päätin että hoidan omat sahani kunnialla enkä sahaa toisten bensoilla.
Voi olla. Kovin rääkki mitä olen tuolla seoksella antanut oli seuraava:
Naapuri soitti että huomenna tulisi kaivinkone ja pitäisi kaataa ja pölkyttää kolme isoa raudusta. Kesäkeli + 20 lämmintä. Ainoa saha joka oli kotona vanha 346:n, muut huollossa. Laitoin 20″ laipan ja eikun kaatamaan. Polttoaineena edellä kerrottu. Jotenkin vaan kuulee että jo kaatosahauksessa oli tiukalla, saati katkoessa. Kannon halkaisija jokaisessa luokkaa 70- 80 cm. Pyöritin välillä vapaalla ja annoin kevyttä kierrosta ja taas puuhun kiinni. Sahattua tuli mutta jo työn loppuvaiheen aikana saha alkoi haisemaan erikoiselle ja menettämään tehoa. Mutta ei leikannut.
Vein sahan sepälle hakiessani muut pois ja pyysin että ”vähän vilkaisee” ja vaihtaa kalvot ja suodattimet sekä männän. Sahalla oli kuitenkin jo ikää ja varasahana ja ns. rähjähommiin ihan soiva peli.
Seppä soitti parin päivän päästä ja kysyi että mitä pirua olet tällä tehnyt. Mäntä ja sylinteri vaihtaneet väriä ja sanoi että jos olisit sahannut vielä yhtään, niin romu olisi tullut. Eli täysremontti joka tapauksessa.
Kävin erään sahakorjaajan juttusilla ja hän näytti 2% itsetehdyllä halpa-öljyn seoksella kiinni leikannutta Huskia. Omistaja oli kertonut että kuuma kesäpäivä ja polttopuupino ja sahasta kaikki tehot käyttöön. Sahakorjaajan näkökulma asiaa oli että olisi varmaan kestänyt metsänhakkuussa, jossa sahaa käytetään vaihtelevilla kierroksilla ja annetaan välillä levätä. Ja oli sitä mieltä että öljy oli ollut laadutonta ja karstoittanut pahoin sekä piti tiukkaan kuormitukseen 2% seosta liian laihana.
Tunnustan itse Huskvarna-uskontoa. Huskvarna täyssynteettinen XP. 2,3-2,5% seos ympäri vuoden. Vuodessa kuluu n. 4 litraa seosöljyä. Bensiini 98 tai Shellin Punainen 98. En pidä kustannusta kalliina. Eikä ole ollut ongelmia. Eikä tarvitse miettiä kestääkö sahata liipaisin pohjassa.
Metsolan Youtubessa oli noista ihan hyvää juttua.