Käyttäjän Izuzuuppinen kirjoittamat vastaukset
-
Ihanaa, että Moskovan kaupoista löytyy edelleen Pierre Cardinin hajuvettä, Guccin laukkuja ja aitoja italialaisia kiinalaisia kopiokenkiä.
Uusrikkaan venäläisen elämä hymyilee. Jopa kananmunia ja vessapaperiakin on kaupan hyllyssä.
Kaiken tämän yltäkylläisyyden keskellä ei haittaa mitään, että naapurin Olga, 3 pikkulapsen äiti, on nyt leski. Eikä sekään haittaa, että Sergein vanhempi poika on hautausmaalla ja nuoremman pojan ruumis on ollut 3 kuukautta kateissa. Yhtä vähän työnantajaa kiusaa, että Piotr ja Alex jäivät pois tehdastyöstä 6 kuukautta sitten ja makaavat nyt Ukrainassa liejuisessa kuopassa.
Hyvinhän meillä menee. Kun olisi vielä banaaneja.
lukuvihje: Ilmari Susiluodon kirjat
Suomi on verotettu pääomaköyhäksi ja voimme olla pelkästään tyytyväisiä siihen, että maahamme on kohdistunut satojen miljoonien – miljardien eurojen investointeja.
Miettikääpä hetki, jos investointeja ei olisi ollut. Metsäteollisuuskin on aikanaan syntynyt ulkomaisten investoijien rahalla. Valtion ottamat lainatkin voidaan katsoa ulkomaisiksi investoinneiksi Suomeen. Ilman tätä kymmenien miljardien luottoa persaukiset suomalaiset kyntäisivät edelleen kyisiä peltoja hevosilla ja asuisivat hirsimökeissä pärevalon valaistessa raihnaisina köhiviä vanhuksia. Mistään hyvinvointivaltion tapaisestakaan ei voisi edes unelmoida.
Nyt ulkomaisella, mutta myös ihan kotimaisellakin rahalla aikaansaatu, puhdasta sähköenergiaa hyödyntävälle kasvuliiketoiminnalle suotuisa toimintaympäristö vetää mukanaan uusia ulkomaisia investointeja.
Mitäs luulette, että olisiko Microsoft tai Google investoinut Suomeen satoja miljoonia datakeskuksiin ja siinä samassa luonut satoja uusia työpaikkoja energiapulasta kärsivään fossiilienergiaSuomeen?
Pääomaliikkeet on vapautettu ja tässä maailmassa voittaa se, joka saa rahat. Minua nyppi erityisesti se miten aikanaan muutama AY-änkyrä sai Suomen viennin sekaisin pitkäksi aikaa ja vahingoitti teollisuuden toimintaa ja ihan suoraan laski ureaa omiin cornflakeseihin. Vastuutonta.
Ihmiset on kautta historian joutuneet erilaisen agitoinnin kohteeksi. Ristiretket uskontojen yllyttäminä pyhinä toimina, Saksan kansallissosialistisen työväenpuolueen radiopropaganda 1930- ja 40 -luvuilla, Kiinan kommunistisen puolueen propaganda ja massiivinen mielipiteenmuokkaus viestintää rajoittamalla, Venäjän toimet kansalaisten syöttämiseksi Ukrainan terrorisointiretkelle, Pohjois-Korean pakkohenkilöpalvonta yhdistettynä totaalieristykseen, poliittisten puolueiden vastakkanasettelua lisäävä propaganda. Trumpin jatkuva mediaälämölö. Esimerkkejä on monia.
Kansalaiset ovat koko ajan erilaisten vaikutusyritysten kohteena. Pahimpana pidän itse YLEn harjoittamaa valikoivaa tiedonvälitystä. Luotettavuusväitteet romahtavat kun uutisointia seuraa hiemankin kriittisemmin.
Vaikka valituista aiheista kerrotaankin pääsääntöisesti oikein, niin näkökulmien ja uutisaiheiden valinta on vinoutunut. Ja me rahoitamme tätä koneistoa, joka piiloutuu vapaan tiedonvälityksen muodostaman savuverhon taakse ja kun toimintaa arvostellaan, niin melko välittömästi julkisuuteen lasketaan perättömiä väitteitä tiedonvälitykseen puuttumisesta. Näin meidän ajatteluamme on ohjattu jo vuosien ajan, tiettyyn suuntaan, jonka jätän nyt tässä lukijoiden arvioitavaksi.
Joitakin kommentteja lukiessa tulee väistämättä mieleen melkoinen tarkoitushakuisuus. Faktoja, joista muut keskustelijat voisivat hyötyä, ei ole vaan teksti on manifestaatiota ja mustamaalausta. Populistista agitointia vailla ratkaisuehdotuksia.
Ehdotan perustettavaksi erillistä keskusteluaihetta näille verbaalioksennuksille. Näin asiallinen keskustelu voisi siten jatkua muualla ilman älyvapaita möläytyksiä.
Elintaso on vahvasti sidoksissa energiaan. Ihmiskunta on yrittänyt vasta viimeaikoina yrittänyt pyristellä irti energian ja elintason riippuvuudesta, mutta heikoin tuloksin. Ilman energiaa meillä ei olisi lähellekään sitä elintasoa ja hyvinvointia, josta nyt nautimme.
Laaja-alaisella energiatehokkuuden lisäämisellä voimme vähentää riippuvuutta energiasta. Viimeisen sadan vuoden aikana olemme edenneet 8% höyrykonehyötysuhteen ja n. 30% polttomoottorin hyötysuhteen kautta sähkön yli 90% hyötysuhteeseen. Sama tulos on saavutettu vähemmällä energialla. Tietotekniikassakin kehitystä on tapahtunut, mutta internet ja erilaiset palvelut ovat lisääntyneet niin vahvasti, että etenkin sähköenergian tarve on kasvanut.
