Käyttäjän Itäsuomen Antti kirjoittamat vastaukset
-
Eikös ms200 ois köykäsempi 12 tuuman laipalla ku tuo 440 husoppi?
Sitten tietty tuo ms192 ois kanssa pienempi. Ja niissä on kapeampi ketju joten tavallaan kilowattia saa enemmän tehoa.
Tietty jos lippiksessä lukee että Huskimies niin sitten niitten stiilien jälkeen tuo 440 onhyvä vaihtoehto.
Yhden sahan olen sahannut pehmoiseksi ja totesin että tarvitsen enemmän voimaa. 2Kw on mulle se minimi metsään mentäessä.
Samalla havaitsin että ketjunkiristys ilman työkaluja ei ole minun juttuni. Raksasahaksi stihlin pikkusahat sopii paremmin kun niissä on ohkasemmat ketjut ja sahausura tulee lähemmäs rungon ulkoreunaa kun 440:sessä lukitus systeemi lihotti saa sentillä tai kahdella.
Kevythän se on käytellä ja käsitellä samoin tasapaino on erinomainen. Tykkäsin sahasta ja kilowatteja suhteessa painoon oli mukavasti, mutta siltikin se jäi vähän mopomaiseksi.
Kuusitukkia tehdessä, käytin sitä karsintaan ja katkontaan. Terävänä siinä riitti jerkku kun ei kiirettä pitänyt, mutta kaatamiseen tarvittiin paria pykälää isompi soitin.
Sitten koivurankaa tehdessä tuli sen tehottomuus esiin. Kahdelta puolelta sahatessa työntävällä ketjulla tuli voiman puute esiin, jos malttoi kiertää puuta, niin ongelmaa ei ollut. Karsintaan oli oiva peli kun sitä jaksoi kannella yhdellä kädellä mukavasti.
Ainoa vika tuli kun takapotku suoja otti muutaman osuman kuusen oksista ja meni poikki, mutta muuten saha kesti minun sahauksilla pari vuotta ja sitten se piti siirtää helpompiin hommiin.
Mulla on sahoja itsellä Huskin 55 440e ja 235e Dolmarin 420sc ja stihlin ms180
Nyt käytössä on ollu se 55:nen sekä dolmari ja stihli ne muut on jääny levälleen pajan pöydälle. Nyt taitaa 55:nen vedellä viimeisiään ja alan katsella tuota vajaan kolmen kilowatin sahoja avoimin silmin.
Ei siinä ollu muuta kuin kustannuskysymys. Alkuperäiset ruuvit makso mansikoita ja hunajaa päälle.
Nuo korvaavat ruuvit otin bulkki hyllystä. Toisaalta oisin mieluusti ottanu ruuvit jotka aukeaa tulppa-avaimella, mutta kun ei sattunu olemaan sopivaa pituutta.
Kyllähän torx-kanta on nykyaikaa muuten, mutta kilotavara hyllystä ei vielä kaikkia malleja ja kokoja ole saatavana…. ainakaan täällä
Ainut asia jossa laadun heikkouden Stihliin ja husoppiin erottaa niin Muovien pakkaskestävyys.
Ja pitää tarkistaa tuota lukemaa… kattelin bensakuitteja ja se on likempänä 160 litraa kun 60 litraa mitä Dolmari on nielly.
Ei havaittavaa tehohävikkiä mutta katti käypi kuumana ku lettupannu. Nyt oon vaihtanu torxit perinteikkääseen kuusiokoloon jotka ostin ruuvikaupasta ja eka vetonaru tuli vaihdettua samalla.
Tästä on tehty tutkimuksia ja ihan virallistakin tietoa on olemassa.
Ongelmana vain on tämä nykyinen lujuuslajittelu joka hyödyntää (muistaakseni) vajaat 20% puun maksimaalisesta kantokyvystä. Aina puhutaan huonoimmasta metristä joka on mahdollinen esim C24 lujuutta laskiessa. C35-50 lajitellaan aina vain koneellisesti jolloin koko kappale testataan.
Kesäpuu on huomattavasti tiheämpi soluista verrattuna kevätpuuhun joten jos kesäpuuta on paljon suhteessa kevät puuhun (tiheämpiä vuosirenkaita) niin puun paino ja sitä kautta sen lujuusominaisuudet kasvavat.
