Käyttäjän Jalmari Kolu kirjoittamat vastaukset
-
Viime vuonna 0,5ha päätehakkuulta 200 m3. Ikää 90, harvennettu joskus 2000-vuoden kieppeillä. Mt, Pohjois-savo. Jos ei olisi harvennettu, niin kertymä ehkä olisi voinut olla enemmän, tai sitten ei. Historiatietojen mukaan alikasvoskuusikko, joten kasvupotentiaaali rajallinen.
Neuvo: Jos relaskooppitaulukko ei riitä, niin Ppa x Keskipituus :2 ja tuloksesta n.8% pois niin sattuu tasaisessa metsässä aika lähelle oikeaa puumäärää.
No tuohon Panun esimerkkiin eriävä mielipide. Aiempi mo-sukupolvi oli sitä mieltä että taimikon kasvatus tiheänä on paras, samaten harvennuksilla ei ole kiire.
Esim. kuusikko, Omt jossa jostain syystä istutustiheys 2500 kpl/ha oli ikävä ensiharvennettava kolmisen vuotta sitten ja runkoluku eh:n jälkeen piti jättää 1500 kpl, jotta lumi ym. muut tuhot olisi edes kohtuullisesti siedettävissä. Eh:n jälkeen pituuskasvu huimaa, mutta järeyden kasvu hidasta ja toinen harvennus joudutaan tekemään liian aikaisin ja hakkaamaan järeää kuitua.
Koivikko, Rhtg. istutettu raudusta 1800 kpl/ha, lisäksi siemensyntyistä hiestä 1000 kpl/ha lisää. Harvennettu nyt kahdesti ja runkoluku n. 650-700 kpl/ha. Kysyy hyvää hermoa katsoa tiheää latvusta ja tietää että läpimitan kasvussa menetetään päätehakkuussa ainakin 30-70 m3/ha verrattuna tutkittuun koivun kasvatusmalliin.
Männikkö, luontainen. Vt/Mt-. Tiheys eh:ta ennen 2400-2500 kpl/ha. Ensiharvennus kolme vuotta liian aikaisin kertymällä 38m3/ha ja jäävä runkoluku 1200-1400 kpl/ha. Eli toinen harvennus tulee heikolla tukkikertymällä ja sitten joskus joku nauttii edellisten sukupolvien tuloksista.
Mikä tahansa noista kolmesta kuviosta saa asiaa tuntemattoman sanomaan: Ompa sinulla kovat ja hyvin hoidetut metsät ja kasvavat tosi hyvin ja tulee paljon puuta. Totuus on että ei ole, eikä tule.
Tolopainen on osaltaan oikeassa. Suomen puuvaranto taitaa olla euroopan suurin.
Mutta EU:n hämmentäminen, hiljakseen kiristyvät sertit ja suojelu- ja ennallistamistavoitteet voivat tuottaa monenlaista riesaa. Natura 2000 johti aavistushakkuisiin, samaten veromuutos myyntiveroon, Alv-etu ensiharvennuksilla vaikutti hintaan laskevasti jne. Kristallipalloa ei ole, mutta itse odotan a) Ukrainan sodan loppuminen lännen voittoon ja venäjän kovaan tappioon. b) joku iso ja äkillinenluonnonmullistus suurten merten rannoilla tai jotain muuta joka tempaiseen hinnat asianmukaiselle tasolle. Lisäksi kuusen kasvatuksen riskit ovat tällä hetkellä varsin kovat, itse asiassa tänään tuli postissa kirje jossa kehotus tarkastaa eräs kuusikuvio, koska lähella havaittu hyönteisten aiheuttamia metsätuhoja. No onneksi nimi on kauppakirjassa jo tuon osalta. Kävin iltasella katselemassa leimikon läpi ja merkkasin muutaman rauduksen siemenpuiksi.
Pelkästään ruotsalaisten into sijoittaa Suomen metsäkiinteistöihin kertonee jotakin tulevaisuudesta. Samaten Ruotsin hinnan korotukset. Mutta silti munat kannattaa olla useammassa korissa.