Luonnonvarojen käyttöä voimme vähentää kiertotaloudella eli louhimalla vähemmän ja kierrättämällä kaiken, mikä on taloudellisesti järkevää. Osa on säädetty EU-lainsäädännöllä ”järkeväksi”.
Kehitysmaiden elinkeinorakenne on usein alkutuotantovaltainen ja koska jalostusarvo siten jää alhaiseksi, kietoutuvat myös muun yhteiskunnan elinkeinot tähän. Mineraalit ja muut kaivannaiset kiinnostavat kansainvälisiä toimijoita ja kehitysmaat tarvitsevat pääomia.
Valitettavasti Kiina hyödyntää tätä elintasokuilua uuskolonialistisella velka-ansamekanismilla eikä uhraa ajatustakaan yhteiskunnan kehittämiseen eikä varsinkaan mihinkään ihmisoikeuskysymyksiin. Ihmisten on pakko elää ja ruokkia perheensä jollakin ja jos omin käsin malmia kaivamalla ansaitsee elantonsa, niin ei siitä meitä voi syyttää.
Me täällä Euroopassa yritämme hurskastella tälläkin asialla, vaikka kyse on paikallisen kansallisen valtion aivan omiin poliittisiin päätöksiin ja niiden valvontaan perustuvasta asiasta. Korruptio, valtava väenpaljous, alhainen koulutustaso, kehittymätön infra ja monet muut hankaluudet estävät paikallista hallintoa toteuttamasta uudistuksia.
Sähköviesti vuodelta 2021:
”Kun viimeisimmän tilastoidun 20 vuoden aikana on sähkön siirtohinta noussut tilastoinnin mukaan sähkölämmittäjällä 55 prosenttia, verojen osuus on noussut 265 prosenttia. Tässä laskelmassa on veroihin laskettu sähkövero arvonlisäveroineen sekä verkkopalvelun arvonlisävero. Verojen osuus siirtolaskusta on sähkölämmittäjille verkkopalvelulaskun loppusummasta reilusti yli puolet.”
Sähkövero oli 1997 0,5c/kWh ja nyt 2,827c/kWh. Jos sähkön veroton hinta on vaikkapa 0,5c/kWh parhaimpina jaksoina, niin hintaan lisätään alv 25,5%. Lisäksi maksetaan sähköveroa 2,827 c/kWh, jossa on myös alv mukana. Veroa verosta. Ihanan sosialistista.
Verojen osuus olisi siis 2,95c/kWh eli vaatimattomat 590% verottomasta hinnasta ja kokonaishinnasta 85%.Puola onkin mielenkiintoinen energiamaa.
Vuodesta 2000 vuoteen 2023 sähköntuotanto on kasvanut 21TWh ja samaan aikaan hiilellä tehdyn sähkön osuus on pienentynyt 37TWh. Jättimäinen muutos kun vertaa Suomen kulutukseen 85 TWh
Luvut : IEA
Puolalla on merkittävä ydinenergiaohjelma ja panostukset tuulivoimaan. Kyllä noilla päästöoikeusmaksuilla on jonkinlainen vaikutus. Mutta investoinneillakin on tietty maksimivauhti koska sähköverkkorakentamisen tulee pysyä tuotantoinvestointien tahdissa.
Suotola kysyi päästöoikeuksista.
Hiilidioksidin päästöoikeudet laskee liikkeelle EU. Näitä lasketaan liikkeelle sekä ilmaisjakeluna että maksullisena. Tulot menevät osin EU:n rahoitukseen ja osa tilitetään jäsenvaltioille.
Kyse on siis oikeastaan verosta, jolla on vain tällainen nimi.
Päästöoikeudet nostavat etenkin hiilidioksidipäästöisen toiminnan (öljynjalostus, osa teollisuudesta sekä energiantuotanto) kustannuksia. Päästöttömät pääsevät halvemmalla, koska eivät tarvitse päästöoikeuksia.
Päästöoikeuksilla voi käydä kauppaa. Ostaa kalliilla ja myydä halvalla tai toisinpäin. Osa voittaa tässä ja osa häviää. Oikeuksien liikkeellelaskija voittaa kuitenkin aina.
Pakkasista. Ilmatieteenlaitoksen säätiedoista löytyy mielenkiintoisia faktoja. Yksi tällainen on se, että Etelä-Suomessa on keskimäärin 25C pakkasta vain muutama tunti vuodessa. Muina tunteina on lämpimämpää.
Koska sähköntuotantomme on osittain sääriippuvaista, tarvitaan kykyä sopeutua sekä tuotannon että kulutuksen osalta. Tässä ei ole mitään uutta, koska koko verkkosähkön historian aikana on aina ollut tarve tasapainottaa tuotanto ja kulutus. Muutoin systeemi ei toimi.
Teknologia mahdollistaa takavuosiin nähden huomattavasti laajemman ja hienojakoisemman tasapainotuksen ja sen pääasiallinen liikkeellepaneva voima on raha. Häiriöreservimarkkinalta saa paremman hinnan kuin perussähköstä, mutta osallistuminenkin on kalliimpaa. Huippukulutuksen aikana sähkö maksaa enemmän kuin alemman kulutuksen aikana. Markkinamekanismi tarjoaa investoijille mahdollisuuden ansaita mutta myös hävitä.
Sähkön muuttuva hinta on olennainen osa toimivaa markkinaa. Ilman sitä olisimme jossain keskusjohtoisessa sosialistisähköjärjestelmässä, jonka toiminta muuttuisi subventioverorahojen kyllästämäksi tuhlaamoksi aivan samoin kuin muutkin sosialistien rakentamat isännättömän rahan häkkyrät.
