Käyttäjän Itäsuomen Antti kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 221)
  • Itäsuomen Antti

    Mitä vähemmän kokenut metsänomistaja, niin sitä parempi varrellinen relaskooppi on.

    Molemmat toimii kyllä samalla periaatteella mutta äkkinäinen saattaa kääntää sitä relaskooppilevyä hieman vinoon tai kallelleen jolloin tulokset alkavat vääristyä.

    Kun kokemusta karttuu, niin sitä paremmin nuo peukalorelaskoopit ja muut vippaskonstit alkaa antamaan tarkkaa tulosta.

    Itse luotan kyllä metriseen varrelliseen relaskooppiin enemmän kuin omaan peukaloon.

    Itäsuomen Antti

    Minusta tuo kuusikko alkaa olla jo niin vanhaa ettei se enää ala kasvaa kunnolleen. Jos harvennus ois tehty 60-70 vuotiaana niin sitten, mutta nyt en jaksa uskoa että se toipuu siihen kasvuvauhtiin jota odottelet.

    Lisäksi tuohon näkökulmaan minua kääntää myös se että leimikko on varmaankin korjattava talvella ja talviharvennuksen myynti tämmösinä ”talvina” on vähän hankalaa.

    Tietenki jos lahovikaa ei löydy niin jokuhan sen vois harvennellakki ja myydä sitten päätehakkuuna 10 vuoden päässä. Omasta mielestäni 80 vuotias kuusikko on näillä näillä korkeuksilla jo päätehakkuu kypsää.

    Itäsuomen Antti

    Tottahan tuo on. Itelläki jää hirvet ampumatta sen maattomuuden takia. Toisaalta eipä sitä tuhatta euroa ole myöskään laittaa hirviporukan majamaksuun tms.

    Onneks mehtähallitus pitää hirvikantaansa kurissa.

    Itäsuomen Antti

    No jos siitä muutenki ohi kulkee ja sopiva työkalu on käden ulottuvilla niin mikäjottei.

    Se husopin reppuraivuri suorastaan haluaa vetäistä ne poikaoksatki mennessään. Päätä kauten en lähtis kyllä vähässä kummassa sitäkään hommaa tekemään

    Itäsuomen Antti

    Kaikkihan maksaa ja aina. Ei oo ainakaa minun pussista pois jos joku tahtoo metsältää muitakin arvoja kuin ainoastaan maksimaalisen tuoton.

    Varsinkin jos minä olen siinä metsuriporukassa, joka tekee sahalla tukit ja ajaa hevosella tukit laaniin ja raivaa vielä risutkin mennessään. Samoin konekauppiaat on mielissään ku jokainen mönkkäri vaihdetaan astetta isompaan ja siihen vielä joku näppärä hydraulikuormaajalla varustettu metsäkärri perään.

    Itäsuomen Antti

    peitettynä tienvarresta maksettiin 7e/m3 eli eikös se suunnilleen 17-18 eekkeriä kiinnolle ole

    Itäsuomen Antti

    No jos sitä puuta meinaa jatkossa myydä, niin sitä on syytä pitää se yksityistie kunnossa. Siihen on kaks tapaa.

    Tapa 1
    Palkata konsultti joka tekee suunnitelmat, ja kilpailuttaa urakan sekä hoitaa byrokratian kunnalliseen avustukseen jota voi saada 20-50 pinnaa kokonaiskustannuksista.

    Kunta-avustaa osan jos saa myydä sorat ja elykeskus maksaa melkein sen koko konsulttipalkkion. Tieosakkaiden ei tartte maksaa kuin varsinainen suorittava työ ja marginaalinen 20 pinnaa sen konsultin palkkiosta.

    Tapa 2
    hoitaa se homma itte. Hommata pätevä urakoitsija ja maksaa sille kaivu- ja soranajotöistä sekä maista.

    Tai sitten oikeasti vuokrata se kuokkakone ja sora-auto ja tehdä se homma itse.

    Itäsuomen Antti

    Ai siis metsäteollisuuden rasitteet huojennetaan puunmyyjän pussiin. Saahan sitä aikainenmies vaikka hapattaa kuusikkosa pystyyn. Ei sitä ole PAKKO myydä

    Eikö parempi olisi kompensoida vaikka korjuu ja kuljetuskustannuksia rahti kannolta loppukäyttäjälle on aikasta iso erä.

    Itäsuomen Antti

    Aika entinen ei koskaan enää palaa. Siksi kehitetään lujuuslajittelua ja komposiittimateriaaleja.

    Ikkunanpokat verhotaan alumiinilla ja ulkoseiniin laitetaan linoleumia tai muovia.

    Minusta jokainen saa tehdä metsällään niinkuin parhaaksi katsoo.
    (sääntöjen puitteissa kuitenkin) Samalla siinä saa tehdä itse valinnat siitä miten sitä hyödyntää.

    Onhan se tietenkin moraalisesti arveluttavaa jos myy tukkileimikon, mutta itselleen ei niitä puita kelputtaisi sahatavaran tekoon.

    Itäsuomen Antti

    No se koivikko on ainakin sitten sekundaa. Eikä hieksestä oikein tukkipuuta tule muutoinkaan.

    Kuusen kanssa se on vähän niin ja näin. Itse olen raivannut juurikin saman tyylistä metsikköä mutta kuusen taimikosta osa on syntynyt siemenestä ja osa vanhempaa perua ja ajettu raivurilla kerran nurin.

    Ainakin täällä päin varmaan 10-20% niistä taimista jotka on katkaistu kerran, on jonki sortin lahovika. Ongelma vaan on siinä että osais erotella ne kertaalleen silputut taimet niiden nuorempien taimien keskeltä.

    Itse jos tekisin tuollaista kuviota niin uudistaisin sen vieressä olevien kuvioiden jatkoksi päätehakkuun yhteydessä. Tavoittelisin vaan kuitua ja energiaa siitä. Ravinteitahan semmoisessa paikassa on todella topakasti joten kasvu on myös sen mukainen.

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 221)