Käyttäjän jabe kirjoittamat vastaukset
-
Tässä toimiva linkki tuosta Kevitsan kaivoksen valituksesta:
http://goo.gl/BwdvUNäinhän se näyttää olevan että mieluusti firmat säästäisivät myös ympäristönsuojelutoimenpiteistä, luottaen siihen että halvalla rakennettu toimii hyvin eikä mitään odottamatonta tapahdu. Näinhän Talvivaarassakin on tehty.
Viranomaiset eivät saa olla näin sinisilmäisiä, vaan lait on tehtävä tiukoiksi ja valvonnan oltava mieluummin liian tiukkaa kuin liian löysää.
Jos ei tällä hetkellä ole kannattavaa rakentaa jotakin kaivosta kunnon ympäristönormein, niin jokusen vuosikymmennen päästä luultavasti on.
Ahneus on suurin ongelma.Suomen luonno blogi on yksi ajankohtaista tietoa välittävä tiedonlähde, lisäksi siellä tehdään tutkivaa journalismia ja pengotaan asiakirjoja katastrofin syiden selvittämiseksi:
http://suomenluonto.blogit.fi/Aiheita mm.
-Laakajärvellä havaittiin kalakuolemia muutamia päiviä ennen Talvivaaran vuodon julkituloa-Talvivaara ja Kainuun ely-keskus tiesivät veden varastoinnin kipsisakka-altaaseen olevan vaarallista
-Ely-keskus vahvistaa: Talvivaaran varoaltaissa ei pohjarakenteita lainkaan
jne.Turun yliopisto julkaisi eilen tiedotteen helmipöllön pitkäaikaisesta taantumasta, samalla kun tiedotettiin lajista julkaistavasta englanninkielisestä kirjasta.
http://goo.gl/OzkXuTälläinen iso kirja on saatu kasaan yhden pöllölajin tutkimuksista:
http://goo.gl/ZonBwOnneksi helmipöllöjä vielä löytyy useista muistakin EU-maista, ei varmaan tarvitse pelätä sen nopeaa päätymistä tiukasti suojelluksi lajiksi. Sukupuuttokin vaikuttaa epätodennäköiseltä nykytilanteesta katsoen, mutta toki edellytyksenä on että taantuma pysähtyy ajoissa.
Olisikin pohtimisen arvoista miten tätäkin lajia voitaisiin suojella kevyin keinoin nyt, kun vielä ei ole akuuttia kiirettä toimia.
Lajilla lienee useita yhteneväisyyksiä liito-oravaan, mitä nyt hieman isomman kolon tarvitsee pesimiseen. Pitäisi tehdä suunnitelmia miten entistä paremmin metsänhoitotöissä säilytettäisiin näiden lajien tarvitsemaa metsäisyyttä, sekametsäisyyttä, kolopuita jne.Tässä linkissä uutinen johon aloittaja viittaa:
http://goo.gl/eezukTässä hieman aiheeseen liittyvä blogilinkki koskien Maltalla tapahtuvaa melko holtitonta salametsästystä:
http://goo.gl/PHxHITietoa löytyy varmasti paljon lisääkin netistä etsimällä, Välimeren maissa tapahtuva laajamittainen laiton metsästys on merkittävä uhka eurooppalaiselle lintujensuojelulle, joskin elinympäristöjen tuhoutuminen on varmasti vielä suurempi uhka.
Vaikka aineistoa ei siis voi verrata aiempiin arvioihin siinä mielessä että saataisiin tietoa liito-oravan kannankehityksestä, on Hanskin tutkimus sikäli hyvä että noita samoja ruutuja on kaiketi käyty ja tarkoitus käydä tarkistamassa uudelleen, jolloin ajan kanssa saadaan varsin luotettavaa tietoa kannanmuutoksestakin. Eli siis saadaan tietää onko papanoita useammalla vai harvemmalla ruudulla kuin 2006-2008 vuosina. Ainakin mikäli tutkimukseen löytyy rahoitusta, siinä on ehkä jotain vaikeuksia ollut.
