Käyttäjän Izuzuuppinen kirjoittamat vastaukset
-
Nostokoukun reseptillä kauppatase olisi positiivinen, mikä tarkoittaisi että maahamme jää jalostusarvoa. Tämä on toki positiivista. Lisäksi pitäisi huomioida palvelut niin päästäisiin vaihtotaseeseen. Koska tuotteita ja palveluita tuottavat yritykset, olisi tällä taloutta virkistävä vaikutus.
Vaihtotase on oikein hyvä mittari toisin kuin Bkt, joka mittaa kaikkea talouden toimintaa ja on oikeastaan hyvä mittari vain veropohjan määrittelyssä ja siksi valtiontaloudessa kovasti suosittu
Suomessa liian suuri osa Bkt:sta muodostuu julkisen puolen toiminnoista ja siten meillä on ikäänkuin kasvua, mutta koska se rahoitetaan velalla, on kyse valheellisesta vaurauden lisäyksestä. Pyörä siis pyörii, mutta kuorma ei liiku.
Kiitos olennaisen asian esilletuomisesta.
Jaahas. Herrat ovat löytäneet vastakkainasettelun, joka on niin mukavan palkitsevaa ja hivelee itsetuntoa kun voi sivaltaa näkemyksensä. Ratkaisut jäävät puuttumaan.
Motokuskilla toistaiseksi ainoana ratkaisulähtöinen ote.
Mitä jos politiikka onkin Suomen talousongelmien syy?
Siis, se että olemme luovuttaneet ison osan talouspäätöksistä poliitikoille sen sijaan, että koettaisimme ratkoa asioita itse?
Poliitikko- ja sosialistisesta keskusjohtovetoisesta taloudesta kertoo vahvasti se, että verotus on maailmanennätysluokkaa. Rahat osataan kyllä kierrättää poliittisen jakokoneiston kautta, mutta uutta ei osata luoda koska se ei ole koskaan ollut poliitikkojen tehtävä.
On aivan uskomatonta miten olemme kuvitelleet, että talouskasvua syntyisi lainsäädäntöä eli interventioita lisäämällä. Ei se näin mene.
Nyt kun joitakin julkisia menoja on tasapainotettu vastaamaan edes hiukan paremmin avoimen sektorin kantokykyä, on joka kolosta ilmaantunut tahoja, joiden havahtuminen realismiin on tuottanut mitä säälittävimpiä ruikutuksia. Jos jokin toiminta on tärkeää ihmisille tai yrityksille, niin siihen löytyy kyllä rahaa niiltä jotka sitä tarvitsevat. Ei veronmaksajan tarvitse olla kaikessa mukana.
Edelleen kysymys kuuluu: miten Suomeen luodaan talouskasvulle suotuisa toimintympäristö?
Olennaisin kysymys tai ongelma ei ole köyhien tai pienituloisten köyhdyttäminen. Se onnistuu nykymuotoisella verotukseen ja siirrettyyn verotukseen eli velkaan perustuvalla taloudenpidolla ihan itsekseen kun julkisen sektorin velka nousee sille tasolle, ettei sitä enää voi hoitaa ilman merkittäviä tasapainotustoimia. Tällöin ovat oikeasti vuorossa kehitysapu, järjestöjen höpöhöpöavustukset, maataloustuet ja sote-menot. Lisäksi valtiohallinnosta lähtee puolet pihalle. Kunnissa lopetetaan hömppä.
Stadighin kysymys ja samalla myös minun kysymykseni on, että miten talouskasvulle luodaan edellytykset?
Talouskeskustelumme on juuttunut nollasummapeliksi savuavien talousraunioiden äärellä. Mitään ei uskalleta tehdä, koska joku menettää jonkun edun. Liian moni roikkuu tukiutareessa ja perustaa toimintansa avustuksiin. Ei talous näin toimi. Mitään uutta ei synny. Kenellekään.
Yrittäjänä olen taipuvainen optimismiin, mutta pelkään, että muutosten tekeminen on vaikeaa, koska niin julmetun moni ihminen työskentelee julkisella puolella ja äänestää kaikkia uudistuksia vastaan, koska sosialismi ruokkii heidät. Tai niin he kuvittelevat omassa puolueagitaattoreiden ruokkimassa ideologiassaan. Lisäksi meillä on valtava eläkeläisten joukko, joka tuskin haluaa tinkiä mistään, vaikka varmasti kantaa huolta lastensa tulevaisuudesta.
15 vuotta on aivan älyttömän pitkä aika yhden kansakunnan pelata nollasummapeliä. Nyplätä kaikenlaista kivaa kun rahaa kuulemma on.
Oma talouskasvuajatteluni perustuu aivan yksinkertaiseen kaavaan. Yrittämisestä ja työllistämisestä tulee tehdä kannattavaa. Tämä resepti toimii aivan varmasti ja hyödyttää koko yhteiskuntaa.
