Käyttäjän JacktheRibber kirjoittamat vastaukset
-
Metsämyyrä nyt vain sattuu olemaan reviirimyyrä, eli sitä on pinta-alayksikköä kohti enimmilläänkin tietty määrä. Ei koskaan vilisemällä, kuten on peltomyyrää, jonka ydinhabitaatti on pelto, vaan ei taimikko (joka on myös metsämyyrälle marginaalihabitaatti), jossa se tekee pahimmat tuhot, kun kettu-uhka puuttuu.
Aivot ovat ajattelua, eivät typerien ö-siantuntijoiden peesailua varten.
” Vaihtoehtoissaalishypoteesin mukaan metsien yleispedot siirtyisivät hyödyntämään linnunpesiä myyräkantojen romahtaessa. Saamamme tulokset eivät kuitenkaan tue tätä olettamusta, pesätuhot ovat olleet suurimmillaan hyvinä myyrävuosina.”
Juuri tuosta syystä surullisenkuuluisa henttosen hypoteeseihin perustuva alati kiihdytetympänä jatkuva vuodesta 2001 alkanut pienpetojentappokampanja on romahduttanut kanalintukannat. Ja räjäyttänyt sekä myyräkuumeen että borrelioosin ilmiömäiselle tasolle.Borrelioosin reservuaari ovat myyrät, joista punkit saavat tartunnan.
Kettukanta on onnistuttu puolittamaan henttosen pääjohtamalla myyräkannansäätelyjärjestelmän tuhoamiskampanjalla. Kettu on myös reviirieläin, kuten on metsämyyrä. Puolet kettureviireistä on tyhjänä (verrattuna aikaan ennen tuota holtittoman johtajan johtamaa holtitonta kampanjaa), josta on seurauksena borrelian viisinkertaistuminen.Myös puutiaisaivokuume (jonka reservuaari on myyrä) on onnistuttu nostamaan uuteen ennätykseen.
Puutiaisaivokuume on siitä lohdullinen, että siihen kuolleisuus ( siis ei jää kitumaan) on 1%. Haittapuolena taas on se, että myös 1% saa hengityshalvauksen (”saa”, pääsee viettämään lopun elämänsä hengityskoneessa).Myyräkannansäätelyjärjestelmän manipuloijat ovat saaneet aikaan sen, että myyräkuumetapaukset ovat ovat räjähtäneet käsittämättömän korkealle tasolle.
Kun myyräkuumetta oli aikavälillä 1945-1980 kokonaista 1300 tapausta, niin viime vuonna sitä oli 2088. Tänä vuonnakin on jo 301 tapausta (21.04.2015). Suoraan verrannollinen metsämyyrien määrään.
”Pikkujyrsijöistä tiedetään, että ne vähentävät liikkumistaan ja jopa runsaiden ravintolaikkujen käyttöä, jos petouhka on niissä suuri.”
Asian julkaisu juuri kepun vaalivoiton jälkeen on selkeä viesti stupidon porukalle.
Niistä kenraaleista sitä tasoa löytyy: heklunttikin sijoitti wincapitaan (finanssinero kailajärven ylivertainen luomus, vähintään yhtä uskottava kuin lumikkohypoteesi).
Kyllä haapa on pohjoisen pallonpuoliskon ylivoimaisesti tärkein puulaji. Tämä on ekologian kulmakivi. Kuten susi ravintoketjun huipulla tärkein eläinlaji. Käytännössä kaikki muut lajit ovat vaihdettavissa, mutta eivät nämä kaksi.
”…Kun ihminen on ajanut suden sukupuuton partaalle, niin hirvikanta on kasvanut niin suureksi, että haavan uusiutuminen metsissä on lähes mahdotonta… …Haapa on pohjoisten metsien avainlaji, josta sadat muut lajit ovat jollain tavoin riippuvaisia…”
Sekin susi olisi tappanut ja syönyt seuraavan vuoden aikana ainakin kymmenen hirveä. Sama määrä hirviä ammutaan syksyisin kolmelta hirvikoiralta, keskimäärin.
Jokainen susi korvaa moninkertaisesti niinsanotut koiravahingot.
Suden tappamasta piskistä ei tule maksaa korvausia, vaan omistajalle kovat sakot.
Suomen metsäkanalintukantojen hoitosuunnitelmassa (tämä versio on luonnos, joka on julkaistu 12.03.2012) sivulla 25 lukee:
”Myyrät ovat ketun pääravintoa”.Niitä kettu syö vuodessa 10000, yhteensä noin 200 kilogrammaa (vuodessa).
Miten ”setori” pyydystää nuo säästyneet 10000 myyrää (tapettua kettua kohti)? Kettujahan tapetaan juuri siksi, että jäisi enemmän saalistettavaa metsästäjille. MIten valmistat ne ruoaksi?
Miten vältät myyräkuumeen käsitellessäsi metsämyyriä?
10000 säästynyttä (yhtä kettua ja vuotta kohti) myyrää on massiivinen borrelia- (borreliatartunnat ovat viisinkertaistuneet pienpetojentappokampanjan ansiosta), puutiaisaivokuume- ja jänisruttoreservuaari.
”Korpituvan besserwisser”, heh, heh!
Tämä Willian Munny on samanlainen traaginen surullisen hahmon ritari kuin Joel Lehtosen Sakris Kukkelman, joka uskottelee itselleen olevansa naisten rakastama sankari.
Viime vuonna suomessa kirjattiin kaikkiaan 9518 hirvieläinonnettomuutta. Joka päivä auton kanssa kolaroi 26 hirveä, kaurista, peuraa tai poroa.
”Vähintään sama tahti jatkuu tänäkin vuonna”, kertoo liikenneturvallisuusasiantuntija Seppo Sarjamo Liikennevirastosta.