Mikä sitten olisi suojelutapa jos tuollainen isompi kannanarvio olisi ollut voimassa Suomen liittyessä EU:hun, sitä en tiedä. Ehkä tosiaan ei olisi hyväksytty noin tiukkaa suojelutapaa vaan olisi sovittu jotakin muuta. Ehkä se olisi jopa ollut hyvä asia liito-oravan kannalta, suojelua voitaisiin nyt suunnitella vapaammin ilman tiukan pesä/liikkumisväylän suojelun lähtökohtaa.
Toisaalta ainakin Virossa liito-oravan tilanne on paljon kriittisempi, joten on tietysti mahdollista että tiukka suojelu olisi sitten tullut Viron liittyessä voimaan. Varsinkin jos Suomenkin kannan olisi tiedetty taantuvan ja ehkä jo isoa kanta-arviotakin epäilty ylioptimistiseksi.
Mutta mitäpä vanhoja pohtimaan, nykytilanne on mikä on ja siitä on lähdettävä parantamaan. Tavalla tai toisella olisi päästävä lajin suojelusta elinympäristöjen suojeluun, joka on tehokkaampaa, helpompaa ja auttaa kaikkia lajeja eikä vain ”jotain söpöjä”.””Jokainen yksittäinen tutkimusalue oli yhdeksän hehtaaria (liito-oravanaaraan oletettu elinpiiri). Raportin mukaan tutkija käytti keskimäärin 29.5 minuuttia per 9 hehtaaria aikaa liito-oravan papanoiden etsimiseen. Jos alueelta ei löytynyt papanoita, alue pääteltiin liito-oravista tyhjäksi. Jos taas papanoita löytyi, silloin päätettiin, että kuuluvatko ne naaraalle vai urokselle. Tapauksissa missä löydettiin usean puun alta papanoita arveltiin, että onko yksi naaras ulostanut papanat voi onko papanat useamman naaraan tuotosta.””
Lainaamasi teksti on jonkun yksityisen henkilön kirjoittamaa, ja ainakin osittain virheellistä. Kannattaa tutustua uusimman kannanarvion tutkimustapoihin sen loppuraportista:
http://goo.gl/6iBzAAinakaan papanoiden jättäjän sukupuolta ei analysoitu, eikä sitä moniko naaras ne mahdollisesti on jättänyt, sillä määrittäminen olisi käytännössä mahdotonta (loppuraportin mukaan)
Alueelta siis etsittiin papanoita, ja jos niitä löytyi niin siirryttiin seuraavalle alueelle. Osa papanoista oli toki koiraiden jättämiä, eikä paikalla välttämättä elänyt lainkaan naarasta vaikka siellä koiras olisi papanoinutkin.
Nämä ja muut seikat aiheittavat sen että kannanarvio on, vaikkakin aineistoltaan paras tähänastisista, kuitenkin tulokseltaan suuren virhamarginaalin omaava.Hehtaaria kohti käytettyä keskimääräistä pientä aikaa voi silti perustella sillä että osalla kohteista oli vain taimikkoa tai aukkoa tai männikköä joista ei juurikaan tarvinnut papanoita etsiä.
En löytänyt haulla kuin yhden uutisen 2006 vuodelta jolloin viimeisin kannanARVIO julkaistiin.
Siinä kyllä kerrotaan selvästi että aiempaa vertailukelpoista tutkimustietoa ei ole olemassa. En sitten tiedä onko muissa uutisissa ollut toisenlaista tietoa, ehkäpä.
http://goo.gl/FsMPnNetistä löytyy myös Suomen luonto -lehden artikkeli ” Tutkijoiden kiista: Paljonko liito-oravia oikeasti on? ”
Siinä kerrotaan sekin että tästä viimeisestäkin kannanarviosta on erimielisyyttä, eikä tietääkseni tilanne ole tähän mennessä miksikään muuttunut.
Pienten nisäkkäiden kannan koon laskeminen luotettavasti on vaikeaa, pikkuhiljaa varmaan päästään luotettavampiin tuloksiin jos tutkimuksia jatketaan.
Kuten pitkässä tekstissä kerrotaan, niin kannan väheneminen on ilmeistä noiden muiden tietojen valossa.
