Käyttäjän JacktheRibber kirjoittamat vastaukset
-
Kyllä metsähallituksella on puunmyynti hanskassa; ihan ovat ammattimiehet asialla.
Johdosta tosin on pienen ajan sisällä lentänyt kaksi sälliä ulos kuin leppäkeihäät. Ja hyvä niin.13.12.2014 kirjoitin tällä palstalla toisessa kartelliketjussa seuraavaa:
”Sahatavaran vientihinta oli 2001-2005 hyvin tasaisesti 170€/kiintokuutiometri, mutta hintapiikissä 2007 pienen hetken 230€/kiinto, kunnes palautui hyvin nopeasti vakiintuneelle tasolle. Hetkellinen nousu yli 35%. Siitä huolimatta tukin kantohinnat nousivat 60%.
Tämän perusteella on perusteltu syy olettaa, että käräjöijät joutuvat maksamaan tuon tukin ylihinnan takaisin, jahka prosessi etenee.”Todella mielenkiintoista!
savon sanomat 09.10.2008:
”Myyriä on Kainuun eteläpuolella enemmän kuin koskaan Metlan 30-vuotisen pyyntihistorian aikana. Petoja on ollut hyvin vähän maastossa, ja se on mahdollistanut myyräkannan nousun.”Mikäs hävittikään ne myyränsyöjät? (seuraava teksti on vuodelta 2001):
”Metsästäjäin keskusjärjestö käynnisti vuodenvaihteessa kampanjan, jonka tarkoituksena on tehostaa pienpetopyyntiä. Tietyn määrän pienpetoja pyytäneet metsästäjät voivat osallistua arvontaan, jossa palkintoina on mm. aseita, kiikareita ja onnekkaimmalle maastoauto koko vuodeksi käyttöön.
Kampanjan ekologiset perusteet ovat vahvat ja jokaisen metsästäjän on syytä tuntea ne, jotta voi perustella pyyntitarvetta myös sellaisille henkilöille, jotka saattavat vastustaa pienpetojen metsästystä.”Seuraavassa pätkä Terveyden ja Hyvinvoinnin laitoksen lausunnosta:
”…puutiaisaivokuumeen aiheuttamien hengityshalvaustapausten ilmaantuvuus koko Suomen väestössä on vähintään 1 tapaus kolmessa vuodessa ja odotettu hengityshalvauksen hoitoaika 10 vuotta…”Tuolla aiemmin (17.04.2016) veljenottopoika (Antonin poika) kirjoittaa ihan sekavia myyräkuumeesta.
Sallan tapauksen jälkeen se tuli uudelleen esille juuri 1960-luvulla. Juhani lähdevirta teki taudista savonlinnan keskussairaalan potilasaineiston perusteella vuonna 1971 väitöskirjan, jossa taudinkuva esiteltiin yksityiskohtaisesti. Lähdevirta yritti jo silloin epidemiologisin keinoin todistaa metsämyyrän taudin välittäjäksi.
Tunnen henkilökohtaisesti ensimmäisen myyräkuumeeseen sairastuneen pohjois-savolaisen. Tapaus sattui 1960-luvulla. Henkilö eristettiin kuopion keskussairaalaan, koska ei tiedetty että onko kyseessä vakavakin tartuntatauti. Oireet olivat ennennäkemättömät ja ennennäkemättömän rajut. Parantui kuitenkin aikanaan.
Että miksi mustikkatyypin havumetsässä on enemmän puutiaisia kuin lehtipuumetsässä?
Tunnettu ekologi professori susipulliainen kertoi kerran keskustellessamme, että jokaisen eliön perustarpeet ovat ravinto ja suoja. Borrelian pääreservuaari (samoinkuin myyräkuumeen) on metsämyyrä.
Mustikkatyypin havumetsä tarjoaa parhaiten nuo edellytykset. Paljon paremmin kuin lehtipuumetsä.Holtittoman sorkkaeläinlaidunnuksen aikaansaamia ylimääräisiä kuusimetsiä on jo miljoonia hehtaareita (kuusta kuusen perään kuusenjuurikääviköihin). Siinä osasyy borrelian räjähdysmäiseen lisääntymiseen.
