Käyttäjän Itäsuomen Antti kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 171 - 180 (kaikkiaan 221)
  • Itäsuomen Antti

    Pitkällehän sulla homma on hanskassa. Ei kun raivaussaha vaan rallattamaan.

    Niistä ylispuista harkitsisin jokaista tapauskohtaisesti. Osahan niistä on suunniteltu jättöpuiks joiden pitääkin olla siellä. Minä tekisin niin että hoitasin ensiks taimikot ympärillä ja tekisin jättöpuut niistä puista joita ei saa fiksusti poistettua.

    Männyt ei ei säikähdä pitkästäkään kasvusta joten ne voi poistaa vaikka vasta toisen harvennuksen yhteydessä, mut ne kuuset ja koivut jotka ei kuulu jättöpuihin niin kannattanee ottaa syvän lumen aikaan parempaan talteen.

    Sen lehtomaisen kankaan kanssa oottasin kylmästi vaan päätehakkuuseen ja ennakkoraivaus ennen päätehakkuuta. Tietty onhan se aina eteenpäin jos aukot istuttaa jo nyt etuajassa, mutta jos päätehakkuu lähenee niin en tekis istutuksiakaan ennakkoon. Moto mies suunnittelis ajouran kuitenkin vahingossa jurovien taimien päälle.

    Pellonreuna haavikot tekisin omaan käyttöön joustavasti tarpeen vaatiessa. Haloksi tai paneliksi kumman tarve nyt sattuu olemaan.

    Peltojen osalta pelkkä läpikäynti raivaussahan kanssa ja sitten harkinnan varaisesti pieni määrä h-haapaa ja rauduskoivua… isoja taimia. Toinen vaihtoehto oli tehdä niistä peltoja: raivaussahalla kaikki nurin ja jyrsimellä silpuksi ja vuokralle viljelijöille.

    Itäsuomen Antti

    Pitää

    Mielestäni metsätaloutta pitää tukea aivan kuten muitakin teollisuuden aloja. Tuntuisi typerältä ajatella että muita vihreitä energioita tuetaan muttei metsästä tuotettavia. Tuet pitäisi vain rakentaa niin ettei kannattavuus ajattelu lyhyellä tähtäimellä tekisi vahinkoa kannattavuudelle pitkällä aikavälillä.

    Samoin tieverkon tukemista ei saa lopettaa tai muutoin täällä itäsuomessa siirrytään kohta hevos- ja traktori kyytiin, kun tiettyyn aikaan ei neliveto-autollakaan ilman lukkoja ole kaikille teille asiaa.

    Itäsuomen Antti

    No oiskoon tuo Lahikainen pitämässä sitä pestiä vielä Hankasalamella

    Itäsuomen Antti

    Onneks metsähommissa tuo tarkastelujakso on vähän pidempi kuin vuosi tai kaksi.

    Itäsuomen Antti

    Omaan käyttöön tehdessä ei sillä katkaisulaadulla ole niin väliä joten se giljotiinikatkaisu toimii. Onhan se tehokas ja mutkaton tapa, mutta myyntiin tehdessä se katkaisu ei ole oikein riittävän nätti ja halkaisussakin on jonkin verran ongelmia. Tietenkin jos myyntiä pitää vaan harrastuksena niin eihän se ole ongelma jos kaikki ei menekään heti kaupaksi…

    Meillä tehdään klapituikolla semmonen 60-80 mottia vuosittain puuta ja nopsa ja tehokas vehje se on.. tai siis se silppuaa senkun vaan mättää. Myyntiin en tosin sen tekosia ilkeis laskea ainakaan ilman seulontaa

    Itäsuomen Antti

    Meillä tehtiin kosteikko ihan omin nokkineen, tai ehkä tehtiin vähän perusteellisempi maan muokkaus silleen että sinne synyi ihan reilu lampi. siitä kertyneet maat leviteltiin vähän korkeampiin kohtiin. kivistä tehtiin tulvapato ja sitten ajettiin ylijäämäkalkit siihen tulvapatoon.

    tämän talven projekti olis käydä läpi erään puron kunnostus suunnitelma ja ohjata se virtaamaan sen kosteikon halki siten että siitä saatais aikaan sakkakuppi jolla saatalais peltojen valumat jemmaan. Se on vähän isompi projekti johon pitänee kaivella muitakin tahoja mukaan.

    Sorsat siellä kyllä näytti viihtyvän…

    Itäsuomen Antti

    Jos Suomen vientiä kasvatettais vaikkapa 20-30% niin meillä ois ihan eri ongelmat kun nyt. Eikä se vienti kasva silleen että täällä Suomessa katsellaan omien käsien tuotoksia ”Kylläpä täällä osataan ja ollaan maailman taitavimpia” Sillä miten hyviä tai huonoja ollaan ei ole mitään merkitystä jos tuotetta ei kyetä myymään asiakkaalle. Timberjack on hyvä esimerkki. Se siirty amerikkalaisomistukseen ja markkinointi alko tapahtuu sitä kautta.Jenkkimyyjät paukuttaa koneita niin paljon ku vaan ehtivät tekemään.. Halleja suurennetaan, koneita modernisoidaan ja kapasiteettia kasvatetaan.

    Samaan aikaan suomalaisvetoisissa firmoissa varotaan investointeja vähennetään työntekijöitä, kun ei ole menekkiä. Eikä meillä ole aikomustakaan lähteä mukaan vaikka venäjän kauppaan tai ainakaan mihinkään kiinaan eikä afrikkaan. Koko suomalaisten touhu on NIIN urpoilua kun vaan voi olla.

