Käyttäjän Jalapa kirjoittamat vastaukset
-
Itselläni kävi toisinpäin, naapuri kaivoi rajaojan (pelto) ja oja päättyy palstani kulmasta läpi. Jos olisin tiennyt kaivuusta, olisin pyytänyt, että kaivaa minunkin puolen ojan syvemmäksi, (40m) että vesi pääsee virtaamaan kunnolla.
Maailman hiilidioksidipäästöjen vähentäminen on vähän samanlaista kuin hölmöläisten peiton jatkaminen. Tauti on ehkä oikea mutta lääke osittain väärä. En usko, että co2 päästöjä saadaan tuntuvasti alennettua maailman kasvavalla väkimäärällä joten hiilinieluja pitäisi lisätä. Nielujen lisääminen onnistunee helpoiten lisäämällä puita ja puunkasvua. Puunkasvun lisäämisen tietää jokainen metsänomistaja, mutta puita pitäisi lisätä. Suomessa löytyy paljon alueita joihin voisi istuttaa puita,-vanhoja laidunmaita, puistoja ( jotka ovat lähes pelkkää nurmea), peltoheittoja, ojan- ja joenreunoja, yms. Varsinkin Eteläsuomessa teiden varsilla näkee paljon heinää kasvavaa ”joutomaata” joihin sopisi lisää puita. etc. Uskon, että Europasta löytyy vastaavia paikkoja ja alueita joihin voidaan istutta puita.
<div class=”comment__meta bbp-sidebar-meta”>
<div class=”bbp-reply-author”><span class=”bbp-author-name”>Perko</span><span class=”comment__time bbp-reply-post-date”>6.11.2021, 11:50</span></div>
</div>
<div class=”comment__content bbp-reply-content”>
<div class=”comment__text js-discussion-text”>”Hyvin hoidetut elinvoimaiset metsät kyllä kasvavat koko ajan uutta puuta”
Harvinainen viisaus: mehtäukko
Mehtis sentään on oikeilla jäljillä metsä kasvatuksessa, toisin kuin eräät.. ??
</div>
</div>Kyllä siinä pitää olla luja usko kannattavuuteen ja toiminnan järkevyyteen kun puuston pitää kasvaa 30 vuotta, ehkä enemmänkin, ennenkuin puuuston määrä kattaa uudistuskustannukset.
Ei metsänuudistamiseen käytetty raha mihinkään katoa. Siellä se taimikossa säilyy. Mikäli rahapula iskee, niin metsästä saa omansa pois.
Onko oikea g sopiva ketju?
Lähettävät alv 0%, kun on ly.
Lasku emailiin.
Puuhastelijan laskelma on aivan oikein.
Kerrotko Jovain, miksi /mikä selluyhtiö maksaisi hankintapuusta extraa, eli enemmän kuin pystykaupalla. (lisättynä yhtiön korjuukustannukset)
Eihän kalliimmalla ostamisessa olisi mitään älyä!?
Kun päätehakkuun tuloista vähennettynä tilan ostohinta jää rahaa käteen. Tästä vielä vähennän laikutuksen ja taimien hinnan, jää vieläkin rahaa (paljon) . Onko tämä sitten huono diili?
Miksen käyttäisi tätä ’ylijäämää’ uuteen sijoitukseen? (taimikko etc)
Osakesijoituksetkin tuottavat osinkoja, ja nämä rahat ohjaan takaisin markkinoille.
Missä kohtaa tein tappiota?
Kannattamatonta yritystoimintaa ei pidä koskaan tukea. Aina kun jotain tuetaan niin hinta nousee 50-100 prosenttia tuen määrästä. Metsätalouteen pitää suhteutua kuten pörssisijoittamiseen, älä laita rahaa enempää kiinni kuin sinulla on varaa hävitä. Ja mikäli vielä ostaa ylihintaisen metsätilan, niin riskit vielä moninkertaistuvat.
On totta, että rahaa on jaettu koijareille ynnä muualle, mutta ei sitä rahaa tarvitse jakaa ’metsäkoijareillekin’.
En minäkään itke syksyllä istuttamieni taimien perään, kesän helteet ovat tapanneet osan taimista, omasta pussista pitää kaivaa rahat täydennysistutukseen.
Muuten, metsänomistus on Suomessa täysin vapaaehtoista.
Paskempi juttu jos näin pääsi käymään. Heti kun jotain tapahtuu niin huudetaan valtiota apuun. Itselläni on pieni metsätila Taivalkoskellakin, mutta siellä ei myrsky tehnyt tuhoja. Vahinkojen varalta itselläni on paras mahdollinen vakuutus kaikessa, ajoneuvoissa kasko, ok-talo täysarvo, metsät vakuutettu, venevakuutus, tapaturmavakuutus, henkivakuutus etc. Ja voiko joku yrittäjä/metsänomistaja väittää ettei liiketoiminnassa olisi riskejä, voi tulla myrsky, tulipalo, eläintuho tms. mutta niiden kanssa pitää elää. Jos tätä ei tiedosta/ymmärrä kannattaa myydä metsät (ja muu omaisuus) jollekin muulle, ketä kestää/ymmärtää riskin.