Käyttäjän jabe kirjoittamat vastaukset
-
No juu, itsekään en oikein pidä viisaana puhetta turpeen käytön täydellisestä lopettamisesta.
Saattaa toki olla etten ymmärrä politiikkaa ja että Niinistön puheet ovat kokonaisuuden kannalta järkeviä, hoputtaen turvealaa petraamaan toimiaan ja saaden sen tyytymään tiukempaan kompromissiin.
Onhan kait niin ettei yksi ympäristöministeri Suomesta mitään teollisuudenalaa lopeta, kyllä siihen isompi porukka tarvitaan. Toki pikkuhiljaa alkaa kansa uskaltautua vaatimaan oikeuksiaan ja poliitikotkin joutuvat tarkastamaan kantojaan.Mutta turpeenottoon. Ongelmia siinä on kaksi:
-Luontoarvojen / virkistysmahdollisuuksien häviäminen soita tuhottaessa
-Virkistysmahdollisuuksien / luontoarvojen väheneminen humusvalumien seurauksenaArvokkaita soita on helppo suojata kieltämällä niiden otto turpeennostoon. Tosin tämäkin vaatii lainsäädäntötyötä ja poliittista tahtoa, monet tahot tekevät kaikkensa jotta rajoitukset pysyisivät mahdollisimman lievinä.
Vesiensuojelutyö onkin sitten ehkä hankalampaa, täydellistä teknologiaa humuksen pysäyttämiseen ei ole, varsinkaan isojen virtaamien aikaan. Ja mitä isommat systeemit rakennetaan, sitä kalliimmaksi tulee, ja tässä ollaankin helposti kannattavuuden rajoilla. Ellei valtio sitten ala taas lisäämään tukea…
jatkoa edelliseen:
Nuorten taimikoiden hoitamattomuus jossain mielessä on kyllä uhka virkistyskäytöllekin, koska se vain hidastaa metsän kasvua isopuustoiseksi. Jos metsä jäisi loputtomiin kasvamaan koskematta niin tietysti syntyisi luonnontilaisen kaltaista metsää, aikanaan varttunuttakin, mutta yleensähän käy niin että taimikko raivataan sitten kumminkin jossakin vaiheessa.
Olennaisempaa olisi että taimikonhoidossa ja harvennuksessa osattaisiin ajatella muutakin kuin puunmyyntituloja, eli metsään jätettäisiin eri puulajeja, tihentymiä, isoja puita jne. monipuolistamaan metsän rakennetta.Aukkohakkuiden luvanvaraistaminen lienee oikeasti aika huono idea, sen voi kohtuu hyvin argumentein torjuakin. Mutta kyllä vuosittain hakattavaa pinta-alaa saisi pienentää, ja osittain korvata vaikka sillä jatkuvalla kasvatuksella. Lisäksi aukkojen suunnittelussa saisi ottaa uusia malleja käyttöön, jotta saataisiin luonnollisemman muotoisia ja osin isompiakin aukkoja, jotka lisäksi uudistettaisiin niin etteivät ne olisi yhden puulajin tylsää puupeltoa vaan vaihtelevia sekametsiä.
vihreen koneen kuskille:
Jatkuvan kasvatuksen hakkuissa joudutaan poistamaan varsin paljon ylispuustoa, niin ettei sitä jäljelle jäävää ainakaan ryteiköksi voine sanoa.
Mutta samalla kyllä metsäisyyskin joksikin aikaa vähenee, ei kuitenkaan niin pitkäksi aikaa kuin avohakkuussa.
30-vuotiasta metsää en henkilökohtaisesti yleensä pidä vielä kovinkaan mielekkäänä ympäristönä, mutta tietysti eri henkilöillä on eri katsantokannat ja varmasti niitäkin löytyy joille sellainen kelpaa mainiosti.
Kuitenkin moni haluaisi liikkua myös laajemmissa varttuneemmissa metsissä, joissa olisi hieman oikean metsän tuntua. Tälläisiä ei nykyään kovin helposti talousmetsäalueilta löydä, kun aukot pirstovat kaikki alueet pikku puskiksi.
Tähän ongelmaan auttaisi kyllä paremmin kiertoajan pidentäminen ja isojen suojelualueiden perustaminen, kuin jatkuva kasvatus.Se että ”metsä kasvaa nopeammin kuin hakataan” tarkoittaa sitten vain sitä että puukuutioita on metsissämme enemmän, ei suinkaan sitä että metsiä kasvatettaisiin koko ajan pidemmällä kiertoajalla. Eikä se siten juurikaan auta tässä virkistyskäyttöasiassa, paitsi sitä kautta että on helpompi jättää joitain alueita kevyemmälle metsätalouskäytölle kun muualla puu kasvaa tehokkaammin.