Käyttäjän Jalmari Kolu kirjoittamat vastaukset
-
No en ole kummoinen ennustaja mutta voisin kuvitella että uudistamisvelvoite nostetaan lakikeskusteluun vielä tulevaisuudessa. Mutta sitä ennen pitää tulla puusta pula. Ja se on varma asia seuraavassa noususuhdanteessa.
Vuonna 1994 istutin mä-ku sekoitusta. Mäntyä 30%. Kokonaistiheys 1700 kpl/ha. Kasvupaikkana Mt. Vuonna 2020 hakattiin liki kaikki mänty pois. Syynä voimakas etukasvuisuus ja erittäin heikko laatu.
Jäljelle jäi kuuset ja luontaisesti syntynyt koivu.
Sekaistus menetelmää oli tarjottu naapurin mo:lle. Suosittelin mieluummin männyn siemenen käyttöä tai sitten koivun istusta. Siemenkelpoisia rauduksia ei oltu hakkuussa jätetty.
Ja on toimijoita jotka eivät enää edes laputa. Eikä nauhoita leimikoita ennakkoon.
Datasysteemit hoitaa asian.
No toki voit esittää harvennustavan, jos se on kohteeseen sopiva.
Tuo kännykällä kuvailu vastaa jollain tapaa relaskoopilla tehtävää arviointia. Eli puhelimen kamera tutkailee ppa:aa parhaan taitonsa mukaan. Joskus onnistuu, ei ihan aina.
Totta. Moittimisen aihetta ei ole. Hakkuun jälki oli mainiota ja ppa just kohdillaan.
Kävin yhdellä palstalla tutkimassa tuollaisella runkohinnalla tehtyä kauppaa.
Vt 03. arvioin jäävän puuston pituudeksi n. 23m ja relaskooppi kertoi että ppa 18 seuduilla. Puustosta oli paljon poistunut viallista ja erityisesti tyvimutkaista runkoa. Eli harvennettu alaharvennuksena ja ilmeisestikin alkuperä 60-luvun mainiota avojuuritainta joka ilmeisesti kehitetty kiikkutuolin jalaksiin tai veneen kokkapuiksi. Eli päätehakkuuseenkin jää vielä viallista runkoa jonkin verran. Arvioin jäävän puuston rinnankorkeushalkaisijaksi n. 21-23cm. Eli poistunut ehkä luokkaa 19-21cm. Arvion mukaan siis. Voisi ajatella että tuossa läpimittaluokassa tukin osuus ilman laatupoikkeamia olisi luokkaa 35-45%
Poistetut olivat vielä levällään ja oli mielenkiintoinen katsella käytettyä katkontaa. Kuitua oli puitu mukavasti ja lengoista tyvistä 2,7 tumppi, sitten tukki ja loput kuitua. Kovinkaan montaa kahden tukin runkoa ei levällään ollut. Ja osa minimitukeista oli jonkun verran lenkoja, luokkaa 1-3cm tukin pituudella. Lisäksi muutamaan tyvitukkiin jäänyt mutka joka saattaisi olla latvalieriön yläpuolella. Eli tukkia oli koitettu tehdä kaikin tavoin. Pituudet silmämääräisesti 41-50? Ehkä.
En tiedä tuon hinnoittelua enkä kokonaiskertymää. Mutta hakkuun jälkeä ei pystynyt moittimaan. Ja jos ajokonemies hoitaa hommansa niin kaunis metsä tulee jo muutaman vuoden sisällä.
Mutta se mikä kiinnostaa olisi tuon lopputulema? Muistini mukaan tuo kuvio ei olisi vielä ollut akuutin harvennuksen tarpeessa, eli onko kertymä hiukan alakanttiin? Silloinhan tuon tuotto putoaa paljonkin siitä mitä esim. kahden vuoden päästä ptl-menetelmällä olisi ehkä ollut.
No eräs mökkiläinen puolitti omavaltaisesti määrätyn tiemaksunsa parin vuoden ajalta. Perusteena ”En minä niin paljoa sitä käytä”. No tiekunta laittoi perintään ja tämä fiksu vastasi lähettämällä tiekunnalle laskun jonka loppusumma oli perittävä määrä. Perusteli laskua ”että on tehnyt töitä tien eteen”. Tosiasiassa siivosi oman tonttinsa kohdalta pari vattupuskaa.
Maanmittauslaitos varmistaa asian. Digitaalinen aineisto kuten yleiskartta-aineisto voi heittää useita metrejä verrattuna viralliseen maastomerkkiin joista on etäisyydet ja suunnat seuraavin tarkasti tiedossa. Eli digiin ei kannata 100% luottaa.</p><p>Jos maastomerkit ovat jostain syystä kateissa kannattaa tilata rajankäynti. Maksaa, mutta on 100% totuus. Mutta etsi ensin maastomerkit ja pyydä MML:n maanmittaustoimituksen tiedot. Suomi on siitä hyvä maa että kartoitus ja maanmittaus on tehty ammattimaisen tarkasti viimeiset 100 vuotta.
Ohikulkiessa katselin erään aktiivimaanomistajan touhuja. Kuulemma jalka kipeä, niin ei raivaussahalla kärsi tehdä joten tekee raivalla. Melko vetinen Mtkg ja sieltä hieskoivun, pihlajan ja lepän vesaa pois. Ei tuo raivausahaa vastaa, mutta mielenkiintoinen perustelu työn lopputulokselle: ”Raivalla katkaistuun kantoon tulee enemmän haiduttavaa pintaa, joten vesottuu vähemmän”. Saas nähdä.