Käyttäjän Itäsuomen Antti kirjoittamat vastaukset
-
En ymmärrä tuota ”Jää kantohinnaksi” termiä. Kantohinta ei jää se on… jalostusarvo on taas se mitä jää kantohinnan jälkeen.
Tietenkiin jos tuntuu että kuidusta pitäis saada parempi hinta, niin eikun vaan hiomo pystyyn ja myyt sen sitten hiokkeena.
Jos minä ostan puukuorman hintaan x jalostan sen ja myyn sitten eteenpäin hintaan x+y. Niin enhän minä maksa siitä voitosta sille yksillölle yhtään lisää. ”Teinpäs hyvä kaupat joten saat vielä satkun lisää niistä ostamistani puista”
Tai jos kaadan hyvän puolentoistamotin kuusen josta teen 3 moottorisaha veistosta jotka myyn 500 e/kpl niin jääkö minulle muka kanto hinnaksi 1000€/m3 ?
Aina on monta tapaa vastata ja vastauksen oikeellisuus riippuu tarkastajan aatesuunnasta.
Ensimmäisenä tarkasteluun pitäisi ottaa tuo termi. ”tehometsänhoito”
Siihen usein survotaan eucapellosta pienaukkohakkuuseen ja kaikki siltä väliltä.Samoin ihmisen muokkaama biologinen monimuotoisuus olisi hyvä ottaa huomioon. Ihminen omalla toiminnallaan kuluneella vuosituhannella on muokannut ympäristöä siten että lajien levinneisyys on kasvanut. Niitty ja hakamaiden lajisto on levinnyt ihmisen maanviljelyn toimesta mutta nyt maanviljelys on muuttunut, joten muutokseen sopeutumaton lajisto kärsii ja siihen sopeutuva lajisto menestyy. Valitsemalla tarkasteluvälin ja vertailuajankohdan voi vaikuttaa huomattavasti siihen suhteeseen miten lajien monimuotoisuus on kehittynyt.
Vastauksissa varmaan toivotaan vastaajien vähentävän hakkuumääriä, siirtyvän metsätiloilla jatkuvaan kasvatukseen, perustamalla laajoja yhtenäisiä suojelualueita. Asettamalla uudistamisvelvoitteeseen pykälän uudistamisesta useilla taimilajeilla.
Tässä tuskin tahdotaan kiinnittää huomiota taloudellisiin ja tuotannollisiin seikkoihin, vaan keskitytään idealistisella tasolla siihen miten jäljiteltäisiin romanttista kuvaa ikihongikosta ja humisevista koivikoista jossa hevoset kirmaavat auringonpaisteessa ja onnellinen tukkijätkä saa savotan sannin.
Kai siihen jokin syy oli että pellot aikanaan metsitettiin petäjälle… Jos ei oteta huomioon tauteja hirvivahinkoja eikä talvea niin Tammi vois olla vielä noitaki tuottavampi puulaji.
Teoriassa kun suljetaan muuttujia toisensa perään ja kokeet tehtäis labraoloissa niin kuituna meillä olis eucaleptus.
Jos se on kuoletettu ennen myyntiä, niin sitähän ei oikeastaan katsota enää olevan olemassa, se on joko purettu tai sitten käyttökelvoton.
Jos kauppa tehdään metsäpalstasta ja siinä ei mainita taukotupaa erikseen niin eihän sitä silloin tarvitse myydä.
Sthilin ms 170 D, huskin 235 tahi Dolmarin ps-32C
Kaikki on reilu parin saan pintaan. Mut minä kuitenki kääntysin jonkun sahakauppiaan puoleen joka möis käytettyjä ja kunnostettuja ammattisahoja. Sieltä valkkais jonku parikilowattisen sahan.
Ei oo mahottomia täällä kelit vielä. puol metriä lunta, mutta kehno ku joka yö tuntuu vaan tulevan lisää niin ykköstukit häviää hankeen sen siliän tien.
Onneks nostettiin kädet pystyyn viime viikolla. Ja nyt on luvassa 10 senttiä taas lisää…
No miksipä ei, jos työkohde on sellainen jossa pärjää kilowatin tehoisella sahalla. Veikkaan jotta tuo on suunniteltu enemmän puistojen ja puutarhojen hoitoon. Kuin varsinaisiin hakkuutöihin.
Kalliita kilowattia siinä sahassa ja toisaalta täälläpäin Stihlin myyntimies ei ole saavuttanut minun luottamusta.
Muutoin varmaan paras saha sarjassaan. Minäkin haaveilin sen hankkimista kun tuli sahan vaihto eteen mutta siinä oli nuo kaks ominaisuutta jonka takia jäi kauppaan.
Kunpa sitä joskus joutuisikin tilanteeseen että noita kahta ei tarvitsisi yhdistää kuin vasta lopussa.
Hoitaisi metsänsä metsäsuunnitelman mukaan ja talouden taloussuunnitelman mukaan. Sitten kasvastusmenojen ja hakkuutulojen erotus tulee aikanaan taloussuunnitelmaan mukaan.
Tuollaista toivetta minä itse olen pyrkinyt noudattamaan. Mutta ymmärrän kyllä pointin. Omasta mielestäni metsätalouden laskurit voi yhdistää vakioveikkaukseen.
Tietenkin niillä voidaan laskea paperilla mitä mikäkin tuottaa miten millaisellakin aikavälillä ja kuinka hoitotyöt siihen vaikuttaa. Minusta tuo näppituntuma on paras konsultti. Vahvistusta ja osviittaa siihen antaa sitten talouslaskurit.
Itse käytän mieluusti excelin talousfunktioita jos pitää jotain esitellä siinä on parhaimpia visualisointityökaluja, mihin tavan pulliaisella on mahdollisuus.
enpä usko sen hirveemmin vaikuttavan. Näitä maisemallisesti arvokkaita kohteita ei ole tarvis uudistaa vielä pariin kymmeneen vuoteen, mutta onhan se monipuolistumisen mahdollisuus aina kannatettava asia.
Jospa se pistäisi puuta liikkeelle. Vähän enemmän vaivaa mutta toisaalta eihän se ole keltään pois