Käyttäjän JacktheRibber kirjoittamat vastaukset
-
Mielenkiintoista: ”Muita keinoja ovat apurahojen ja virkojen epääminen ”vääriä” ajatuksia esittäviltä tutkijoilta.”
Seuraava vastine Matti Kärkkäiselle on julkaistu Käytännön Maamiehessä 7/2009:
”Jos pedoilla olisi merkitystä taloudellisesti merkittävien myyrätuhojen estäjinä, otaksuisi nuoremman rahanhimoisen ekologipolven kilpaa hakevan tutkimusrahaa alan tutkimukseen. Mutta eipä hae. He tietävät ilmiön perusteet.
Heikki Henttonen
Metsäeläintieteen professoriOtso Huitu
Varttunut tukijaMETLA”
Paradigman muuttamiseen tiedeyhteisössä (lumikkohypoteetikoiden tiedeyhteisö, heh, heh) liittyy aina taistelu valta-asemasta, sillä muutos (se, että viimein tajutaan, että maan 20000 lumikkoa eivät vaikuta yhtään mitään myyräkantaan, mutta nykyisin vuosittain tapettavat 400000 myyriä pääravintonaan käyttävää yleispetoa OLISIVAT vaikuttaneet) vie vallan vanhan opin kannattajilta. Tiedeyhteisön hyväksynnän saavuttaakseen julkaisun on läpäistävä vertaisarviointi, ja koska arvioijiksi valitaan AINA tiedeyhteisön arvostamia (typerääkin typerämpiä lumikkohypoteetikoita) henkilöitä, vanhan koulukunnan edustajat saavat hylättyä UHKAAVAT kirjoitukset epärelevantteina.
Se joku näköjään mainitsi myös lumikkohypoteetikko henttosen, joka on nisäkästieteellisen seuran puheenjohtaja, jonka sihteeri taas on tuo toinen mainittu eli huitu.
2011 kertoi tämä edellämainittu seuran sihteeri omassa esityksessään nisäkästieteen päivillä:
”Myyrien kannanvaihtelut Suomessa ovat voimistuneet huomattavasti viimeisen puolentoista vuosikymmenen aikana”, jonka syyksi ihan itse on oivaltanut jo vuosia aiemmin:
”Petoja on ollut hyvin vähän maastossa, ja se on mahdollistanut myyräkannan nousun”, joka näyttää olevan sitaatti savon sanomista.Tuossa kyseisessä hutkimuksessahan kyseinen hutkija on altistanut koe-eläimet tietylle bakteerille. Tyypillinen manipulaatio, jota noissa piireissä harrastetaan (jos tulos ei miellytä, niin TUTKIMUSTA ei julkaista). Tämä tukee halutulla tavalla hypoteeseja.
Samantyyppinen koe voitaisiin järjestää myös ”trooppisella päiväeläimellä”. Altistetaan vaikka parille ebolaviruskannalle vaikkapa kaikki saksalaiset. Jo etukäteen tiedetään, että kuolleisuus altistetuilla on 50-90%, vähän viruskannasta riippuen.