    Tyypillinen suomalainen esimerkkin on nää thaikku poimijat. Itketään sitä kun ne tulee viemään meidän marjat, joita ei varmasti aiotakaan kerätä. Kuitenkin: 1 autollinen poimijoita

    -Ne asuvat jossain: 8 poimijaa, 8 yösijaa. 80€ per yö: majoittaja suomalainen.
    -2 ateriaa/päivä: sanotaan vaikka 3€ per ateria kun sen itse tekee mutta ostaa tarvikkeet = 48€
    -Auto, joka on suomalaisen omistama ehkä 40€/päivä

    Ainakin nämä rahat jää vuorokaudessa yhdeltä poimijaporukalta suomeen. 150€ /päivä . Marjat myydään suomalaiselle, joka maksaa toiminnastaan verot ja kun se toimittaa ne ulos maasta niin kaipa niissä jonkinlaiset tullit on. Tätä kuviota sieltä ei haluta nähdä. Koska ne on meidän marjoja… rkele. Vasta nyt hoksattiin tehdä opas jolla koulutetaan kunnioittamaan jokamiehen oikeuksia oikein ja kunnolla. Se oli ehkä pieni askel mutta tärkeä.

    Sama juttu tahtoo olla kaikkien ulkomaalaisten kanssa. ”meidän työt, meidän paskat ja perseet. Myö tehään ite ja kaikkia vituttaa” Sitten ikään kuin tämä ei riitä niin joku keksii sääntöjä joilla pienyrittäjä saadaa entistä ahtaammalle.Ihan älytöntä touhua.

    Itäsuomen Antti

    Noh jos kriisi on huoltosuhteesta, niin mitenkäs meinaatte sen ratkaista? Siihen ei taida olla olemassa kovinkaa montaa tapaa.

    Pelkällä ns sosiaalipummien pakkotyöllä sitä ei ratkaista. Jos siltä viedään tuet, niin minusta todennäköisintä on että niistä tehdään sillä vaan rosvoja ja kerjäläisiä. Tietenkin niiden huoltamiseen käytetyt varat voitaisiin sitten suunnata vartiointiin ja heidän aiheuttamien tuhojen korvaukseen.

    Minusta järkevin tapa parantaa huoltosuhdetta on hommata ulkomaista työvoimaa. Mutta kun ei. Valtio on tätäkin vastaan.
    En ymmärrä mitä vikaa on puolalaisessa luokkahitsarissa joka toisi perheensä Suomeen. Tuntuu aivan typerältä että sellaisia yksilöitä jotka tahtoo tehdä töitä ei lasketa tänne siksi, että ne eivät tienaa riittävästi, kun vaan toiselle on vakituista työtä tarjolla. Tässä kustaan raakasti omille kintuille.

    Suomea pidetään maailman 3. kilpailukykyisenä maana silti täällä sitä ei osata hyödyntää. Täällä vaan survotaan päätä perseeseen ja lyödään jarrua päälle, kun pitäisi painaa kaasua. Suomessa tehdään sahoja joilla päästään jopa 70 prosentin saantoon mutta edelleen opetetaan että ”nykyaikaisen sahan” saanto on 45% Ihmekö tuo jos tulee vähän kuokkaan kun kolme suurta työntää nollakaatteella vanhoilla vehkeillä markkinat tukkoon, ”kuhan vaan jotain saadaan myytyä” Siinä on PK-yrittäjän paha lähtee kilpasille kolmen suuren kanssa. Yhteistyötä ei tehdä sitten ei millään.

    Ylipäätään koko suomen markkinointistrategiat ja -suunnitelmat jää vaan sanahelinäks tuolla jossain. Oikeisiin toimiin ei uskalleta ryhtyä. Ei markkinointi ole mitään helppoa hommaa. Siihen koulutetaan ihan ammattilaisia, mutta silti yrittäjät etsii teknisenpuolen asiantuntijaa jolla on kokemusta markkinoinnista. Tää koko homma menee sillon aivan päälaelleen. Pitäisi etsiä markkinoijaa jolla on kokemusta alasta, eikä päinvastoin.

    Itäsuomen Antti

    Juu ei oo tulevaisuutta. Minä voin ottaa kyllä ne metät sinulta omiks riesoikseni.

    Itäsuomen Antti

    Caballistalla on ajattelumallissa perää. Ensimmäisellä harvennuksella eroa ei ainakaan juuri tule, energia puusta tulee kuitua mutta siinä saattaa 100 euron säästöllä tehdä tonnin vahingon.

    Toisessa harvennuksessa tilanne kieltämättä on kinkkisempi. Isompi tukkiprosentti toki houkuttaa, mutta vastaavasti sitten kasvulla on riski hidastua ja päätehakkuun pelivara menetetään.

    Kuusikosta ja koivikosta puhuttaessa sinulla on käytössäsi ehkä yksi mahdollisuus venyttää hakkuuta. Mihin sen sitten sijoittaa niin se on ihan omaa päätös.

    Ajallaan tehdyt hoitotoimenpiteet luovat lyhyemmän kierron metsälle. Jos jokaista harvennusta vaan venyttää niin vastaavasti metsänkierto aika pitenee ja jos kasvu hidastuu niin pääoman tuottokin pienenee.

Esillä 10 vastausta, 171 - 180 (kaikkiaan 221)