Käyttäjän Jalmari Kolu kirjoittamat vastaukset
-
”Keskiverto enska on käytännössä 70-110 L/r, jossa koivu kutistaa kokoa ja tehdään kolmoseksi.”
Tai sanotaan että pitäisi olla. Nykyään aika moni kohde on alle tuon ja pohjois-suomessa ihan normaalia että eh:n keskitilavuus on luokkaa 60l.
Asia on erittäin monitahoinen. Kuten Anneli sanoi ei voida yksiselitteisesti sanoa mikä on absoluuttisen paras keskitie.
No jos keskiverto enskaa jossa puuston keskitilavuus on luokkaa 50-70 litraa/runko, niin ajattelisin niin että hyöty kolmoseksi katkomalla on minimaalinen tai sitä ei tule ollenkaan. Katkontakertoja 1-2 enempi runkoa kohden ja ajokoneen pienemmät kuormat. Toki taas autossa hyöty kääntyy toisin päin, mutta se on taas kuljetuksen ja käyttöpaikan ongelma. Taas esim. yli 200 litraisessa hieskoivikossa jossa jokainen runko on mutkainen kuin pässin sarvi hyötyä alkaa kertyä luokkaa 5-10% luokassa.
Mutta muistetaan että raaka-aineen käyttävä tehdas ratkaisee katkonnan rangaksi tai kuiduksi.
Etelä- Savon puolella kovimmat karsitun rangan tienvarsihinnat olleet yli 50e/m3.
Pitänee olla jo melko iso leimikko ja käyttölaitos liki palstan kulmalla.
Ja tuossakin on monella Mo:lla suurusluokan ajattelu hukassa. Esim. latvastaan jää 0,5 litraa hukkapuuksi rungon nopean kapeneman vuoksi. Poistettavien puiden lukumäärä hehtaarilta vaikka 1200 kpl. Eli 600 litraa jää metsään ja 30-50000 litraa lähtee pinoon.
Jäin miettimään tilannetta esim. Mä 02, keskipituus 10m ja d 1,3m 11cm enskalla joka hakataan energiaksi. Kaatopää ei mittaa kun 5cm saakka ja tavoite olisi tietysti mahdollisimman pieni hukkapuun osuus. Käsiajolla vaiko jonkunlainen matriisi?
Muistelen kesää 2011 tai 2012. Kuorimon katto nostettiin pois ja rumpuun vaihdettiin ainakin yksi pätkä. Saatettiin vaihtaa kaksikin..
Entinen Savon Sellu, nykyinen Mondi oli tarkka latvaläpimitasta, ennen uuden kuorimarummun asennusta. Oli suorastaan mukavaa kerätä kottikärriin alamittaisen kuidun sälöjä jotka tulivat rummun kuoriaukoista läpi.. Sattui joskus niin että vierastoimittaja oli hakannut väärällä läpimitta-aptilla ja muuten hyvää matskua, mutta raakkiprosentti nipusta jopa 30%. Yli 10% tuotti laatupoikkeaman joka aiheutti kovan palautteen koko korjuuprosessiin. Nykyrummussa menee 6cm ilman ongelmia ja lokakuun jälkeen nähdään miten uudistettu vastaanotto toimii.
Niin olisi. Ja on mahdollisista että vielä otetaankin.. Turve-energian alasajo oli iso virhe.
Ei ole vielä kokeiltu paria pitkää ja kovan pakkasen talvea monessakaan käyttölaitoksessa pelkän puun varassa..
Kainuun terähuollon kovapalaterällä pajua nurin. Isoimmat luokkaa 8cm ja hiukan raskas sahattava, eli kovapala tuottaa enemmän kitkaa. Mutta alle 5cm risukossa sai niittää sielunsa kyllyydestä ja on nopea terä. Kokeilin tarkoituksella myös muutaman kerran takapotkun saantia eikä niin herkkä kuin harvahampainen terä. Pitää vielä kokeilla havupuun sahauksessa kesäkelissä kunhan ehtii.
https://www.terakauppa.fi/product/716/raivaussahan-km-tera-225×20-mm-z-26
No on aivan varmaan että energiarangan kanssa joutuu kilpailemaan. Mutta on edelleenkin vanhan kansan puritaanisia metsänomistajia joille on iskostettu 50-luvulla mantra” Ei pihkapuuta saa polttaa”. Samaa totesi aikoinaan Metsä groupin vanhan kansan ostomies kun en pitänyt antamastaan hankintakaupan tarjouksesta vaan kerroin tekeväni kuusikuidut polttopuuksi. Kysyin miksi ei saa polttaa oli vastaus että ”koska saat myymällä näistä rahaa”..
Jos tuolla läpimitan alentamisella tilapäisesti saadaan muutama tuhat ensiharvennusleimikon myyjään myymään puunsa mieluummin selluksi kuin polttoon, niin propaganda on onnistunut. Mutta muistetaan että hyöty maanomistajalle keskivertoenskalla on luokkaa 5-6% enemmän. Eli vaikka siten nousu 30 m3:sta 31,5-31,8 m3 hehtaarikertymään niin onhan helppoa kertoa tietämättömälle että kuinka paljon enemmän tienaat kun myyt nyt. Eli hyöty hehtaarilta luokkaa 1,5x 20 euroa. Eli hehtaarilta 30 euroa enemmän ennen veroja..