No ainakin tällä seudulla paikallisten sahojen maksukyky ja ennenkaikkea katkonta on ehdottomasti edullisempi myyjälle mitä esim. Osuuskunnan. Toki alueelliset erot löytää sopiva ostaja ovat isoja, eikä sahojen vuosittainen volyymi ole niin suuri mitä isoilla. Mutta esim. Osuuskunnan tukista maksama hinta on 4 euroa kiinnolle vähemmän ja latvaläpimitta sentin isompi ja silti menevät samalle sahalle ainakin tällä alueella. Miksi siis antaa Osuuskunnalle ilmaista rahaa? Ja luulisin että alle 100 k-m3 koivutukkierät 7,5 euroa kalliimmalla kuutiohinnalla ovat mieluisia käyttää kuiduksi vaikka Sorsasalossa, verrattuna siihen että ne ajetaan Suolahteen tai Punkaharjulle, tehdashinta on kova, mutta myyjälle sillä ei ole mitään väliä. Kovin moni keskiverto mo. ei osaa hahmottaa sitä että firmojen välinen vaihtokauppa on ollut jo vuosikymmeniä olemassa. Ja ainakin tällä seudulla parin ostajan keskinäinen yhteistyö on mainiota. Molemmat saavat tarvitsemaansa puuta ja logistisesti lähin ketju hakkaa.
Pieni päätehakkuuleimikko, kelirikkokelpoinen. Mielenkiintoisin ero oli koivutukissa 7,5 euroa/k-m3. Muuten normaalia 3-4 euron haitaria, joista oli kyllä helppoa valita paras. Eli Kut-hinta sahalle ratkaisi kaupan. Sahan tarjous aptilla 411-548 150-650 oli selkeästi paras mitä voi ajatella, sentti latvaläpimitassa auttaa kummasti tukkikertymään. Mielenkiintoista myös se että MG tarjosi ensimmäistä kertaa latvusmassasta jotakin. Samaan pakettiin tarjottu myös kuusen istutusta avaimet käteen periaatteella 1800 kpl/ha tiheyten ja voin sanoa että hinta sitä luokkaa että ei tule kauppoja. Uudistamismenetelmä on tuolle kohteelle jotakin muuta kuin kuusen viljely.
Luken mukaan tulevaisuus on vasta edessäpäin.
No ei sijoittanut. Ja aika vaikea on ainakaan tuottavampaa sijoitusta löytää kun myydä 10m3/ha vuosikasvulla oleva terve kuusikko nurin 60% tukkiosuudella ilman ymmärrystä.
No menee jo ohi aiheen, mutta SE:n itseriittoinen ostomies lupasi eräälle kahden euron hinnan korotuksen kuusitukille ja nyt on aika myydä, koska kirjanpainajakin on jo kuultu olevan pitäjässä. Jäi vaan kertomatta että yhtiö nosti tuolloin kut latvaläpimitan 16 senttimetristä 18:sta. Ja Mo oli iloinen että noin kova tarjous, mihin muut eivät pystyneet. Ja kaikki 03:set pinoon vaan. Kasvua olisi ollut vielä 10-15 vuoden ajaksi, eikä tuholaisongelmasta tietoakaan. Mo ei käsitä vieläkään että ns. kustiin silmään.
”Epäilen, että nykyisin n. 10 hehtaarin 60-80 tuhatta euroa ostettaessa maksavan keskiverto metsätilan pääomaa ei saa millään keinoin tuottamaan”.
Päästäänkin kysymykseen miksi esim. Ruotsalaiset sijoitusyhtiöt maksavat hitonmoisia ylihintoja mukisematta Suomalaisten metsätiloista? Minkälainen kristallipallo lienee, jolla ennustetaan markkinoita esim. viiden vuoden päähän?
Excel on aika hyvä. Samaten taskulaskin. Pyrin itse hoitamaan varhaisperkaukset ja taimikonhoidon mieluiten etupainotteisesti. Omaa kalustoa lähikuljetukseen ei ole, joten ostan jonkun verran konetyötä sekä viimeiset kaksi kevättä istutuksia, sekä olosuhteiden salliessa luontainen uudistaminen aina kun mahdollista. Koen tuottavampana hankkia leipätyöstä rahaa, kuin viettää illat ja viikonloput uudistusaloilla. Kuviokokoja olen saanut hiukan kasvamaan ja hoitorästejä ei tällä hetkellä ole. Kannattavuutta pudottaa kehitysluokkajakauma joka on kovin suureltä osintaimikkoa-sekä nuoria kasvatusmetsiä. Heti hakattavia 04-luokan kuvioita on pinta-alasta vain 4,6 % ja harvennuksia vasta aikaisintaan viiden-seitsemän vuoden päästä.