Pelkkä tiheä vuosirengas väli ei kuitenkaan välttämättä kerro puun ominaisuuksista. Lapissa kasvu tapahtuu liki ainoastaan kevätpuulla ja etelämmässä kasvua tapahtuu myös kesäpuulla joten eteläisellä rämeellä hitaasti kasvanut puusto on suhteellisesti kesäpuisempaa ja sitä kautta lujempaa kuin pohjoisempana kasvanut puusto.
Nykyisillä standardeilla katsottuna 1800 luvulla on rakennettu puisia siltoja eurooppaan joiden ei pitäisi teoriassa edes kestää omaa painoaan saati rautatietä.
Oon nyt vähän aikaa tuumaillu ja kattellu noita vehkeitä ja päässy kokeilemaan sitä.
Tulin tulokseen jotta jos vähänki enempi sahailee, niin kannattaa hankkia. Vaikka viilallakin saa hyvän ketjun, niin kerran tai pari viikkoon kun oikaiseen hampaat ja pyyhkäisee purupiikin kohdilleen niin se näkyy suoraan tuottavuudessa.
Varsinkin kun nyt savotoin vanhojen raunioiden seassa jossa sinne on kasattu myös sotien aikainen työkalusto, niin ketjut on aika kovilla.
Eikun vaan annat olla. Laakkosen Reino vainaa sanos ”Turhoo kulunkia”
Jos koivut, eivät kilpaile männyn latvuksen elintilasta, niin annat olla.
Männyn paalujuuri kyllä ottaa sitä vettä ja ravinteita sen verran syvältä ettei koivun juuristo pysty kilpailemaan, ainakaan männyn luontaisilla kasvupaikoilla. Ja taas mänty levittää juuristoaan maan pintakerroksiin ja tekee semmosen pallon siihen ”välikerrokseen”
Minusta annat koivujen olla, ellei latvukset ala kisailla keskenään. Koivujen korjuu tehdään sitten viimeistään toisessa harvennuksessa ettei laho vain vie arvokasta puuta.
Ei kannata. Minä olen lopettanu uskomisen mihinkää mitä Valtion tai yhtiöiden edustamat julkaisut antavat ymmärtää.
Kun katsoo sitä metsäpohjaa mihin meinaa uutta metsää rakentaa, niin saa oikean vastauksen. Jos hakkaa OMT pohjalta lahon kuusikon nurin niin jääkö paljoa vaihtoehtoja? Etenki jos mielii kasvattaa tukkipuuta..
Jokainen tajuaa kyllä mitä pitää ja voi tehdä.
Jeps Olen samaa mieltä. Sanomalehti paperi syrjäytyy, hitaasti, mutta varmasti.
Onneksi puu voi korvata fossiiliset raaka-aineet, energian öljyn ja pakkausmateriaalien tuotannossa. Pitää vain hyväksyä että sanomalehti alkaa olla historiaa ja tulevaisuudessa kuitu on vain sivutuote.
Siltikin puupohjaiset pakkausmateriaalit menestyvät ja pahvia tehdään mieluusti neitsyt kuidusta. Puusta opitaan tekemään Dieseliä ja Mpö:tä. Lisäksi puu näyttelee merkittävää osaa energian tuotannosta, myöntää sitä virkavalta tai ei, markkinatalous ainakin sen hyväksyy.
Saha puu elää ja voi hyvin, joten en näkisi kuitupuun kohtalon olevan vielä sinetöity, kuten sanomalehtien aika alkaa olla jo ehtoopuolta. Sitä paitsi… kaikki paskovat, mutta millä sitä pyyhitään?
Pitää muista että metsänhoidon tarve ei lopu eikä vähene. Kvartaalitaloudessa toimiva yritys vaan mieluummin maksaa ne kustannukset pois silloin kun ne tulee.
Veikkaan että tämän homman tarkoitus on korottaa ensimmäisen ja viimeisen kvartaalin tuloksia. Ulkoistamalla palvelut metsäpalvelu yrityksille, ei tarvitse maksaa palkkoja tai bonuksia joululta ja uudelta vuodelta.
Kuitenki veikkaan että pitkässä juoksussa tässä kustaan vähän nilkoille. Ellei kaikkia palveluyrityksiä saada polvilleen