Käyttäjän Jalmari Kolu kirjoittamat vastaukset
-
<p>Fiksut ihmiset ovat valinneet pörssisähkön, koska se on kuulemma halvinta.</p><p>Samat fiksut ihmiset irrottavat pääsulakkeet kovalla pakkasella ja syövät kylmää leipää kynttilänvalossa, koska pörssisähkö on edelleen pitkässä juoksussa halvinta.</p><p> </p>
Tuollaisella laskurilla voi jälkiviisastella. Ensin kuluneen vuoden tiedot https://www.fingrid.fi/sahkomarkkinat/datahub/kirjautuminen-datahubin-asiakasportaaliin/
Ja siirtää tuonne https://www.liukuri.fi/laskuri
Oma laskelmani pörssisähkön eduksi vuositasolla oli 120 euroa . Tuolla laskurilla 90 euroa. Mutta sehän tässä on vikana että pörssisähkön tulevaisuuden hintaa pitkässä juoksussa ei tiedä kukaan. Muu kuin se joka haluaa sillä rikastua.
Tuollainen 20kV linjan vierimetsän hoito tehtiin meillä päin pari vuotta sitten. Sähköyhtiön kirje oli hyvin selkeä ja toimenpiteet tehtiin maanomistajan suostumuksella.
Sähköyhtiön kirjeessä oli kolme vaihtoehtoa JOS maanomistaja haluaa: a) Reunametsää ei käsitellä ollenkaan b) Reunametsästä poistetaan riskipuut ja ne voi myydä yhteismyynnillä c) Reunametsästä poistetaan riskipuut ja ne jäävät Mo:lle.
Palautettuasi kirjeen homma siirtyi metsäyhtiön haltuun. Jos et palauttanut niin vaihtoehto a) jäi voimaan.
Kaikkia vaihtoehtoja lienee käytetty. Itse otin vaihtoehdon c) toive vapaa katkonta 3-5m ja kerrankin sai valmista polttopuumateriaalia ilman että omaa työtä tarvitsi muuhun kuin pois kuljetukseen. 50m matkalta 7k-m3 puita oli mittalistassa.
Jos ajatellaan että 10 km matkalla olevien maanomistajien määrää ja kolmea vaihtoehtoa niin kohtuullinen paperien pyörittely tuollaisessa. Ja kun siihen lisätään perinteiset kyselyt ja muut veivaamiset niin ei kateeksi käy.
No todella vaikea kysymys. Luontaisesti syntynyt alikasvos tässä siis kyseessä. Tuota tehtiin varmastikin jonkun verran ihan ammattilaisten toimesta silloin kun kuusen taimen ylituotanto oli kovimmillaan. Muistan erään valistustilaisuuden jossa asiasta kysyttiin ja toimialan ammattilainen kuittasi ongelman olevan vähäinen.
<p>No itselleni olen antanut kertoa että koivua min 30v poistaa juurikäävän maaperästä. Mutta pitää myös muistaa että 30 vuoden päästä tuokin kuvio on jonkun toisen murhe. Moni ajattelee toisin. Mutta esim tilanteessa jolloin tuollaisen palstan haluaa myydä juurikäävän olemassa olo ei ole se ensimmäinen asia. </p><p> </p>
<p>Tuo oma kohteeni on 2-jaksoiseen pieni riskikohde. Uudistus raudukselle tehtiin juurikääpäsaastunnan vuoksi. Epäilen että 13 vuotta koivua ylemmässä jaksossa ei ole juurikääpää hävittänyt mihinkään. Mutta uskomaton määrä havupuuta on tulossa alla. Sekometsän ainekset on melko mukavasti koossa ja luulen että raivaan siten että viallinen raudus ja hieskoivu pois ja kuuset johonkin 1000-1200 tiheyteen. Mutta milläs tutkit onko juurikääpä alkanut kadota? Epäilen että ei ole. No jos poistaa havupuun alikasvoksesta suurelta osin niin tulee 1 jaksoinen. Eräs mtkg kuvio on istutettu kuuselle jotain 16 vuotta sitten ja sinnittelee harmaalepän ja tuomen seassa melko mukavasti.</p><p> </p>
Eikös visan kasvunopeus oli aikas paljon hitaampi verrattuna raudukseen?
En tiedä kuinka onnistuisi ja olisi käytännössä istuttaa kuusi reilusti vajaaseen tiheyteen ja jättää istuttamattomia mätäslaikkuja jonne koivu ajan kanssa syntyy? Vajaa tiheys voisi olla luokkaa 1400 kpl/ha. Ehkä.
Tuollainen pieni Mt-lohko löytyy itseltäni jonne kuusen taimia ole ole muistettu laittaa. No ikävää se että hieskoivu on vallannut kasvupaikan 90%:sesti. Ja runkolukua oli riittävästi ennen raivausta.
”Aika tiukka on jos 1600 rauduskoivua ja 1500 kuusta samassa tilassa. Voi olla että kuusi on liian varjossa ja kasvua ei paljon tapahdu.”
No tuossa oli ajatus 2-jaksoisen metsän synnyttämisestä. Kuusella ei ole kiire, kyllä se alikasvoksena sieltä ponnistaa. Ja jonain päivänä koivu otetaan päältä suurelta osin pois. Yhtäaikaa kasvatus ei onnistu, tai koivun pitäisi tulla monta vuotta havupuiden jälkeen.
Tuossa 1600 rauduksen seassa on hirvituhoa ja muuta epäkuranttia. Eli joudutaan poistamaan varmasti osa.
On aika vaikea luoda viljelemällä metsä jossa raudus ja kuusi olisivat samassa latvuskerroksessa varhaisperkauksesta alkaen.
<p>Itselläni vuonna 2010 luontaisesti uudistettu rauduskoivikko jonka varhaisperkaukseen annoin ohjeen: rl 1600 + säästetään kaikki luontainen havupuu joka siis syntynyt siemenestä koivikon alle. Koivikolla etumatkaa arviolta 3-5 vuotta. Seuraava taimikonhoitokerta ehkä ensi tai viimeistään seuraavana kesänä. Ajatuksena sahata pois kynänpaksuinen kantovesa jota väistämättä syntyy tuollaiseen Mt-kohteeseen. Samaten alikasvos havupuista poistetaan mänty ja kuusi harvennetaan 1500 kpl/ha tiheyteen.Sitä en tiedä mikä lopputulos joskus on, mutta ainakin on valinnanvaraa.</p>