Käyttäjän Itäsuomen Antti kirjoittamat vastaukset
-
Kuusmottinen ihmetteli tuota riippatukkia. Työtehoseura standardisoi reen jalasten leveyden aikanaan jääteitä varten ja sitten tietyillä osuuksilla hevonen jaksoi vetää suurempia kuormia kuin rekeen sopi.
Jätkät improvisoi ja sitasivat köydellä tukin puolelleen levittämään sitä petiä mihin kuorma tehdään eli reen kuormat kasvoivat. Joskushan saattoi käydä niin että köysi petti ja sitten sitä ”riippaa vedettiin”
Tuosta kolmen pohjasta mulla ei oo varmuutta mutta se vois viitata siihen standardi rekeen johon sopi kolme tukkia rinnakkain.
Itse olen nähnyt kuinka soratiellä hinataan kivirekeä jossa on kuormaa 1100kg, mutta jäädytetyllä uralla olen kuullut yhden hevosen vetävän jopa 20 tonnia kerralla.
Kaksi piippunen juttu. Tuo pinta-ala verotus suosii tasaisesti puuta myyviä. (lue isoja tiloja) Kun taas pientilallinen joka laajeentaa maltillisesti omaa metsäpinta-alaa tulisi kärsimään.
Jos omistaa metsää vaikka 20 ha. Niin ei siitä joka vuosi hakkuu tuloja irtoa. On eriasia jos omistaa yli 300 ha metsää jolloin hakkuutuloja tulee säännölleen. Joilloin menot saadaan suoraan kohdennettua.
No pelon lietsontaan tuskin on aihetta, mutta ei niiden olemassaolosta pidä vaietakaan.
Avoin, nopea ja reilu tiedonkulku estäisi monta turhaa menetystä ja murhetta. Tuskin se kaikkea estäisi mutta vähentäisi. Ihan niinkuin ihmiset tahtovat tietää saastuneesta juomavedestä tai isoista tieliikenne onnettomuuksista, niin yhtähyvin alueellinen tiedotus voisi päteä petoihinkin.
Ensin itse raivaussahalla ennakkoraivaus ja taimien läpikäynti siten että jättää sinne tasaikäisen taimikon pohjaan. Minä itse suosin semmosta miehen mittaista jotta latvat on siinä rinna -silmien tasalla.
Ja siinä ei kannata ujostella sillä todennäköisesti mitä tiheämpi pohja on, niin sitä suuremmalla todennäköisyydellä motomies tekee tuhojaan, oli se sitten kuinka hyvä tahaan.
Seuraavana vuonna sitten harvennus ja ylispuiden poisto laatuharvennuksena. Siten että tavotteena olis kaksi vaiheinen metsikkö jossa olis pari metrinen taimikko runkoluku n 800 sekä sitten harvennuksen läpikäyny metsikkö rl n.vajaa 400
Ei kannata liiaksi tuijottaa sitä, mitä puita sieltä ottaa ja jättää vaan arvottaa jokaisen laaturungon yhtä arvokkaaksi.
Jos on aikaa ja intoa niin kannattaa itsejalostaa niin pitkälle kuin suinkin mahdollista, siinä jää tuntitaksoille, mutta omat rajansa pitää muistaa.
minä olen kokenu parhaaksi ihan normaalin traktorin juontovinssin pitkällä vaijerilla ja väkipyörän. Toinen tekee kaatoloven ja toinen kiristää vinssiä.
Yksin työskennellessä maasturin nokalla oleva vinssi kauko-ohjauksella on kanssa aika näppärä. Siihen vaan tarttee yleensä jatkopalan ja sitten pitää valmistella kaato siten että sakkeli ei vaan juutu siihen väkipyörään.
Olen tehny myös käsitaljoilla noita kaatoja kun ei aina voi saada kaikkia noita vempeleitä joita on olemassa. Ne ruotsalaisten kehittämät kiipijätaljat jotka ”ryömii” sen koko liinan pituuden läpi on osoittautunu käyttökelpoisiksi. En tiedä sitten onko se elastinen köysi parempi vai huonompi vaihtoehto, mutta sellaista minä käytän.
Mulle on toistaseks riittänyt ihan hyvin pelkkä kraana vesi, mutta tuo meikäläisen aineenvaihdunta on sen verran kiivasta että sitä virtaa aurinkoisena kesäpäivänä kuutisen litraa läpi.
Aamulla juon puolisen litraa maitoa aamupalalla sen normaalin leivän jugurtin ja jonkun hedelmän kanssa. Aamukahvilla syön vielä hitaasti sulavia proteiineja eli lihaisan ruisleivän ja sitten normaali lämmin ruoka.
Toistaseks ei ole tullu suonenvetoja eteen kuin vasta työpäivän päätteeks mutta niitä varten mulla on urheilujuoma tiivistettä joka sisältää natriumia ja magnesiumia, mutta pidän ne ea-laukussa jottei tuu turhaan käytettyä.
Maitoa käytän ”urheilujuomien” korvikkeena sillä se tasapainottaa nestetasapainoa sekä antaa just noita tarvittavia hivenaineita jotka vapautuu hitaasti pitkin päivää.
Totta! Metsätalouden on oltava epäeettinen elinkeino samoin perustein kuin turkistarhauksen.
Jos jotain ei voi tehdä kehäkolmosen sisäpuolella, on se pyrittävä lopettamaan kaikin laillisin ja puolilaittomin keinoin. Sehän kuluttaa meille niin tärkeitä luonnonvaroja.
On totta että metsätaloudella on vielä petrattavaa niin taloudellisesti kuin ekologisestikin, mutta äly hoi… älä jätä
Oon tuon lastunraapijan ”varman” kanssa vähän erimieltä. 50 luvulla kehitettiin jo tekniikka jolla sähkönsiirto tehtiin mahdolliseksi pitkilläkin matkoilla. min 600 km.
Hävikki on n.5%. Pisimmät linjat taitaa olla Brasiliassa 2500 km pitkiä.
Siinä mitään tarinaa ole. Se kertoo miehen nimen ja alueen jossa sen saappaat maata tallaa.
Makukysymys
Jos teit vieraalle niin sillon olis hyväksyttävää olettaa että teit väärin, mutta itselle tehtynä se tuskin niin iso synti on.
Vähän kasvutappiota mut toisaalta hirvituhoriski eliminoitu.
Minäkin teen joskus ylitiheää jälkeä jos on odotettavissa lumi- tai tuulituhoja.