Käyttäjän Itäsuomen Antti kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 221)
  • Itäsuomen Antti

    Kuulostais siltä että ilman ja polttoaineen suhde ei ole optimaalinen, mutta säätöjen jälkeen saha käy kuin unelma, mutta töitten jälkeen sahan suorituskyky laskee.

    Ihan kuin siitä olis ruuvit löysällä. Tai sitten polttoaineen syöttöön tulee katkoksia. Vois ajatella että pumppaamalla primer-pumppua vaikka 10 kertaa siinä alkaa vaste kasvaa, jolloin letkukin on täynnä polttoainetta. Mulla oli aikanaan 236 husoppi jossa sitä primer pumppua piti polttoaineen loppumisen jälkeen pumpata 12 -15 kertaa ennen kuin se suostu starttaamaan uudelleen ja senki jälkeen ilman vastusta huudattaa sahaa vähän aikaa täysillä kierroksilla, että se alkoi ”herätä” Siitä on nykysi jääny vähän paha tapa, mutta ainaki saha pelaa.

    Tuo ketjun puoltaminen on varmaan teroitustekninen juttu joka korjautuu kun hampaat teroittaa saman mittaiseksi ja laipan päärmeet oikaisee.

    Ja mitä noihin käytettyihin ammattisahoihin tulee. Kun löydät omasta mielestäsi luotettavan käytettyjen sahojen kauppiaan niin osta siltä 346 tai 242 husoppi tai ms200 stihli niin siinä on sulle sahaa loppuiäksi.

    Itäsuomen Antti

    no ehkäpä markkinat hoitaa asian kohdalleen. Jos metsäteollisuus tahtoo koivua vielä 50 vuodenki päästä, niin eiköhän se maksa sitten ihan käypää hintaa siitä puusta… tai suunnittelee toimivan tuontiorganisaation.

    Eihän meidänkää ole järkevä kasvattaa koivua kuin vain omaankäyttöön polttopuuksi. Ja se kuusikko uudistuu luontaisesti siihen koivun alle.

    Itäsuomen Antti

    PKAmk:ssa on tehty ainakin yksi opinnäytetyö jossa vertailtiin haavan ja hybridin kasvua taimivaiheessa. Saattaa olla että tutkimusta jatkettiin.

    Julkaisut vois olla luettavissa siellä PKAmk:n kirjastolla.

    Itäsuomen Antti

    Samaa mieltä edellä olevan kanssa. Sähköyhtiön on paljon helpompaa organisoida toimintansa järkeväksi ilman että tarttee jokaisen jästipään pirtissä käydä polvillaan rukoilemassa siitä että saako se hakata ne puut pois vai ei.

    Ymmärrän kyllä haitan, joka liki päätehakkuukypsästä männiköstä aiheutuu molemmille osapuolille, mutta kun ne reunukset keskitetään energiapuun kasvatukseen niin ”ilmainen hakkuu” niille risukoille tuo merkittäviä kustannussäästöjä myös metsänomistajan lompsaan, jos vaan osaa ottaa sen hyödyn irti.

    Itäsuomen Antti

    Mie oon nyt lirutellu jonku 60 litraa bensiiniä 420 Dolmarin tankkiin ja päällisin puolin olen ollu tyytyväinen, ennen kuin nyt.

    Viime talvena pakkasissa koppaan putos oksa ja se halkesi. Korjasin jesarilla.

    Keväällä piti vetonarun koppa uusia kun rissan kiinnike petti.

    Nyt huomasin että ruuvit löystyy ja ilmanputsarin kansiruuvi ei kestä kiinni. Valitettavasi pari ruuvia pääs katoamaan, uusien tilaaminen tänne korpeen on sen verran kallista että pitää etsiä korvaavat ruuvit jostain muusta liikkeestä.

    Mutta edelleen, Yhden husopin hinnalla saa kaks Dolmaria joten ns.” pikkuviat ja puutteet” kestän kyllä. Saa nähdä koska kone leikkaa kiinni.

