Käyttäjän JacktheRibber kirjoittamat vastaukset
-
Niitä ylivuotisia ei monta ilmesty kaikkiaankaan. Ne eivät ole ongelma. Vuodenaikaisvaeltajat loppuvat kun ne kaikki ammutaan.
Tämä puuntuottajaksi naamioitunut timppa: ”Insinöörinä olen tottunut siihen, että faktat selvitetään ennen kuin tehdään johtopäätöksiä.”
Laitetaanpas tähän sitten vähän faktaa. Kyseessä on ote 2009 julkisesti tarkastetusta väitöskirjasta.
Tuire Nygren
Suomen hirvikannan säätely – biologiaa ja luonnonvaraPOLITIIKKAA
”…Vuonna 1906 lupia myönnettiin jo joka puolelle Suomea. Vuosittain kaadettiin 200-800 uroshirveä… …Suotuisa kehitys päättyi viimeistään rauhattomiin vuosiin 1914-1918. Keskustelu hirvistä oli jo tuolloin kiihkeää ja polarisoitunutta. Suomen Metsästysyhdistys esitti maan kaikille kuvernööreille ryhtymistä toimenpiteisiin hirven suojelemiseksi häikäilemättömältä salametsästykseltä. Samaan aikaan MAANVILJELIJÄT valittivat hirvivahingoista; VAADITTIIN jopa hirvikannan HÄVITTÄMISTÄ KOKONAAN. Lopulta, kun kanta oli huvennut lähes olemattomiin, päädyttiin vuonna 1923 jälleen täysrauhoitukseen. Tuolloin rauhoitushankkeen aktiivisena toimijana oli vastaperustettu Suomen Yleinen Metsästäjäliitto (jonka puheenjohtajana toimii metsätaloustuottajajärjestön äänenkannattajan päätoimittaja lauri kontro, jota MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja tiirola on ylistänyt tällä pastalla maasta taivaaseen), joka toisella anomuksellaan sai maan hallituksen (joka onkin sitten ollut tuon terroristijärjestön pihtiotteessa ja hampaattomana puudelina) myönteiseksi esitykselleen. Ensimmäinen kerta ei tuottanut tulosta, koska hirveä pidettiin VAHINKOELÄIMENÄ.”
Se on edelleen vahinkoeläin, joka tulee hävittää sukupuuttoon puuntuotantoalueelta. Sittenkin sille jää lahmattavaksi toistakymmentä miljoonaa hehtaaria.
Kerran vielä pojat ennenkuin ruumis kylmenee: sahatavaran vientihinta nousi huippusuhdanteessa (2007) 35%, mutta tukin hinta 60%.
Joka tuosta yhtälöstä vääntää voitollisen saa takuulla nobelin palkinnon. Todellisuudessa yhtä uskottava kuin metlan myyrätuhovastaavan lumikkohypoteesi.
Sahatavaran vientihinta oli 2001-2005 hyvin tasaisesti 170€/kiintokuutiometri, mutta hintapiikissä 2007 pienen hetken 230€/kiinto, kunnes sitten palautui nopeasti tuolle vakiintuneelle tasolle. Hetkellinen nousu yli 35%. Siitä huolimatta tukin kantohinnat nousivat 60%.
Tämän perusteella on perusteltu syy olettaa, että käräjöijät joutuvat maksamaan tuon tukin ylihinnan takaisin, jahka prosessi etenee.
Taannoin toimittaja riikilä tapansa mukaan tarkisti juttuunsa seuraavanlaisen kuvion johtavalta erikoisa siantuntijalta (tällä kertaa kyseessä ei ollut myyrätuhovastaava vaan kasvuvastaava): paljonko vai vähänkö kasvaa 650 runkoa (hehtaarilla), kun lustonohuus on 3 millimetriä ja kasvuvaippa on (jokaisessa rungossa sillä hehtaarilla) yli 30 neliömetriä.
Erikoisa siantunteva vastaus oli: kyllä se toistakymmentä kuutiota kasvaa.Kyllä se todellakin kasvaa.
Vähintään miljoona (1000000) hehtaaria kuivia kankaita on holtittoman sorkkaeläinlaidunnuksen ansiosta jouduttu uudistamaan kuuselle.
Lasketaan tappio aluksi pelkällä kuitupuulla. Kasvutappio on vuodessa 5 miljoonaa kuutiota. Kuitumännyn kantohinta näkyy olevan päätehakkuussa rapia 17€. Miljoonan hehtaarin tappio kantohintana 85 miljoonaa euroa. Kun raaka-aineen hinta on sellun hinnassa 4%, onkin tappio lopputuotteessa 2125 miljoonaa€. Yli 2 miljardia€. Vuodessa.