Ja kannan koon arvioita on siis tehty kovin erilaisiin aineistoihin perustuen, joten niiden vertailu keskenään ei anna mitään luotettavaa tietoa kannankehityksestä.Tässä vielä kevennyksenä pilapiirtäjä Seppo Leinosen kannanotto aiheeseen:
http://goo.gl/7WMEmHöpötetään nyt vielä 😉
Iso ongelma tuossa kyselyssä on se että siinä niputetaan samaan porukkaan iso joukko toimijoita, isoja järjestöjä ja yksittäisiä henkilöitä, joiden toiminnassa voi kuitenkin olla selviä erojakin.
Niinpä tämä tulos kertoo ehkä lähinnä siitä että jokin asia ympäristö/luonnonsuojelu/vihreässä aatteessa jurppii ihmisiä (ainakin valittujen palojen lukijoita)
Sama ongelma tosin on esim. poliitikkojen kohdalla. Vastaako henkilö sen mukaan luottaako kannattamiinsa poliitikkoihin vai niihin joita ei kannata?
Mutta ehkä joku innokas yliopisto-opiskelija innostuu tämän uutisen perusteella tekemään aiheesta gradun. Ehkäpä ympäristöjärjestöt muokkaavat tulevaisuudessa toimintaansa sen perusteella mitä tutkimukset kertovat ihmisten suhtautumisesta erilaisiin toimiin?
(Varmaan jo nykyäänkin tekevät näin, mutta ehkä jatkossa vielä tiukemmin ja suunnitelmallisemmin?)Mielenkiintoista kun muualla uutisoinnissa puhuttiin luottamuksesta ympäristöaktivisteihin, niin Valittujen palojen jutussa puhutaan luonnonsuojelijoista ja ympäristöaktivisteista.
Silläkin on varmasti vastauksiin merkitystä puhutaanko pelkästään ympäristöaktivisteista, vai myös luonnonsuojelijoista.
Päätellen siitä että turkistarhaiskujakin joku viesteissä sekoittaa asiaan, niin käsitykset voidaan muodostaa vaikka minkä asiaan liittymättömän seikan perusteella. Eläinoikeisaktivismihan on sentään selvästi eri asia kuin ympäristöaktivismi.
Mutta toki luvut kumminkin ovat sellaiset, että kiintoisaa olisi saada tarkempaa analyysia asiasta. Onko ”aktivismi” se ongelma, eli yhdistetään se ketjuissa hakkuita seisottaviin aktivisteihin, ei asiallista tiedotusta ja vaikuttamista tekeviin henkilöihin?
Onko ylipäätään niin että vastaajat ovat ajatelleet niitä paljon julkisuudessa olleita ja ristiriitoja herättäneitä asioita, suurpetojen suojelua, ydinvoiman vastustamista, ”ihmisten syyllistämistä”, jne.
Taas yleisemmin hyväksytyt ja vähemmän kohua herättäneitä asioita ei ole ajateltu vastapainona aktivistien saavutuksiksi.Ja miten vastaajat kokevat sen luottamuksen merkityksen, silläkin kai on väliä. Eli tarkoitetaanko puhtaasti esitettyjen faktojen uskottavuutta? Vai onko vastaamisessa muita intressejä? Eli jos eivät aja omaa asiaa, niin vastataan että ei luoteta, vaikka faktat pääosin olisivat oikein?
Joku ”aktivistien” esittämä yksittäinen väite voisi kenties olla se punainen vaate joka ratkaisee vastaajan päätöksen. Esim. suurpetokiistat voivat hyvinkin vaikuttaa yleiskuvaan negatiivisesti monien kohdalla.
Tästä aiheesta lukisi mieluusti jotain syvempää tutkimusta tai edes pienempään haastattelumateriaaliin perustuvaa artikkelia.
Onhan monia luonnonsuojelutavoitteita kyselyissä tuettukin, mm. monimuotoisuuden säilyttämistä, jne. Eli tuskin suoraan luonnonsuojelu-vastaisuudeksi voi tuota tulosta lukea.