Käyttäjän Jalapa kirjoittamat vastaukset
-
Jos laskee vain investointikustannukset, niin mielestäni ne pitäisi pystyä kuolettamaan kolmessa, – korkeintaan viidessä vuodessa. Näin tässä tapauksessa ei tapahdu, joten hankinta ei ole kannattava. Mutta mikäli ottaa mukaan viherhypen niin tilanne muuttuu.
Jotenkin tuntuu, että henkilöt jotka puhuvat paatoksella jatkuvan kasvatuksen puolesta eivät itse omista metsää eivätkä erota mäntyä kuusesta. Koska asiakysymyksiin eivät osaa tai pysty vastaamaan vaan suolletaan asiaan kuulumatonta jargonia aritmetiikasta ynnä muusta.
Kysymys kaikille jatkuvan kasvatuksen kannattajille.
Kuinka etelän MT-pohjan hienojakoiset maat uudistuvat itsestään?
vinkki: Lumettomassa maassa rouste nostaa kaikki siemenestä syntyneet sirkkataimet
Niin Perko. Onko sen väliä saako taimikosta tai tilasta tiliä viiden tai viidenkymmenen vuoden päästä?
Itselläni yhdessä tiloista on vain T1 taimikkoa, tila siirtyy lapselleni tai lapsenlapselle. Jollei halua sitä pitää niin myykööt …vettiin. Ei tavaraan tai tiloihin kannata rakastua.
Sitä paitsi tilan arvo karkeasti 1.5 kertaistuu 20:n vuoden välein. Joten kyllä niissä raha säilyy.
Näin voin toimia kun metsät on ostettu palkkatyöllä eikä perinnöllä.
löytää = käyttää
… tanan automaattikorjaus
Puun myynnissä voi löytää kaikkia metsävähennyksiä, mutta tilan myynnissä tuloutuu vain myytävän tilan käytetty metsävähennys.
Missäpäin ne Perkon metsät sijaitsevat? Lämpösumma ja maapohja?
Ainakaan täällä etelän MT hienoilla tai edes keskikarkeilla mailla ei jatkuva kasvatus onnistu. Talven jäljiltä ei löydy yhtään kuusen tai männyn sirkkatainta jolla olisi juuret maan alla, mikäli löytyy niin ne ovat viisi senttiä lehtihumuksen alla.
Kerrohan Perko kuinka käytännössä toteutat jatkuvan kasvatuksen tällaisella maalla?
Voi tietysti sanoa, että lehtipuilla, -mutta kun lehtipuun kasvatus ei onnistu hirvien, peurojen, kauriiden johdosta.
Jj, pohjoisessa 20€/k-m3 puustosta, taimikot tulevat kaupanpäälle, niille kun ei voi laskea arvoa yli sadan vuoden kiertoajalla.
Ikävä vain, kun taskulaskimella tekee kauppaa niin usein jää kärjestä.
Näemmä olin väärässä jäätymisen suhteen. Parikymmentä vuotta sitten kun kävin ahkerasti pilkillä, niin viikon aikana taisi se 20 cm tulla jäätä. Jäälyhdyt tuntuvat jäätyvän nopeammin. Ämpärillinen vettä on toisinaan ollut umpijäässä vrk:n kuluttua. Nyt ei pääse testaamaan kun mittari näyttää +0′.
Jäätien teko vaatii kuitenkin vettä, esim 100 metriä pitkä ja 5 metriä leveä tie tarvitsee 5 kuutiota vettä, että paksuus kasvaa yhden senttimetrin.
Hyvin ehtii jäätyä tänä talvena. Helmikuu on Suomessa kylmin kuukausi. Lumeton jääpeite jäätyy 20 cm:ä vuorokaudessa -20′ pakkasella.