Suomessa on n.550 000 mikroyritystä ja -yrittäjää. Tämä on aivan valtava joukko ihmisiä, joiden toimeliaisuuden lisäys näkyy taatusti.
Meidän tulee ihan ensiksi päästä pois nollasummapelistä ja keskusjohtoisesta rahojen jaosta avoimempaan talouteen.
Ihmiset ja yritykset tietävät aivan taatusti paremmin miten rahat kannattaa käyttää kuin yksikään hallinnon byrokraatti. Heitäkin tarvitaan, mutta he eivät luo mitään uutta vaan ainoastaan rakentavat säädöksiä eli interventioita ihmisten ja yritysten elämään.
Presidentti Reagania syytettiin aikanaan siitä, että hänen talousuudistuksensa etenevät hitaasti.
Hän vertasi talousuudistuksia omaan talliprojektiinsa, jossa hän muutti lehmänavettaansa hevosille sopivaksi.
Talousuudistukset etenevät ihan yhtä hitaasti kuin 15 vuoden aikana tallin pohjalle kertyneen paksun lantakasan lapiointi.
Metsäalalla toimii iso joukko yrityksiä ja yrittäjiä, joita nämä talousasiat koskevat. Siksi aihe on mielestäni myös metsäalaa koskeva.
Biologia tuntee vain KAKSI sukupuolta. Asioista voi olla erilaisia mielipiteitä, utopioita, harhakuvia, tarkoitushakuisen propagandan tuottamia vääristymiä, mutta sukupuolia on vain kaksi. Jokainen voi toki omassa päässään päättää, että kokee olevansa vaikka kolmisorminen lampaankääpä tai yksisarvinen banaani, mutta se ei muuta biologisia faktoja.
On aivan uskomatonta, miten aikuiset täydellä ymmärryksellä varustetut ihmiset saadaan uskomaan aivan mitä tahansa soopaa.
Valtaosan annetaan vaan kasvaa, tehdään hieman polttopuita ja ennakkoraivataan mäntypalsta loppuun siltä varalta, että jokin metsäyhtiö kiinnostuisi mitättömän kokoisesta kuviosta.
Rukopiikin analyysi kaatuneiden määristä ja etenkin eri etnisten ryhmien suhteellisista osuuksista on aivan hölynpölyä. Tätä tietoa ei ole saatavilla mistään.
Faktojen puutetta ei keskustelussa voi korvata propagandalla. Tai voi, mikäli haluaa välttämättä leimautua trolliksi ja disinformaation välittäjäksi. Terroryssä laskee disinformaatiota koko ajan, tänne palstalle sitä ei kaivata.
Venäjällä on ollut monisataavuotisen historian aikana vain yksi mitättömän lyhyt ajanjakso, jolloin demokratiakehitys olisi edes teoriassa voinut käynnistyä. Tämä hyytyi kun juoppo-Jeltsin vaihtui Putiniin, joka alkoi melko pian siirtämään valtaa keskusjohdolle pois aluehallinnoilta.
Tsaari syntyi uudestaan ja perusti oman kaartin suojelemaan itseään ja varmistamaan, ettei vallankumous onnistu kovinkaan helposti tai ainakaan ilman verenvuodatusta. Oligarkit kahmivat itselleen yksityistämissetelit ja loivat rahaavuolevat business imperiumit. Osa tuotoista taisi ohjautua tsaari Putinille erilaisiin peitekohteisiin.
Tavalliset venäläiset, joka sekin on hyvin epähomogeeninen joukko, muuttuivat taas, kuten aiemminkin, valtaapitävien pelinappuloiksi.
Venäjä on hallinnoltaan mätä, ja valitettavasti tästä seuraa kollektiivinen antipatia kaikkea venäläistä kohtaan. Hyvät aikomukset jäävät terroryssien tekojen alle.
Minä en usko, että Venäjä muuttuu miksikään. Ainakaan se ei muutu itsestään, mutta voi muuttua merkittävän konfliktin seurauksena. Tarvitaan jokin tekijä, joka pakottaa hallinnon arvioimaan uudestaan suhdettaan muuhun maailmaan. Avainasemassa ovat väkiluvultaan suurimpien kaupunkien perusvenäläiset. Vain he voivat muuttaa maata ilman kansainvälistä konfliktia.
Toistaiseksi on siis ihan paikallaan, että kansainvälinen yhteisö kohdistaa muutospaineita terroryssähallintoon ja avaa samalla perusvenäläisten silmiä näkemään yhä selvemmin sen mihin nykyhallinto heitä vie.
MJO oikeassa. Tuulivoimahankkeista tehdään YVA eli kovasti selvitellään kaikenlaista. Koska kyse on täysin vapaaehtoisesta hankkeesta, tarvitaan maanomistajien suostumus.
Ehkäpä moni metsänomistaja on tullut siihen tulokseen, että tuulivoimavuokra on suurempi kuin kitumaaksi luokitellun kallion metsätalouden tuotto? Ehkä vaakakupissa on painanut sekin, että palstalle tulee kunnollinen tie. Veloituksetta.