Itselleni on opetettu että kanto saa olla niin pitkä että siinä voi vielä raivurin kanssa liikkua. Eli nilkasta puolisääreen. Nopea sahata ja vesominen vähäisintä. Ja vielä kun saa terän siihen kuntoon että kannon katkaisupinta on mahdollisimman rikkonainen kannon kuivuminen ja sitä kautta vesominen on vähäisempää. Eli terässä on oltava kehänopeutta ja riittävä haritus. Myös hammasluvulla on asiaan vaikutusta.

Ja tästäkin aiheesta on väännetty jo kymmeniä kertoja..

”Jos tuota ketjunopeutta haluaa laskeskella, pitäisikö tuo halkaisija mitata kuitenkin vetorattaalla olevan ketjun vetoniitin keskeltä?”

Voi laskea. Kaava toimii samoin. Tuon suuren ketjunopeuden hyöty on aika harvoissa tapauksissa. Isolle puulle esim. Huskin 560 vakiokokoisella ketjupyörällä on oikein viilatulla ketjulla huomattavasti parempi ja katkaisun tehokkuus on omaa luokkaansa verrattuna viritettyyn keskikokoiseen, joka on taas pienellä puulla karsinnassa parempi. Mutta hyöty on varsin pieni, vaikka tuollainen virittäminen on ihan mukavaa.

Jos moottorin kierrosluku on 13000 r/min ja ketjurattaan halkaisija 40mm niin ketjunopeus on minuutissa 1632,8m ja sekunnissa silloin 27,3 m/s.

45 mm ulkohalkaisijalalla vastaavilla kierroksilla ketjunopeus minuutissa 1836,9 m ja sekunnissa 30,6 m/s.

50 mm ulkohalkaisijalla ketjunopeus minuutissa 2041 m  ja sekunnissa 34 m/s.

Jos oletetaan että 13000 kierrosta ja pyritään ketjunopeuteen 40 m/s niin laskujeni mukaan vetorissa pitäisi olla 58,79 mm halkaisijaltaan.

No kannattaa muistaa että se nuori kuski joka on päässyt töihin hakkuukoneen ohjaamoon on läpäissyt jo aika monta seulaa. Ja työ opettaa loput, jos alalla aikoo jatkaa.

Kokonaan toinen kysymys on se miksi koulut tuottavat päälukua laadun sijasta. On aika iso virhe ja kallis kustannus jokaiselle veronmaksajalle että oppilaaksi otetaan mieluusti nekin joilla ei edellytyksiä siihen ole.

99% kokemukset nuorista hyviä. 1% voidaan kertoa tässä. 03 männikön harvennus ja olin itse  aikoinaan hakkaamassa ensiharvennusta moottorisahalla ja ajettiin traktorilla pois. Kohde rinnemaastossa. Kuskia helpottaakseni merkkasin selkeästi kuitunauhalla vanhan pääajouran, josta kuviolle pääsee. Kerroin tästä myös puunostajalle.

No kuski oli käynyt leimikon varrella kokonaan eri kulmasta eli jyrkimmästä mahdollisesta kohtaa nauhoitusta huomioimatta, kaatanut muutaman rungon ja kääntynyt pois ja kone lavetille, ”koska ei voi hakata”.”Kone menee nurin”.

Kauppa päätettiin ja seuraava ostaja, jolla itsellä hakkuukonekuskin tausta sanoi että ei tuon hakkaamisessa ole mitään ongelmaa ja nyt vaan odotellaan koska pino alkaa kasvamaan.