    Itäsuomen Antti

    Kuusen toinen harvennushakkuu. Eivät halunneet ees tehdä tarjouksia vielä.

    Itäsuomen Antti

    Kyllä metsurin hommilla on mahdollisuus itsensä elättää, mutta se vaatii tuttuja ja suhteita, jos mielii päätyökseen tehdä.

    Joulusta maaliskuulle on vaan se hankalin aika johon pitäis jotain puuhaa saada.

    Pihapuunpoistoja ja polttopuuhommat ois ehkä semmosia johon yrittäjänä vois ryhtyä

    Itse teen metsurin hommia pari kuukautta vuodessa keväisin ja syksysin. Miulla on tuttavat isännät joilla on aina jotain pikkuhommaa. Nyt pääasiassa energiapuu savottaa tai myöhästyneitä taimikoita.

    Jos olis korjauskalusto niin paljon enemmänki saisin tehdä

    Itäsuomen Antti

    Kyllä metsurin hommilla on mahdollisuus itsensä elättää, mutta se vaatii tuttuja ja suhteita, jos mielii päätyökseen tehdä.

    Joulusta maaliskuulle on vaan se hankalin aika johon pitäis jotain puuhaa saada.

    Pihapuunpoistoja ja polttopuuhommat ois ehkä semmosia johon yrittäjänä vois ryhtyä

    Itse teen metsurin hommia pari kuukautta vuodessa keväisin ja syksysin. Miulla on tuttavat isännät joilla on aina jotain pikkuhommaa. Nyt pääasiassa energiapuu savottaa tai myöhästyneitä taimikoita.

    Jos olis korjauskalusto niin paljon enemmänki saisin tehdä

    Itäsuomen Antti

    Mie oon pistäny kahdet peltorit tänä kesänä takuuseen juuri tuon kastumisen syynä.

    Kahteen tuntiin tuli kupit niin täyteen hikeä että veti piirit oikoseen. Totesin että parempi siirtyä raivuulta toimistohommiin.

    Itse tykkäsin niistä digipeltoreista. Kanavat löytyy ja pysyy. Kestivät talven käytössä mut kevään koittaessa huhtikuun hakkuille hyytyivät, mokomat. MP toimi, mutta radio ei. Vaihdoin sitten mustiin Peltoreihin ja ne kestivät kun säilytin pahvilaatikossa ennen kuin juhannuksen seutuun hyppäsin raivaussahan puikkoihin ja pariin tuntiin ne tulvivat hiestä.

    Kakkos suojaimena mulla on ollu mukana vanhat Bilsomit, istuvat huonosti, mutta kestävät näköjään. Ainoa vika kun pakun takakontissa ovat olleet ”varalla” kaks vuotta käyttämättä niin ne kuparit jotka ovat yhteydessä akkuihin, olivat hapettuneet. Pikku rapsutus puukolla ja rokki soi.

    Mää tiiä se saattaa vielä mennä siihen, että pitää nuo huskin kupit haalata itselle.

    Itäsuomen Antti

    EIkös se ely-keskuskin vaadi noista ojituksista tai lamminkuivatuksista jotain ilmoitusta?

    Itse jos oisin tuollaisessa tilanteessa niin olis kaksi vaihtoehtoa. Jos se olis helposti mahdollista niin kaivaisin ojat kahta syvemmäksi ja lasku ojat valuma-altaaseen joen kupeelle

    Tai sitten tekisin siihen sen kosteikon ja mukavan sorsastuspaikan istuimineen ja katoksineen valmiiks. Usein noissa aiemmin kuivattuihin paikkoihin ilmestyneissä lammissa on jokin lähde tms. paikka, eikä niitä tahdo saada millään ilveellä kuivaksi ja jos märkä kesä vielä kiusaa, niin saat olla yhtenään pumppaamassa sitä vettä pois.

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 221)